{"id":6925,"date":"2022-03-25T12:48:27","date_gmt":"2022-03-25T10:48:27","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6925"},"modified":"2022-03-25T12:49:04","modified_gmt":"2022-03-25T10:49:04","slug":"vesiensuojelutoimien-taso-turvattava-tehostamisohjelmaa-jatkamalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/03\/vesiensuojelutoimien-taso-turvattava-tehostamisohjelmaa-jatkamalla\/","title":{"rendered":"&#8221;Vesiensuojelutoimien taso turvattava tehostamisohjelmaa jatkamalla&#8221;"},"content":{"rendered":"<p class=\"ingress\">Vesiensuojelun tehostamisohjelman k\u00e4ynnist\u00e4minen on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 teko, ja ohjelman teemojen ja vesiensuojelutoimien valinta on onnistunut, osoittaa ohjelmasta tehty v\u00e4liarvio. Sen mukaan ohjelmalle ja sen rahoitukselle on suuri tarve. \u201dVesiensuojelussa riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 parannettavaa, joten vesiensuojelutoimien nykyinen mittakaava ja ohjelman jatko on turvattava. Ilman jatkuvaa rahoitusta toiminta on ennakoimatonta\u201d, ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri <strong>Emma Kari<\/strong> sanoo.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 esitteli ohjelman (2019-2023) v\u00e4liarviota sek\u00e4 vuosien 2019-2021 tuloksia 23.3.2022. Ohjelman avulla on saatu mukaan kokonaan uusia vesiensuojelun hanketoimijoita tai vanhat toimijat ovat aktivoituneet uudestaan tai laajentaneet toimintaansa. My\u00f6s kokonaan uusia vesiensuojelua edist\u00e4vi\u00e4 yhdistyksi\u00e4 on perustettu. \u00a0<\/p>\n<p>\u201dVesiensuojelun tehostamisohjelman vaikutus n\u00e4kyy hyvin kent\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 yli 700 tahoa toteuttaa ohjelmaa. Joukossa on muun muassa noin 120 kuntaa ja 120 paikallista vesiensuojeluyhdistyst\u00e4\u201d, ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong>Antton Keto<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4 kertoo.<\/p>\n<h2>Vesist\u00f6kunnostuksissa mukana uusia toimijoita<\/h2>\n<p>Ohjelma on avustanut noin 480 vesist\u00f6kunnostushanketta vuosina 2019-2021. Suurin osa, noin 330, toteuttaa jo konkreettisia kunnostuksia, ja 150 hanketta suunnittelee kunnostusta tai edist\u00e4\u00e4 toimijoiden verkostoitumista ja neuvontaa. Avustushankkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on voitu kolminkertaistaa ohjelman ansiosta, joskin monet hankkeet pit\u00e4v\u00e4t omarahoitusosuutta korkeana ja hankerahoitusta lyhytaikaisena.<\/p>\n<p>\u201dUusia kuntia on saatu mukaan vesiensuojelun verkostoihin, omarahoittamaan tai jopa lainoittamaan hankkeita. Haluaisimme lis\u00e4t\u00e4 kuntien aktiivista roolia hanke-toimijoina, sill\u00e4 se edist\u00e4\u00e4 hankkeiden onnistumista. My\u00f6s yritysten roolin kasvattaminen on pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoite\u201d, Keto kertoo.<\/p>\n<h2>Maanparannusaineet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tehokkaasti ja nopeasti peltojen vesist\u00f6kuormitusta<\/h2>\n<p>Ohjelmassa on tutkittu rakennekalkin ja kuitulietteen hy\u00f6tyj\u00e4 vesiensuojelulle ja aloitettu laajamittainen kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueella. Tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 maanparannusaineiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista pelloilta. Lis\u00e4ksi tulosten mukaan maanparannusaineet parantavat joissakin tapauksissa satotasoja.<\/p>\n<p>Peltojen kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n Saaristomereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 kuormitusta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kipsin levitysala on j\u00e4\u00e4nyt tavoitetta pienemm\u00e4ksi, ja sit\u00e4 on levitetty noin 17\u00a0000 hehtaarille vuoden 2021 loppuun menness\u00e4. Kipsin levitysmahdollisuuksia p\u00e4\u00e4tettiin laajentaa vuodesta 2022 l\u00e4htien kaikille rannikkoalueille EU:n elvytyspaketin tuella, jolloin tavoitteena on yhteens\u00e4 100 000 hehtaarin peltolevitysala<\/p>\n<p>V\u00e4liarvioinnin mukaa maanparannusaineisiin liittyvi\u00e4 toimia tulisi jatkaa ohjelmakauden j\u00e4lkeen. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tukee my\u00f6s Kipsi-, Rakennekalkki- ja Kuituliete -hankkeiden laatima opas viljelij\u00f6ille maanparannusaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. V\u00e4liarviossa ehdotetaan maatalouden vesiensuojeluun nykyist\u00e4 kokonaisvaltaisempaa l\u00e4hestymistapaa, muun muassa hyvien viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen edist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<h2>Vesienhallinnalla sopeudutaan muuttuvan ilmastoon<\/h2>\n<p>Maank\u00e4yt\u00f6n muutokset, kuten maankuivatus, ojitus ja uomien perkaukset ovat monin paikoin v\u00e4hent\u00e4neet valuma-alueen vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4. Maa- ja mets\u00e4talouden entist\u00e4 parempi luonnonmukainen vesienhallinta yhteisty\u00f6ss\u00e4 maanomistajien kanssa korostuu jatkossa vesiensuojelussa. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on pilotoitu 35 uutta vesienhallinnan menetelm\u00e4\u00e4, ja niit\u00e4 on ollut toteuttamassa l\u00e4hes 600 maanomistajaa. Valuma-aluesuunnittelu on k\u00e4ynnistynyt nopeasti, ja yhteens\u00e4 15 valuma-aluesuunnitelmaa on valmistunut tai ty\u00f6n alla.<\/p>\n<p>Kaupunkivesiin liittyvill\u00e4 avustuksilla on parannettu viem\u00e4r\u00f6ityjen yhdyskuntaj\u00e4tevesien k\u00e4sittely\u00e4, selvitetty haitallisten aineiden esiintymist\u00e4 ja v\u00e4hennetty haitallisia aineita hulevesist\u00e4. Kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 rajoittavia tai ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 menetelmi\u00e4 saadaan kustannushy\u00f6tyj\u00e4 hule- ja j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyst\u00e4 vastaaville vesilaitoksille, kunnille ja kaupungille. Hankkeissa on tutkittu 22 uutta menetelm\u00e4\u00e4, joista 19 on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai niille on luotu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottopotentiaalia. Menetelmien kehitt\u00e4miseen on osallistunut 47 yrityst\u00e4 kuntien ja tutkimuslaitosten lis\u00e4ksi.<\/p>\n<h2>Hylky-hanke ylitti saneeraustavoitteet<\/h2>\n<p>It\u00e4meren hylkyjen saneeraukset ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t tulevia ymp\u00e4rist\u00f6vahinkoja. Vahinkojen torjuminen on huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa, jos hylyist\u00e4 tulee vuotoja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ohjelmassa on saneerattu nelj\u00e4 It\u00e4meren riskihylky\u00e4. My\u00f6s ja teknisten toimijoiden osaamista hylkyjen tyhjent\u00e4misess\u00e4 on parannettu j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koulutusta ja laatimalla raportti viranomaisyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4liarvioinnin mukaan ty\u00f6n jatkuvuudesta tulisi huolehtia, esimerkiksi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hylkyjen saneerauksille vastuuviranomainen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja. Ty\u00f6 jatkuukin sis\u00e4ministeri\u00f6n asettamassa alus- ja kemikaalivahinkojen torjunnan neuvottelukunnassa ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vesiensuojelun tehostamisohjelman k\u00e4ynnist\u00e4minen on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 teko, ja ohjelman teemojen ja vesiensuojelutoimien valinta on onnistunut, osoittaa ohjelmasta tehty v\u00e4liarvio. Sen mukaan ohjelmalle ja sen rahoitukselle on suuri tarve. \u201dVesiensuojelussa riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 parannettavaa, joten vesiensuojelutoimien nykyinen mittakaava ja ohjelman jatko on turvattava. Ilman jatkuvaa rahoitusta toiminta on ennakoimatonta\u201d, ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6925","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6925","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6925"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6925\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6927,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6925\/revisions\/6927"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6925"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6925"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6925"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6925"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}