Ikiroudalla on keskeinen rooli arktisen alueen kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4. Ikiroudan sulaminen rikkoo rakennuksia ja teit\u00e4 aiheuttaen kymmenien miljardien eurojen lis\u00e4kulut l\u00e4hitulevaisuudessa, selvi\u00e4\u00e4 suomalaisten maantieteilij\u00f6iden koordinoimassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 katsaustutkimuksessa.<\/p>\n
Ikiroutaa esiintyy laajasti arktisella alueella ja vuoristoissa, kuten Tiibetin yl\u00e4ng\u00f6ll\u00e4. Rakentaminen itsess\u00e4\u00e4n ja ilmaston l\u00e4mpeneminen sulattavat ikiroutaa, joka taas uhkaa olemassa olevaa infrastruktuuria ja tulevia rakennusprojekteja.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n
Koko pohjoisen pallonpuoliskon ikirouta-alueen kattaneessa katsauksessa havaittiin, ett\u00e4 vaurioituneiden kohteiden osuus koko rakennuskannasta vaihteli alle 10 prosentista jopa 80 prosenttiin. Suurimmat vahinko-osuudet sijoittuivat Ven\u00e4j\u00e4lle, kun Tiibetin yl\u00e4ng\u00f6ll\u00e4 ja osissa Kanadaa osuudet olivat noin 30 prosentin tuntumassa.<\/p>\n
\u201dJulkaistujen tutkimusten mukaan v\u00e4hiten vaurioita esiintyi Euroopan ikirouta-alueilla, kuten Alpeilla ja Huippuvuorilla\u201d, toteaa professori Jan Hjort<\/strong> Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Ennusteet kertovat kasvavista vahingoista ja lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 kuluista<\/strong><\/p>\n Jopa 70 prosenttia nykyisest\u00e4 infrastruktuurista sijaitsee vaara-alueella, kun huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttama maaper\u00e4n l\u00e4mpeneminen. \u201dNoin 500 arktista kyl\u00e4\u00e4 ja kaupunkia sijaitsee alueilla, joilta ikiroudan ennustetaan sulavan t\u00e4m\u00e4n vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4\u201d, t\u00e4sment\u00e4\u00e4 professori Miska Luoto<\/strong> Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta.<\/p>\n Liikenne- ja kuljetusinfrastruktuuri, kuten rautatiet sek\u00e4 \u00f6ljy- ja kaasuputket, vaikuttavat olevan haavoittuvimmassa asemassa. Suhteellisesti eniten infrastruktuuria on vaara-alueilla Keski-Aasian vuoristoalueella, jossa ikiroudan l\u00e4mp\u00f6tilat ovat jo nyt l\u00e4hell\u00e4 0 celsiusastetta.<\/p>\n \u201dOn huomioitava, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 maantieteellisesti hyvin laajoissa analyyseiss\u00e4 ei ole voitu huomioida rakentamisen ja rakennusten itsens\u00e4 aiheuttamaa \u201dl\u00e4mp\u00f6kuormaa\u201d, joten uhat voivat hyvinkin konkretisoitua laajamittaisina rakennusvaurioina viel\u00e4 ennen t\u00e4m\u00e4n vuosisadan loppua\u201d, arvioi Jan Hjort.<\/p>\n Ikiroudan kantokyvyn heikkenemiseen liittyv\u00e4t infrastruktuurin yll\u00e4pito- ja korjauskulut voivat nousta arktisella alueella noin 30 miljardiin euroon vuoteen 2060 menness\u00e4. Yksinomaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kulut voivat nousta yli 20 miljardiin euroon. Tosin arvioiden katsottiin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n kohtalaisen paljon aineistoista johtuvaa ep\u00e4varmuutta. \u201dPuutteena voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ettei vastaavia kustannusarvioita ollut saatavilla Kiinan laajoilta ikirouta-alueilta\u201d, lis\u00e4\u00e4 Miska Luoto.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n Ehdotuksia kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4lle tulevaisuudelle<\/strong><\/p>\n Katsauksessa esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s keinoja, joiden avulla tuleviin uhkiin voidaan pyrki\u00e4 varautumaan. Lukuisten jo olemassa olevien rakennusteknisten ratkaisujen lis\u00e4ksi tarvitaan tarkempia ennusteita ikiroudan muutoksesta tulevaisuudessa. Yksityiskohtaisemmilla aineistoilla ja ennusteilla voitaisiin tehd\u00e4 parempia vaara-alueiden kartoituksia ja tarkempia kustannuslaskemia. My\u00f6s paremman vuoropuhelun tutkijoiden, suunnittelijoiden, rakentajien, p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja muiden ikirouta-alueen toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 katsottiin olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyritt\u00e4ess\u00e4 kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta.<\/p>\n Katsausartikkeli julkaistiin 11.1.2022 arvovaltaisessa Nature Reviews Earth & Environment -julkaisusarjassa.<\/p>\n Artikkeli:<\/p>\n Jan Hjort, Dmitry Streletskiy, Guy Dor\u00e9, Qingbai Wu, Kevin Bjella, Miska Luoto: Impacts of permafrost degradation on infrastructure, Nature Reviews Earth & Environment. DOI: https:\/\/doi. org\/10.1038\/s43017-021-00247-8<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ikiroudalla on keskeinen rooli arktisen alueen kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4. Ikiroudan sulaminen rikkoo rakennuksia ja teit\u00e4 aiheuttaen kymmenien miljardien eurojen lis\u00e4kulut l\u00e4hitulevaisuudessa, selvi\u00e4\u00e4 suomalaisten maantieteilij\u00f6iden koordinoimassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 katsaustutkimuksessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6829","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6829","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6829"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6829\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6830,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6829\/revisions\/6830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6829"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6829"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6829"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6829"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}