{"id":6956,"date":"2022-05-09T12:37:50","date_gmt":"2022-05-09T09:37:50","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6956"},"modified":"2022-05-09T12:37:50","modified_gmt":"2022-05-09T09:37:50","slug":"20-miljoonan-ihmisen-koti-uhkaa-jaada-veden-alle-kaakkois-aasiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/05\/20-miljoonan-ihmisen-koti-uhkaa-jaada-veden-alle-kaakkois-aasiassa\/","title":{"rendered":"20 miljoonan ihmisen koti uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 veden alle Kaakkois-Aasiassa"},"content":{"rendered":"

Ilman p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 ja nopeita toimia nouseva merivesi voi peitt\u00e4\u00e4 Mekong-joen suiston l\u00e4hes kokonaan jo vuosisadan loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Mekong-joen suisto on l\u00e4hes 20 miljoonan ihmisen koti ja globaalisti merkitt\u00e4v\u00e4 riisinviljelyalue. Vuosisadan loppuun menness\u00e4 se voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 l\u00e4hes kokonaan veden alle, jos merkitt\u00e4viin toimiin ei ryhdyt\u00e4 pian, korostaa monialainen, kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 arvostetussa\u00a0Science-lehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Mekongin suisto on erityisen herkk\u00e4 merenpinnan nousulle, koska valtaosa alueesta on alle 2 metri\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolella.\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

\u201dOn vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pinta-alaltaan ja v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n Alankomaita vastaava alue voi kadota vuosisadan loppuun menness\u00e4\u201d, sanoo tutkimusta johtanut professori\u00a0Matt Kondolf<\/strong>\u00a0yhdysvaltalaisesta Berkeleyn yliopistosta.<\/p>\n

Mekongin suisto sijaitsee p\u00e4\u00e4osin Vietnamissa, ja Vietnamin hallinto on jo tarttunut toimeen Mekongin suiston pelastamiseksi. Tutkijat kuitenkin painottavat, ett\u00e4 tuhon jarruttaminen vaatii p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 ja nopeita toimia kaikilta Mekongin jokialueen valtioilta.<\/p>\n

Jotta jokisuisto s\u00e4ilyy, alueelle pit\u00e4\u00e4 kerrostua joen mukanaan kuljettamaa maa-ainesta eli sedimentti\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n merenpinnan nousua vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

\u201dUusiutuvan energian buumi on johtanut siihen, ett\u00e4 yl\u00e4virran maat rakentavat kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla vesivoimapatoja, jotka est\u00e4v\u00e4t sedimentin virtausta suistoalueelle. Lis\u00e4ksi hiekkaa tarvitseva rakennusteollisuus vie merkitt\u00e4v\u00e4n osan siit\u00e4 sedimentist\u00e4, jota suistoalueelle p\u00e4\u00e4tyy\u201d, selitt\u00e4\u00e4 tutkimukseen osallistunut Aalto-yliopiston professori\u00a0Matti Kummu<\/strong>.<\/p>\n

Yl\u00e4virran patojen ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 rooli on suistoalueen vesivarojen hallinnalla. Ongelmana on, ett\u00e4 suistoalueelle rakennetut, tehoviljelyn mahdollistavat tulvavallit est\u00e4v\u00e4t hedelm\u00e4llisen sedimentin p\u00e4\u00e4syn riisipelloille. Samalla liiallinen pohjaveden k\u00e4ytt\u00f6 laskee suiston pintaa useilla senttimetreill\u00e4 vuodessa.<\/p>\n

Tutkijatiimi listaa kirjoituksessaan kuusi keinoa, joilla suiston elinaikaa voitaisiin merkitt\u00e4v\u00e4sti pident\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    \n
  1. Mekong-joen yl\u00e4juoksulle rakennettavien patojen vaikutuksia tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti. Erityisen suuria haittoja aiheuttavat padot pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rakentamatta ja korvata ne esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla.<\/li>\n
  2. Rakennettavat padot tulisi suunnitella niin, ett\u00e4 suistolle elint\u00e4rke\u00e4 sedimentti p\u00e4\u00e4see paremmin virtaamaan niiden l\u00e4pi.<\/li>\n
  3. Hiekan nostoa suistoalueella pit\u00e4\u00e4 rajoittaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ja Mekong-joen hiekan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suosimalla kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ja kierr\u00e4tett\u00e4vi\u00e4 rakennusmateriaaleja.<\/li>\n
  4. Maataloutta Mekongin suistolla tulisi tarkastella kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja pohjaveden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/li>\n
  5. Suiston vesivarojen hallintaa ja vesi-infrastruktuuria tulisi muokata niin, ett\u00e4 tulvatasankojen yhteys jokiin s\u00e4ilyy ja sedimenttipitoiset vedet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tulvatasangoille<\/li>\n
  6. Suistoalueen rannikolla pit\u00e4\u00e4 ottaa laajemmassa mittakaavassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n meriveden nousulta suojaavia luontopohjaisia ratkaisuja, kuten mangrovemetsi\u00e4 ja kosteikkoja.<\/li>\n<\/ol>\n

    Ehdotettujen keinojen toimivuudesta on jo n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa, mutta niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa Mekongin alueella hidastavat taloudelliset ja poliittiset tekij\u00e4t. Tutkijatkin my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 keinojen toteuttaminen ei ole helppoa.<\/p>\n

    \u201dOsa toimenpiteist\u00e4 vaikuttaa suoraan tiettyjen sektorien liiketoimintaan ja osa vaatisi, ett\u00e4 alueen maat Kiina, Laos, Thaimaa, Kambod\u017ea ja Vietnam tekev\u00e4t nykyist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole aiemminkaan ollut helppoa, mutta ilman alueellista ja eri sektoreiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta ei saavuteta\u201d, toteaa tutkimuksessa my\u00f6s mukana ollut Aalto-yliopiston professori\u00a0Marko Keskinen<\/strong>. \u00a0<\/p>\n

    Alueen hallitusten lis\u00e4ksi ehdotettujen keinojen toimeenpanoon tarvitaan kansainv\u00e4list\u00e4 apua esimerkiksi kehityspankeilta ja -j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 sek\u00e4 kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin toimijoita.<\/p>\n

    \u201dT\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s aiempaa vahvempi vuorovaikutus tutkijoiden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 selke\u00e4t, tutkimuspohjaiset suositukset haasteiden ratkaisemiseksi\u201d, jatkaa Keskinen.<\/p>\n

    Mekongin alueen muutoksista tehd\u00e4\u00e4n runsaasti tutkimusta, ja konsensus on selv\u00e4: kest\u00e4v\u00e4 kehitys vaatii nykyisten toimintatapojen muutosta. Ilman sit\u00e4 valtaosaa Mekongin suistoalueesta uhkaa katoaminen vuosisadan loppuun menness\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n

    Aalto-yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet Mekongin alueen muutoksia ja alueellista yhteisty\u00f6t\u00e4 jo kahden vuosikymmenen ajan yhdess\u00e4 paikallisten yliopistojen kanssa. Suomi on my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n tukenut kehitysyhteisty\u00f6varoin alueellisen yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Mekongin jokikomissio MRC:n toimia etenkin vesivoimapatojen vaikutuksiin liittyen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ilman p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 ja nopeita toimia nouseva merivesi voi peitt\u00e4\u00e4 Mekong-joen suiston l\u00e4hes kokonaan jo vuosisadan loppuun menness\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6956","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6956"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6957,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6956\/revisions\/6957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6956"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}