{"id":6958,"date":"2022-05-09T12:42:21","date_gmt":"2022-05-09T09:42:21","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6958"},"modified":"2022-05-09T12:42:21","modified_gmt":"2022-05-09T09:42:21","slug":"vesidiplomatian-merkitys-kasvaa-ja-suomi-on-sen-edellakavija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/05\/vesidiplomatian-merkitys-kasvaa-ja-suomi-on-sen-edellakavija\/","title":{"rendered":"Vesidiplomatian merkitys kasvaa \u2013 ja Suomi on sen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Ilmastonmuutos ja kasvava veden niukkuus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t poliittisia j\u00e4nnitteit\u00e4 rajavesist\u00f6iss\u00e4, vesitalouden professori Marko Keskinen kirjoittaa.<!--more--><\/p>\n<p>Veden kierto mahdollistaa el\u00e4m\u00e4n maapallolla ja luo hyvinvointimme perustan. Toisaalta veden riitt\u00e4vyys ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t aiheuttavat yh\u00e4 suurempia taloudellisia ja sosiaalisia menetyksi\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Ilmastonmuutokseen ja veteen liittyv\u00e4t haasteet ovatkin olleet koko 2000-luvun merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa esimerkiksi\u00a0<a href=\"https:\/\/www.weforum.org\/global-risks\/reports\">Maailman talousfoorumin riskikartoituksissa<\/a>.\u00a0<\/p>\n<h2 id=\"0-jannitteet-nakyvat-patojen-rakentamisen-ymparilla\" class=\"js-anchor-link\">J\u00e4nnitteet n\u00e4kyv\u00e4t patojen rakentamisen ymp\u00e4rill\u00e4<button class=\"js-anchor-link-icon\" type=\"button\" aria-label=\"Copy link to this section\"><\/button><\/h2>\n<p>Vaikka veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 sinisell\u00e4 pallollamme on vakio,\u00a0<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1038\/srep38495\">veden niukkuus lis\u00e4\u00e4ntyy<\/a>. Syyn\u00e4 on maapallon kasvava v\u00e4est\u00f6 sek\u00e4 muuttuvat kulutustottumukset: elintapamme vaativat yh\u00e4 enemm\u00e4n vett\u00e4. Suomessa niukkuus ei toistaiseksi n\u00e4y, mutta maapallolta l\u00f6ytyy lukuisia alueita,\u00a0 joissa vett\u00e4 ei kaikkina vuodenaikoina riit\u00e4 kaikkiin tarpeisiin.\u00a0<\/p>\n<p>Vesi on paitsi luonnonvara, yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s strateginen ja poliittinen resurssi. Koska vesivarat ovat yleens\u00e4 julkisen sektorin hallinnassa, on valtioilla erityisen keskeinen rooli veden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Erityisesti suuret vesivoimapadot aiheuttavat kiistoja sek\u00e4 maiden sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 ennen kaikkea niiden v\u00e4lill\u00e4.\u00a0<a href=\"https:\/\/theconversation.com\/nile-basin-at-a-turning-point-as-ethiopian-dam-starts-operations-178267\">Etiopian Niilille rakentama pato<\/a>\u00a0tarjoaa t\u00e4st\u00e4 erityisen ajankohtaisen esimerkin. Padon rakentaminen on aiheuttanut merkitt\u00e4v\u00e4n konfliktin Sudanin, Egyptin ja Etiopian v\u00e4lille, sill\u00e4 maat ovat k\u00e4yneet jo vuosikausia tuloksettomia neuvotteluja padon t\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyen.\u00a0<\/p>\n<p>Padoilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli uusiutuvan energian tuotannossa ja ne ovat siksi houkuttelevia investointikohteita. Toisaalta padot\u00a0<a href=\"https:\/\/aaltodoc.aalto.fi\/handle\/123456789\/4822\">muokkaavat usein rajustikin jokien luonnollista virtaamaa<\/a>\u00a0ja vaikeuttavat maataloutta ja kalastusta sek\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t ruokaturvaa.\u00a0<\/p>\n<p>Padot my\u00f6s muuttavat jokivesist\u00f6n jakavien maiden ja niiden asukkaiden\u00a0<a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/321946\">v\u00e4lisi\u00e4 suhteita<\/a>. Yleens\u00e4 vesivoiman tuotannon hy\u00f6dyt kohdistuvat yl\u00e4juoksulla sijaitsevalle valtiolle. Alajuoksulla sijaitsevan valtion asukkaat voivat taas samaan aikaan k\u00e4rsi\u00e4 heikentyneest\u00e4 ruokaturvasta.<\/p>\n<h2 id=\"1-vesidiplomatilla-lievennetaan-jannitteita\" class=\"js-anchor-link\">Vesidiplomatilla lievennet\u00e4\u00e4n j\u00e4nnitteit\u00e4<button class=\"js-anchor-link-icon\" type=\"button\" aria-label=\"Copy link to this section\"><\/button><\/h2>\n<p>Jotta maiden v\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4 on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keinona niin sanottua vesidiplomatiaa.<\/p>\n<p>Vesidiplomatian\u00a0<a href=\"https:\/\/www.aalto.fi\/fi\/node\/441206\">ytimen\u00e4<\/a>\u00a0on teknisen vesiosaamisen ja poliittisen diplomatiaprosessin yhdist\u00e4minen.\u00a0\u00a0<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jhydrol.2021.126737\">Toimivaan vesidiplomatiaan<\/a>\u00a0kuuluu lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t, ennalta ehk\u00e4isev\u00e4t sek\u00e4 eri toimijoita ja sektoreita yhteen tuovat toimenpiteet. Konkreettisesti t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa rajavesiyhteisty\u00f6n, rauhanv\u00e4litysosaamisen ja diplomatiaty\u00f6kalujen yht\u00e4aikaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Vesidiplomatiassa t\u00e4rkeimpin\u00e4 toimijoina ovat vesist\u00f6n jakavien maiden edustajat.\u00a0<\/p>\n<p>Toisinaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s rauhanv\u00e4lityksest\u00e4 tuttuja niin sanottuja kolmansia osapuolia, jotka tukevat varsinaisia neuvotteluosapuolia. Esimerkiksi Niilill\u00e4 GERD-padon neuvottelujen tarkkailijoina ovat toimineet Yhdysvallat, Etel\u00e4-Afrikka ja Euroopan Unioni.<\/p>\n<h2 id=\"2-suomi-on-vesidiplomatian-edellakavija\" class=\"js-anchor-link\">Suomi on vesidiplomatian edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4<button class=\"js-anchor-link-icon\" type=\"button\" aria-label=\"Copy link to this section\"><\/button><\/h2>\n<p>Veteen liittyvien j\u00e4nnitteiden kasvun vuoksi vesiasiat tulee n\u00e4hd\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, totesi\u00a0<a href=\"https:\/\/www.consilium.europa.eu\/en\/press\/press-releases\/2018\/11\/19\/water-diplomacy-council-adopts-conclusions\/\">Euroopan neuvosto<\/a>\u00a0vuonna 2018.<\/p>\n<p>Neuvoston mukaan veteen liittyviss\u00e4 neuvotteluissa tulee huomioida entist\u00e4 selke\u00e4mmin ihmisoikeudet ja rajavesiyhteisty\u00f6n periaatteet. L\u00e4hestymistapa sopii erinomaisesti Suomelle, jonka\u00a0<a href=\"https:\/\/um.fi\/ulko-ja-turvallisuuspolitiikka\">ulkopolitiikka<\/a>\u00a0rakentuu monenkeskisen yhteisty\u00f6n vahvistamiselle, rauhan rakentamiselle sek\u00e4 ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.<\/p>\n<p>Viiden ministeri\u00f6n yhteinen, vuonna 2018 julkaistu\u00a0<a href=\"http:\/\/bit.ly\/FinnishWaterWay\">Suomen vesialan kansainv\u00e4linen strategia<\/a>\u00a0tunnistaa veden ja rauhan yhdeksi kolmesta vesialan kansainv\u00e4lisen toiminnan tukijalasta. N\u00e4in yhdistyy kaksi\u00a0<a href=\"https:\/\/um.fi\/julkaisut\/-\/asset_publisher\/TVOLgBmLyZvu\/content\/evaluointiraportti-vesi-rauhanvalityksen-lahtokohtana-raportti-suomalaisesta-vesidiplomatiasta\/384998\">Suomen kansainv\u00e4lisesti tunnettua osaamisaluetta<\/a>: vesiyhteisty\u00f6 ja rauhanv\u00e4litys.\u00a0<\/p>\n<p>Suomella on kokemusta\u00a0<a href=\"https:\/\/www.aalto.fi\/fi\/node\/548816\">haastavasta vesidiplomatia-prosessista<\/a>\u00a0Ven\u00e4j\u00e4n ja aiemmin Neuvostoliiton kanssa. Matka toisen maailmansodan j\u00e4lkeisest\u00e4 poliittisesti eritt\u00e4in j\u00e4nnitteisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/www.water-alternatives.org\/index.php\/alldoc\/articles\/vol15\/v15issue1\/655-a15-1-6\">vakiintuneeseen rajavesiyhteisty\u00f6h\u00f6n<\/a>\u00a0on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Vesidiplomatia voi siis johtaa toimivaan vesiyhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Se mill\u00e4 tavoilla Ven\u00e4j\u00e4n ja Suomen v\u00e4linen vesiyhteisty\u00f6 jatkossa toimii, on nykytilanteessa viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Yhteiset vesivarat sek\u00e4 vahva institutionaalinen pohja tarjoavat kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohdan vuorovaikutukselle my\u00f6s jatkossa.<\/p>\n<p>Suomella on vesiyhteisty\u00f6n ja rauhanv\u00e4lityksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 paljon annettavaa kansainv\u00e4lisell\u00e4 vesidiplomatian kent\u00e4ll\u00e4. Suomi on laittanut alulle molemmat YK:n puitesopimukset rajavesien hallintaan liittyen ja\u00a0<a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Tiedotteet\/Suomella_merkittava_rooli_kansainvalises(61622)\">tukee niiden toimeenpanoa<\/a>. Maamme on my\u00f6s tukenut sek\u00e4 rauhanv\u00e4litystoimia ett\u00e4 rajavesiyhteisty\u00f6t\u00e4 monilla alueilla\u00a0<a href=\"https:\/\/um.fi\/julkaisut\/-\/asset_publisher\/TVOLgBmLyZvu\/content\/loppuevaluointi-suomen-tuesta-mekongin-jokikomissiolle-2010-2015\/384998\">Aasiassa<\/a>\u00a0ja Afrikassa.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Suomi onkin yh\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Tutkimus__kehittaminen\/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet\/Hankkeet\/Kohti_ennakoivaa_rauhanvalitysta__Vesidiplomatian_yhteishanke\">aktiivisempi kansainv\u00e4linen toimija<\/a>, jolla on\u00a0<a href=\"https:\/\/wdrg.aalto.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/06\/vesidiplomatia.pdf\">mittava m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/a>\u00a0monialaista\u00a0<a href=\"http:\/\/bit.ly\/vesidiplomatiaselvitys\">vesidiplomatiaosaamista<\/a>. Sille on lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 jatkossa. Kasvava veden niukkuus, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja poliittisten suhteiden aaltoilu vaativat uudenlaista osaamista yhteisten vesivarojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmastonmuutos ja kasvava veden niukkuus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t poliittisia j\u00e4nnitteit\u00e4 rajavesist\u00f6iss\u00e4, vesitalouden professori Marko Keskinen kirjoittaa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6958","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6958","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6958"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6958\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6959,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6958\/revisions\/6959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6958"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}