{"id":6843,"date":"2022-01-30T22:47:36","date_gmt":"2022-01-30T20:47:36","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6843"},"modified":"2022-01-30T22:47:36","modified_gmt":"2022-01-30T20:47:36","slug":"uusi-tutkimus-kartoitti-merituulivoimalle-soveltuvia-alueita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/01\/uusi-tutkimus-kartoitti-merituulivoimalle-soveltuvia-alueita\/","title":{"rendered":"Uusi tutkimus kartoitti merituulivoimalle soveltuvia alueita"},"content":{"rendered":"<p>Merituulivoimalle soveltuvia alueita on kartoitettu uudessa tutkimuksessa. Parhaimmilla alueilla tuulivoiman tuotanto on kannattavaa, mutta haitat sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 meriluonnolle pysyv\u00e4t pienin\u00e4. Sopivia alueita l\u00f6ytyi kaikilta merialueilta.<!--more--><\/p>\n<p>Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tavoite edellytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vien energiamuotojen, my\u00f6s tuulivoiman, lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Suurten tuulivoimapuistojen perustaminen maalle on haasteellista, joten yritykset t\u00e4hy\u00e4v\u00e4t parhaillaan merelle. Suomi on sitoutunut my\u00f6s luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ja merelle rakentaminen voi olla ristiriidassa t\u00e4m\u00e4n tavoitteen kanssa.<\/p>\n<p>Merituulivoimalle parhaiten soveltuvia alueita on tunnistettu laajassa tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita kuudesta suomalaisesta organisaatiosta. Tutkimuksessa tunnistettiin merialueet, miss\u00e4 tuulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ja ilman muille elinkeinoille, ihmisille tai meriluonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia suuria haittoja.<\/p>\n<h2>Tutkimuksessa tasapainotettiin tuulivoiman kannattavuus ja vaikutukset ihmiselle ja meriluonnolle<\/h2>\n<p>Merituulivoiman sijoitus edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 taloudellisen kannattavuuden ett\u00e4 muiden seurausten arviointia. Tuulivoiman tuottamista avomerell\u00e4 puoltavat hyv\u00e4t tuuliolosuhteet ja v\u00e4h\u00e4inen haitta asutukselle samalla, kun sit\u00e4 hidastavat korkeat rakentamiskustannukset ja olosuhteet merell\u00e4. Ep\u00e4varmuutta on aiheuttanut my\u00f6s tuulivoimarakentamista koskevien lupaprosessien hitaus, mik\u00e4 osin johtuu tarpeesta arvioida toiminnan seuraukset meriluonnolle.<\/p>\n<p>Nyt julkaistussa tutkimuksessa merituulivoiman kannattavuus arvioitiin tuulivoimapuiston koko elinkaaren ajalta: rakentamisesta tuotantoon ja lopulta rakennelmien purkuun asti. Ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, kuinka moneen asumukseen tuulipuisto n\u00e4kyisi, sek\u00e4 etsien alueet, joilla haitta muille elinkeinoille, kuten avomerikalastukselle tai kalankasvatukselle, olisi mahdollisimman v\u00e4h\u00e4inen. Rakentamisen mahdollistaviksi tekij\u00f6iksi laskettiin muun muassa alueen v\u00e4h\u00e4inen maisema-arvo esimerkiksi teollisuusalueiden l\u00e4hialueilla.<\/p>\n<p>Tuulivoiman rakentamisen seurauksia meriluonnolle arvioitiin vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU-ohjelma) ker\u00e4ttyihin havaintoaineistoihin perustuen. Aineistot kattavat lev\u00e4t, vesikasvit ja selk\u00e4rangattomat el\u00e4imet sek\u00e4 harvinaiset ja ekologisesti t\u00e4rke\u00e4t lajit ja luontotyypit. Lis\u00e4ksi arvioinnissa huomioitiin tunnetut kalojen lis\u00e4\u00e4ntymisalueet, lintujen muuttoreitit ja esimerkiksi merikotkien pesim\u00e4alueet.<\/p>\n<h2>Sopivia alueita kaikilla merialueilla<\/h2>\n<p>Tutkimuksen tulokset esitet\u00e4\u00e4n havainnollisilla kartoilla, jotka osoittavat parhaiten tuulivoimalle soveltuvat alueet (kuva 1). Tutkimuksessa m\u00e4\u00e4ritettiin my\u00f6s alueet, minne tuulivoimaa ei kannata suunnitella rakentamisen aiheuttamien todenn\u00e4k\u00f6isten ristiriitojen takia (kuva 2).<\/p>\n<p>\u201dKaikille Suomen merialueille on mahdollista sijoittaa suuriakin tuulipuistoja kustannustehokkaasti, ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa rannikon asukkaille ja elinkeinoille, viel\u00e4p\u00e4 niin, ett\u00e4 vaikutukset meriluonnolle j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4iseksi\u201d, toteaa tutkimuksen p\u00e4\u00e4tekij\u00e4 FT\u00a0<strong>Elina Virtanen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>Laajimmat tuulivoimatuotantoon sopivat alueet l\u00f6ytyv\u00e4t Per\u00e4merelt\u00e4, Merenkurkun etel\u00e4puolelta sek\u00e4 Selk\u00e4meren keski- ja etel\u00e4osista. \u201dSopivat alueet ovat yleens\u00e4 keskisyvi\u00e4 ja kaukana asutuksesta, eik\u00e4 niiden l\u00e4heisyydess\u00e4 ole merkitt\u00e4vi\u00e4 luontoarvoja\u201d, Virtanen kertoo.<\/p>\n<p>Pienempi\u00e4 tuulivoimatuotantoon sopivia alueita on tutkimuksen mukaan my\u00f6s Suomenlahdella. \u201dEnergiatuotannon kannalta olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 sijoittaa uusiutuvan energian muotoja l\u00e4helle tarvitsijoita, kuten p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun tuntumaan. Puolustusvoimat on kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti suhtautunut kielteisesti tuulipuistojen rakentamiseen Suomen etel\u00e4isille merialueille aluevalvontaan liittyvien syiden takia\u201d, Virtanen jatkaa.<\/p>\n<h3>Linkki tutkimusartikkeliin:<\/h3>\n<p><a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.rser.2022.112087\">Virtanen, E.A., Lappalainen, J., Nurmi, M., Viitasalo, M., Tikanm\u00e4ki, M., Heinonen, J., Atlaskin, E., Kallasvuo, M., Tikkanen, H., and Moilanen A.:\u00a0<strong>Balancing profitability of energy production, societal impacts and biodiversity in offshore wind farm design<\/strong>, Renewable and Sustainable Energy Reviews.<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Merituulivoimalle soveltuvia alueita on kartoitettu uudessa tutkimuksessa. Parhaimmilla alueilla tuulivoiman tuotanto on kannattavaa, mutta haitat sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 meriluonnolle pysyv\u00e4t pienin\u00e4. Sopivia alueita l\u00f6ytyi kaikilta merialueilta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6843","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6843","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6843"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6843\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6846,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6843\/revisions\/6846"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6843"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6843"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6843"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6843"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}