Merentutkimusalus Aranda on palannut vuosittaiselta talviseurantamatkaltaan. Matkalla tutkittiin Suomen merialueiden t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 fysikaalista ja kemiallista tilaa sek\u00e4 haitallisten aineiden pitoisuuksia. Matkalla havaittiin, ett\u00e4 fosforipitoisuudet Suomen merialueilla ovat nousseet.<\/p>\n
<\/p>\n
Happitilanne oli joulu-tammikuussa hyv\u00e4 Saaristomerell\u00e4 ja Selk\u00e4merell\u00e4, mutta It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosan ja l\u00e4ntisen Suomenlahden syv\u00e4veden happiongelmat jatkuvat. Kaikkien Suomen merialueiden fosforipitoisuudet olivat korkeita. Havaitut pitoisuudet olivat Per\u00e4merell\u00e4 mittaushistorian korkeimpia ja Selk\u00e4merell\u00e4kin poikkeuksellisen korkeita. My\u00f6s Suomenlahdella pitoisuudet olivat korkeita ja paikoin l\u00e4hell\u00e4 ajankohdan enn\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n
Suomenlahdella pohjan l\u00e4heisess\u00e4 vedess\u00e4 oli v\u00e4hemm\u00e4n happea kuin vuosi sitten. Suomenlahden l\u00e4ntisell\u00e4 merialueella pohjan l\u00e4hell\u00e4 vesi on edelleen hapetonta ja paikoittain siell\u00e4 esiintyy myrkyllist\u00e4 rikkivety\u00e4. Suomenlahden pintavedess\u00e4 on vuodenaikaan n\u00e4hden paljon fosforia.<\/p>\n
Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 keskisen Suomenlahden fosfaattipitoisuus on siirtynyt pysyv\u00e4sti ylemm\u00e4lle tasolle noin vuodesta 2005 alkaen. Pohjanl\u00e4heisess\u00e4 vedess\u00e4 oli enemm\u00e4n fosfaattia kuin vuosi sitten. Varsinkin l\u00e4ntisell\u00e4 Suomenlahdella pohjanl\u00e4heisest\u00e4 vedest\u00e4 mitatut fosfaattipitoisuudet olivat korkeita. \u201dSuomenlahden ravinnetilanteeseen vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6isesti enemm\u00e4n It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalta tuleva veden vaihto kuin maalta tulevan fosfaattikuormituksen muutokset. Lis\u00e4ksi matalalla Suomenlahdella ravinteikas pohjanl\u00e4heinen vesi p\u00e4\u00e4see usein sekoittumaan ylempien vesikerrosten kanssa, mik\u00e4 tuo ravinteet kes\u00e4isten sinilevien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d, kertoo matkanjohtaja\u00a0Harri Kankaanp\u00e4\u00e4<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Happitilanne oli hyv\u00e4, mutta siell\u00e4 havaitut fosforipitoisuudet olivat edellisten talvien pitoisuuksia selv\u00e4sti korkeampia. Kaikkein korkeimmat fosforipitoisuudet havaittiin Saaristomeren etel\u00e4osassa, sill\u00e4 sinne virtaa It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalta ravinteikkaampaa vett\u00e4.<\/p>\n Selk\u00e4merell\u00e4 ja erityisesti sen luoteisosassa happitilanne on selv\u00e4sti parempi kuin viime vuonna. Veden fosforipitoisuus oli kuitenkin entisest\u00e4\u00e4n kohonnut.<\/p>\n Per\u00e4merenhappitilanne on s\u00e4ilynyt hyv\u00e4n\u00e4. Liukoisten ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat nousseet Per\u00e4merell\u00e4 viime vuosina. Vaikka typpi- ja fosforipitoisuudet Per\u00e4merell\u00e4 ovat muihin merialueisiin verrattuna alhaisia, t\u00e4n\u00e4 talvena siell\u00e4 havaittiin paikoin mittaushistorian korkeimpia liukoisen typen ja fosforin pitoisuuksia.<\/p>\n It\u00e4meren pintaveden \u00f6ljypitoisuudet olivat alhaisia ja talvikaudelle tyypillisell\u00e4 tasolla. It\u00e4meren \u00f6ljypitoisuudet ovat v\u00e4hentyneet viime vuosikymmenien aikana. Syyn\u00e4 on mit\u00e4 ilmeisimmin tiukentunut lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, kansainv\u00e4liset sopimukset, Suomen tehokas merialueiden ilmavalvonta ja yleinen asennemuutos. It\u00e4meren \u00f6ljypitoisuuksien seuranta on osa Suomen merenhoidon seurantaohjelmaa.<\/p>\n Merentutkimusalus Arandan seurantamatkalla 17.\u201329.1.2022 otettiin vesi- ja pohjasedimenttin\u00e4ytteit\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan, suolaisuuden, hapen, ravinteiden sek\u00e4 haitallisten aineiden, kuten l\u00e4\u00e4keaineiden, seurantaa varten. Tutkitut merialueet olivat Suomenlahti, Saaristomeri, It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosa, Selk\u00e4meri ja Per\u00e4meri. Per\u00e4merell\u00e4 kartoitettiin my\u00f6s j\u00e4\u00e4peitteen kattavuutta ja ominaisuuksia.<\/p>\n Matkalla ankkuroitiin Suomenlahden it\u00e4osaan l\u00e4helle merenpohjaa n\u00e4ytteenotin, joka ker\u00e4\u00e4 vesipatsaan l\u00e4pi vajoavaa ainesta ja mikromuovia vuoden ajan. Tulosten perusteella saadaan tietoa vajoavan ja merenpohjalle p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n mikromuovin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja laadusta sek\u00e4 vajoavan aineksen sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 haitallisista aineista.<\/p>\n SYKE ja Ilmatieteen laitos (IL) seuraavat avomeren tilaa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Seuranta on osa It\u00e4meren suojelukomission (HELCOM) ja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa. SYKE vastaa kemiallis-biologisesta seurannasta sek\u00e4 vedenalaisen melun seurannasta ja IL fysikaalisesta seurannasta. T\u00e4m\u00e4n It\u00e4meren seurantamatkan tulosten arvioinnissa on k\u00e4ytetty my\u00f6s Ruotsin hydrologian ja meteorologian tutkimuslaitoksen (SMHI) tammikuussa tekem\u00e4n seurantamatkan mittaustuloksia It\u00e4meren keski- ja etel\u00e4osista.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Merentutkimusalus Aranda on palannut vuosittaiselta talviseurantamatkaltaan. Matkalla tutkittiin Suomen merialueiden t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 fysikaalista ja kemiallista tilaa sek\u00e4 haitallisten aineiden pitoisuuksia. Matkalla havaittiin, ett\u00e4 fosforipitoisuudet Suomen merialueilla ovat nousseet.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6899","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6899","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6899"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6899\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6900,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6899\/revisions\/6900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6899"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6899"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6899"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6899"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}It\u00e4meren \u00f6ljypitoisuudet v\u00e4hentyneet viime vuosikymmenin\u00e4<\/h2>\n
SYKE ja Ilmatieteen laitos seuraavat yhdess\u00e4 avomeren tilaa<\/h2>\n