Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, ett\u00e4 suomalaisten j\u00e4rvien vesi on muuttunut v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummemmaksi ja n\u00e4k\u00f6syvyys on heikentynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 vedenlaadun muutosten taustalla on mets\u00e4ojien ja maatalouden huuhtoumat.<\/p>\n
Suomi on tuhansien j\u00e4rvien maa, mutta vesist\u00f6jen laatu on muuttunut merkitt\u00e4v\u00e4sti 1980-luvulta 2020-luvulle. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin yli 400 j\u00e4rven tietoja, joiden perusteella havaittiin vesist\u00f6jen v\u00e4rin tummentuneen ja n\u00e4k\u00f6syvyyden heikentyneen. Syit\u00e4 j\u00e4rvien vedenlaadun muutoksiin etsittiin maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 2,5 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 j\u00e4rvest\u00e4. Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 veden v\u00e4ri oli tummentunut ja n\u00e4k\u00f6syvyys laskenut mik\u00e4li alueella oli maataloutta tai runsaasti mets\u00e4ojia.<\/p>\n
\u2013 Enimmill\u00e4\u00e4n 2,5 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 j\u00e4rvest\u00e4 saattoi olla yli 300 kilometri\u00e4 mets\u00e4ojaa. Ojat voivat vaikuttaa vesist\u00f6jen tilaan enemm\u00e4n kun aikaisemmin on ajateltu, kertoo tutkijatohtori\u00a0Sari Holopainen<\/strong><\/a>\u00a0Helsingin yliopiston Luonnontieteellisest\u00e4 keskusmuseosta, Luomuksesta.<\/p>\n Ojien my\u00f6t\u00e4 j\u00e4rviin p\u00e4\u00e4see valumaan aikaisempaa enemm\u00e4n orgaanista ainesta ja ravinteita. Mets\u00e4ojituksia toteutettiin Suomessa voimakkaasti mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, jolloin yritettiin parantaa mets\u00e4n kasvua ja muuttaa suota mets\u00e4maaksi.\u00a0Aikaisempien selvitysten mukaan<\/a>\u00a010\u201320\u00a0prosenttia soiden ojituksista, 0,5\u20131 miljoona hehtaaria, on kuitenkin ollut turhia ja mets\u00e4taloudellinen hy\u00f6ty on j\u00e4\u00e4nyt niukaksi.<\/p>\n Veden tummumisella voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia j\u00e4rvien ekosysteemeihin<\/strong><\/p>\n Veden tummumisen on todettu aikaisemmin esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n selk\u00e4rangattomien el\u00e4inten ja vesikasvien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. J\u00e4rvien vesikemian muutokset todettiin kohteilla, jotka ovat osana kansallista vesilintuseurantaa. Vuosina 2020\u20132021 laskettiin vesilintuja sadoilla kohteilla, joilta on saatu my\u00f6s vanhaa laskentatietoa 1980-luvulta.<\/p>\n \u2013 Sek\u00e4 veden v\u00e4rin tummuminen ja toisaalta vesilintujen v\u00e4heneminen on ollut voimakkaampaa rehevill\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4 ja seuraavana aiommekin selvitt\u00e4\u00e4, onko veden v\u00e4rin muutoksilla ja sorsakannan uhanalaistumisella yhteytt\u00e4, pohtii yli-intendentti\u00a0Aleksi Lehikoinen<\/strong><\/a>\u00a0Luomuksesta.<\/p>\n Tulokset julkaistiin kansainv\u00e4lisess\u00e4 Science of the Total Environment tiedesarjassa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, ett\u00e4 suomalaisten j\u00e4rvien vesi on muuttunut v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummemmaksi ja n\u00e4k\u00f6syvyys on heikentynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 vedenlaadun muutosten taustalla on mets\u00e4ojien ja maatalouden huuhtoumat.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6801","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6801","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6801"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6801\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6802,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6801\/revisions\/6802"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6801"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6801"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6801"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6801"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}