{"id":690,"date":"2011-02-01T09:01:17","date_gmt":"2011-02-01T07:01:17","guid":{"rendered":"http:\/\/vesitalous.mobie.fi\/?p=690"},"modified":"2011-10-11T09:15:36","modified_gmt":"2011-10-11T06:15:36","slug":"vesitilanne-tammikuun-lopussa-2011-suurten-jarvien-pinnat-alhaalla-lunta-melko-runsaasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2011\/02\/vesitilanne-tammikuun-lopussa-2011-suurten-jarvien-pinnat-alhaalla-lunta-melko-runsaasti\/","title":{"rendered":"Vesitilanne tammikuun lopussa 2011: suurten j\u00e4rvien pinnat alhaalla, lunta melko runsaasti"},"content":{"rendered":"

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus 1.2.2011: Tammikuu kerrytti lumipeitett\u00e4 tavanomaista enemm\u00e4n koko maassa, mutta ajankohdan enn\u00e4tyshankia ei miss\u00e4\u00e4n ole. Katoille on syyt\u00e4 katsoa ainakin etel\u00e4- ja lounaisrannikolla sek\u00e4 Savossa. Monien suurten j\u00e4rvien pinnat ovat varsin alhaalla, Saimaalla vajausta on puoli metri\u00e4.<\/p>\n

Tammikuu kerrytti lumipeitett\u00e4 tavanomaista enemm\u00e4n koko maassa, mutta ajankohdan enn\u00e4tyshankia ei miss\u00e4\u00e4n ole. Katoille on syyt\u00e4 katsoa ainakin etel\u00e4- ja lounaisrannikolla sek\u00e4 Savossa. Monien suurten j\u00e4rvien pinnat ovat varsin alhaalla, Saimaalla vajausta on puoli metri\u00e4.<\/p>\n

Sadanta<\/h2>\n

L\u00e4hes koko maassa satoi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n. Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa sek\u00e4 entisess\u00e4 Oulun l\u00e4\u00e4niss\u00e4 satoi p\u00e4\u00e4osin 50\u201370 mm, Kaakkois-Suomessa ja Etel\u00e4-Pohjanmaalla paikoin l\u00e4hes 100 mm eli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen verrattuna yli kaksinkertaisesti. Lapissa sadanta oli yleisesti 30\u201350 mm, it\u00e4osissa paikoin v\u00e4hemm\u00e4n eli alle keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen. Etel\u00e4isint\u00e4 Suomen lukuun ottamatta kaikki sade tuli lumena.<\/p>\n

Lumen vesiarvo<\/h2>\n

Tammikuun lopussa lunta oli Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa selv\u00e4sti yli kauden 1961\u20132010 keskiarvon. L\u00e4nness\u00e4 lumikuormat olivat maastossa p\u00e4\u00e4osin 70\u2013110 kg\/m2, id\u00e4ss\u00e4 100\u2013130 kg\/m2. Ero Suomenlahden rannikon ja sis\u00e4maan lumim\u00e4\u00e4riss\u00e4 on pienentynyt, mutta lunta on rannikolla yh\u00e4 noin 20 % enemm\u00e4n kuin 50\u2013100 km pohjoisempana. T\u00e4t\u00e4 talvea lumisempi tammikuun loppu l\u00f6ytyy p\u00e4\u00e4osasta Etel\u00e4- ja Keski-Suomea vuodelta 1984, id\u00e4st\u00e4 paikoin jo vuodelta 2005. Koko alueella on nyt lunta selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin vuotta aiemmin.<\/p>\n

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lunta on 70\u2013110 kg\/m2, Kainuussa 100\u2013130 kg\/m2. Etel\u00e4-Lappi on Ahvenanmaan j\u00e4lkeen Suomen v\u00e4h\u00e4lumisinta aluetta, lumikuormat ovat p\u00e4\u00e4osin 60\u201380 kg\/m2. N\u00e4in v\u00e4h\u00e4n lunta Etel\u00e4-Lapissa on tammikuun lopussa keskim\u00e4\u00e4rin kerran 10\u201320 vuodessa. Muualla Lapissa lumitilanne on l\u00e4hell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, lumikuormat ovat 80\u2013160 kg\/m2.<\/p>\n

Lumen tiheys katolla on monin paikoin yli 200 kg\/m3, jolloin 50 sentin lumikerros painaa yli 100 kg\/m2 ja metrin kerros yli 200 kg\/m2. Etel\u00e4- ja lounaisrannikolla lumikuorma on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monin paikoin suurempi kuin rakennusten suunnittelussa vuosina 1955\u20131969 k\u00e4ytetyt kattojen peruslumikuormat, ja my\u00f6s l\u00e4nsirannikolla ja Kuopion seudulla tuon ajan peruslumikuormat ylittyv\u00e4t paikoitellen. Muualla maassa maastossa mitatut keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset lumikuormat ovat viel\u00e4 selv\u00e4sti alle kattojen peruslumikuormien. Katoille lunta kertyy kuitenkin eri tavalla kuin maastoon, ja joihinkin kohtiin lunta voi kinostua paljon, jopa kaksi kertaa maaston lumikuorma. Kiinteist\u00f6nomistajien onkin seurattava kattojen lumikuormaa aktiivisesti ja j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 tarvittaessa lumenpoisto.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isill\u00e4 s\u00e4\u00e4oloilla lumen vesiarvo kasvaa viel\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa noin 30 mm, Keski-Suomessa runsaat 40 mm ja Pohjois-Suomessa 50\u201370 mm.<\/p>\n

Lumikuorma ja j\u00e4\u00e4npaksuus tammikuussa 2011.gif<\/a><\/p>\n

Vesist\u00f6jen vedenkorkeus ja virtaama<\/h2>\n

Vedenkorkeuksien muutokset olivat tammikuussa pieni\u00e4. Etel\u00e4-Suomessa suojas\u00e4\u00e4t saivat vedenkorkeudet ja virtaamat monin paikoin pieneen nousuun, mutta muualla maassa vedenpinnat jatkoivat enimm\u00e4kseen hidasta laskuaan ja virtaamat pysyiv\u00e4t pienin\u00e4. Maan etel\u00e4- ja it\u00e4osissa sek\u00e4 Etel\u00e4-Lapissa vedet olivat tammikuussa yleisesti tavallista matalammalla. Suurimmat erot keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin vedenkorkeuksiin olivat It\u00e4-Suomen suurilla j\u00e4rvill\u00e4. Esimerkiksi Saimaa ja Pihlajavesi olivat tammikuun lopussa puoli metri\u00e4 ja Haukivesi sek\u00e4 Pyh\u00e4selk\u00e4 noin 60 cm ajankohdan keskiarvoa matalammalla. My\u00f6s p\u00e4\u00e4vesist\u00f6jen virtaamat olivat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienempi\u00e4 l\u00e4hes koko maassa.
\n
\nJ\u00e4rvien ja jokien vesitilanne tammikuussa 2011.gif<\/a><\/p>\n

Pohjaveden korkeus<\/h2>\n

Pohjaveden pinnat ovat l\u00e4hes koko maassa ajankohdalle tyypillisesti laskusuunnassa. Etel\u00e4rannikoilla on pohjaveden pinnanlasku pys\u00e4htynyt v\u00e4liaikaisesti lauhojen s\u00e4iden vuoksi. Pinnankorkeudet ovat kuitenkin rannikkoalueilla 15\u201330 cm alle ajankohdan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen. Keski- ja It\u00e4-Suomessa pohjavesi on 10\u201350 cm keskiarvoa alempana, Pohjois-Suomessa vain hieman alle.
\nEnnusteiden mukaan pohjaveden pinnat l\u00e4htev\u00e4t Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa nousuun maalis-huhtikuun vaihteessa, pohjoisempana viimeist\u00e4\u00e4n huhti-toukokuun vaihteessa.<\/p>\n

Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne tammikuussa 2011.gif<\/a><\/p>\n

Routa<\/h2>\n

Lumipeitteen poikkeuksellinen jakautuminen valtakunnallisesti vaikuttaa my\u00f6s roudan esiintymiseen. Etel\u00e4rannikolla, jossa lunta on koko talven ollut runsaasti, routaa on vain 0\u20135 cm. Lapissa, jossa lunta on ollut niukahkosti, routaa on 60\u201380 cm. Muualla maassa routaa esiintyy 10\u201340 cm riippuen paikallisista olosuhteista.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4npaksuus<\/h2>\n

Kuukauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Etel\u00e4- ja Keski-Suomen j\u00e4rviss\u00e4 oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4osin 35\u201355 cm, joka on 5\u201315 cm ajankohdan keskiarvoa enemm\u00e4n. Pohjois-Suomessa oltiin keskiarvon tuntumassa, siell\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli 40\u201355 sentti\u00e4. Paksuinta j\u00e4\u00e4 oli tammikuun 30. p\u00e4iv\u00e4n mittauksissa Lappaj\u00e4rvell\u00e4, 61 cm.<\/p>\n

Etel\u00e4-Suomessa huomattava osa j\u00e4\u00e4n kokonaispaksuudesta on kohvaa, joka on muodostunut veden ja lumisohjon j\u00e4\u00e4tyess\u00e4. Kohvan kantavuus on heikko, sit\u00e4 ei esimerkiksi oteta lainkaan huomioon j\u00e4\u00e4n kantonormeja laskettaessa. Paksun lumen takia j\u00e4\u00e4t ovat muutoinkin arvaamattomia, joten varovaisuus on tarpeen. Lumi on my\u00f6s aiheuttanut veden nousemisen j\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle monilla j\u00e4rvill\u00e4.<\/p>\n

Ennuste<\/h2>\n

L\u00e4mp\u00f6tilan ennustetaan pysyv\u00e4n l\u00e4hiviikkoina pakkasen puolella, jolloin jokien virtaamat pysyv\u00e4t pienin\u00e4. Lumen kertyminen jatkuu koko maassa, mik\u00e4li loppukuusta ei tule tavallista leudompi. Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa lumen vesiarvo pysynee keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempana. Etel\u00e4 ja It\u00e4-Lapissa, Kemijoen ja Kuusamon alueilla lunta on puolestaan hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 helmikuun lopullakin tavallista v\u00e4hemm\u00e4n.
\nSaimaan vedenkorkeus on 50 cm ajankohdan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee helmikuussa noin 5 cm, mutta ero ajankohdan keskitasoon pysyy samana. Vedenkorkeus j\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4seen asti reilusti tavanomaista alemmaksi. Lumisen talven johdosta veden pinnan ennustetaan kuitenkin nousevan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 selv\u00e4sti l\u00e4hemm\u00e4s ajankohdan pitk\u00e4aikaista keskitasoa.<\/p>\n

Pohjois-Karjalasta Pirkanmaalle ulottuvalla alueella monet suuret luonnontilaiset j\u00e4rvet kuten Iso-L\u00e4ngelm\u00e4vesi, Konnevesi, Nilakka, Kallavesi ja Pielinen pysyv\u00e4t helmikuussa selv\u00e4sti tavallista alempana. Luminen talvi parantaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s n\u00e4iden j\u00e4rvien vesitilannetta. P\u00e4ij\u00e4nteen pinta on noin 10 cm ajankohdan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen alapuolella ja laskee helmikuussa 5\u201315 cm.<\/p>\n

Suurten vesist\u00f6jen laskujokien \u2013 Kymijoen, Kokem\u00e4enjoen ja Oulujoen \u2013 virtaamien ennustetaan pysyv\u00e4n helmikuussa tavallista pienempin\u00e4. Yl\u00e4puolisten j\u00e4rvien juoksutusp\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat kuitenkin virtaamien suuruuteen. Jokien virtaamat Lapissa ja Pohjanmaalla pysyv\u00e4t helmikuussa tyypillisen pienin\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n

Vesitilanne yleens\u00e4:<\/strong><\/p>\n

    \n
  • Johtava hydrologi Esko Kuusisto<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
    \npuh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n
  • Hydrologi Heidi Sj\u00f6blom<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
    \npuh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n
  • Tutkija Eliisa Haavanlammi<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
    \npuh. 0400 148 537, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<\/ul>\n

    Pohjavesi ja routa<\/strong><\/p>\n

      \n
    • Geohydrologi Risto M\u00e4kinen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
      \npuh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n
    • Tutkija Mirjam Orvomaa<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
      \npuh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<\/ul>\n

      Vesist\u00f6ennusteet<\/strong><\/p>\n

        \n
      • Johtava hydrologi Bertel Vehvil\u00e4inen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
        \npuh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n
      • Hydrologi Juho Jakkila<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
        \npuh.\u00a0 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<\/ul>\n

         <\/p>\n

        Katsaus 1.2.2011 (Julkaistu) | Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus 1.2.2011: Tammikuu kerrytti lumipeitett\u00e4 tavanomaista enemm\u00e4n koko maassa, mutta ajankohdan enn\u00e4tyshankia ei miss\u00e4\u00e4n ole. Katoille on syyt\u00e4 katsoa ainakin etel\u00e4- ja lounaisrannikolla sek\u00e4 Savossa. Monien suurten j\u00e4rvien pinnat ovat varsin alhaalla, Saimaalla vajausta on puoli metri\u00e4. Tammikuu kerrytti lumipeitett\u00e4 tavanomaista enemm\u00e4n koko maassa, mutta ajankohdan enn\u00e4tyshankia ei miss\u00e4\u00e4n ole. Katoille on syyt\u00e4 katsoa …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-690","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/690","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=690"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/690\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":692,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/690\/revisions\/692"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=690"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=690"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=690"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=690"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}