{"id":6912,"date":"2022-03-21T11:05:24","date_gmt":"2022-03-21T09:05:24","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6912"},"modified":"2022-03-21T11:05:24","modified_gmt":"2022-03-21T09:05:24","slug":"koko-maahan-ennustetaan-tavanomaisia-kevattulvia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/03\/koko-maahan-ennustetaan-tavanomaisia-kevattulvia\/","title":{"rendered":"Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kev\u00e4ttulvia"},"content":{"rendered":"<p>Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kev\u00e4ttulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kev\u00e4ttulvia.<!--more--><\/p>\n<p>Pohjanmaan rannikolla ensimm\u00e4inen tulvahuippu saavutetaan ennusteen mukaan viikon 12 alkupuolella, mink\u00e4 j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4 viilenee, ja toinen huippu on edess\u00e4 huhtikuussa. Etel\u00e4- ja Lounais-Suomessa tulvahuippu ajoittuu todenn\u00e4k\u00f6isesti huhtikuun alkupuolelle, Pohjois-Pohjanmaalla huhtikuun lopulle ja Lapissa todenn\u00e4k\u00f6isesti toukokuulle.<\/p>\n<h2>Jokien ja j\u00e4rvien pinnat l\u00e4htev\u00e4t nyt nousuun<\/h2>\n<p>L\u00e4mmin s\u00e4\u00e4 sulattaa lumia ja nostaa jokien ja j\u00e4rvien pintoja Etel\u00e4- ja Lounais-Suomessa sek\u00e4 l\u00e4nsirannikon joissa. Y\u00f6pakkaset hidastavat sulamista etel\u00e4ss\u00e4 ja lounaassa, mutta Pohjanmaalla rannikon l\u00e4heisyydess\u00e4 virtaamat l\u00e4htev\u00e4t nousuun. Keski- ja It\u00e4-Suomen suurten j\u00e4rvien pinnat ovat nousemassa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeammalle runsaan lumen vuoksi.<\/p>\n<h2>Paksu lumipeite ei automaattisesti ennusta suurempaa tulvaa<\/h2>\n<p>Lunta on Oulun etel\u00e4puoleisella alueella selv\u00e4sti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n, Kymenlaaksossa ja Etel\u00e4-Karjalassa monin paikoin kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Runsaasta lumipeitteest\u00e4 huolimatta alueelle ennustetaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tai hieman suurempaa kev\u00e4ttulvaa.<\/p>\n<p>Lapissa tulvasta odotetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tai hieman pienemp\u00e4\u00e4, sill\u00e4 lunta on tavallista v\u00e4hemm\u00e4n. Poikkeuksen tekee Paatsjoki, jonka valuma-alueella lunta on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n. Lapin tulvat ajoittuvat tyypillisesti toukokuun loppupuolelle.<\/p>\n<h2>S\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulvan lopullisen suuruuden ja j\u00e4\u00e4patojen riskin<\/h2>\n<p>\u201dTulvan lopullinen suuruus riippuu aina sulamisajan s\u00e4\u00e4st\u00e4. Pitk\u00e4 l\u00e4mmin ja sateinen kausi nostaa tulvan herkemmin vahinkorajalle. Toisaalta lyhyehk\u00f6t l\u00e4mpenemisjaksot y\u00f6pakkasineen saavat lumen sulamaan verkkaisemmin, jolloin tulvariski pienenee\u201d, huomauttaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>Alueilla, joilla lumi ja j\u00e4\u00e4t sulavat kahdessa tai useammassa jaksossa, saattaa tulvahuippu j\u00e4\u00e4d\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Jos virtaamat kasvavat nopeasti, j\u00e4\u00e4patojen ja merkitt\u00e4vien ongelmien riski kasvaa. Esimerkiksi Pohjanmaalla jokien j\u00e4\u00e4t ovat tavanomaista paksumpia.<\/p>\n<h2>Seuraa vesi- ja tulvatilannetta<\/h2>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesitilanne\">Vesi- ja tulvatilanne<\/a>\u00a0(vesi.fi)<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.vesi.fi\/artikkelit\/\">ELY-keskusten ja Tulvakeskuksen tiedotteet<\/a>\u00a0(vesi.fi)<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.vesi.fi\/karttapalvelu\/?shortlink=3984&amp;theme=vedenkorkeus\">Vesitilanne\u00a0kartalla<\/a>\u00a0&#8211; tulvavaroitukset n\u00e4kyv\u00e4t kartalla silloin, kun niit\u00e4 on\u00a0(vesi.fi).\u00a0<\/li>\n<\/ul>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kev\u00e4ttulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kev\u00e4ttulvia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6912","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6912","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6912"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6912\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6913,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6912\/revisions\/6913"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6912"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6912"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6912"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6912"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}