{"id":6972,"date":"2022-05-18T08:29:46","date_gmt":"2022-05-18T05:29:46","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6972"},"modified":"2022-05-18T08:29:46","modified_gmt":"2022-05-18T05:29:46","slug":"kipsi-hanke-laajenee-koko-suomen-rannikkoalueelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/05\/kipsi-hanke-laajenee-koko-suomen-rannikkoalueelle\/","title":{"rendered":"Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle"},"content":{"rendered":"

Lounais-Suomen pelloilta tuttuja kipsikasoja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna uusilla alueilla. Kipsi-hanke laajenee It\u00e4-Uudellemaalle, Satakuntaan, H\u00e4meeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle sek\u00e4 Pohjanmaan maakuntiin. Maksuttoman kipsik\u00e4sittelyn haku aukeaa viljelij\u00f6ille 1.6.2022.<\/p>\n

Viljelij\u00e4 voi hakea kipsik\u00e4sittely\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isesti osoitteesta:\u00a0www.kipsinlevitys.fi<\/a>\u00a0Kipsik\u00e4sittelyyn liittyv\u00e4\u00e4 neuvontaa haetaan samasta hakupalvelusta.<\/p>\n

– Kipsinlevitys jatkuu aiempien vuosien tapaan my\u00f6s Varsinais-Suomen ja L\u00e4nsi-Uudenmaan alueilla. Kipsik\u00e4sittely on viljelij\u00e4lle maksuton, ja kipsin levitys hoidetaan hankkeen kilpailuttaman urakoitsijan puolesta, kertoo erityisasiantuntija\u00a0Kati Ojala<\/strong>\u00a0Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.<\/p>\n

Kipsin levitykseen soveltuvat pellot ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Kipsi-hankkeen karttapalvelussa, VIPU-palvelussa ja Aluehallinnon asiointipalvelussa. Kipsi-hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.<\/p>\n

Kotimainen kipsi suojelee vesist\u00f6j\u00e4 kiertotalouden hengess\u00e4<\/h2>\n

– Kipsill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia. Kipsin vaikutus alkaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja kest\u00e4\u00e4 viitisen vuotta, sanoo erityisasiantuntija\u00a0Mats Willner<\/strong>\u00a0Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.<\/p>\n

Kipsin teho perustuu sen kykyyn sitoa fosforia peltomaahan, jossa se s\u00e4ilyy kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisessa muodossa. Kipsi my\u00f6s parantaa maan mururakennetta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hiilen huuhtoutumista pellosta. Kipsi ei koveta, suolaa tai happamoita maaper\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kipsi-hankkeessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kipsi on per\u00e4isin Siilinj\u00e4rvelt\u00e4, jossa sit\u00e4 syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena. Kotimaisen kipsin k\u00e4ytt\u00f6 on siis my\u00f6s kiertotalousteko.<\/p>\n

N\u00e4in kipsik\u00e4sittely toimii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n

Kipsin levitys tehd\u00e4\u00e4n erikseen sovittuna ajankohtana p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti loppukes\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4. Kipsi toimitetaan pellon laitaan mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 levitysajankohtaa ja se levitet\u00e4\u00e4n levityslautasin varustetulla t\u00e4sm\u00e4levittimell\u00e4.<\/p>\n

– Suositeltu levitysm\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 4 tonnia hehtaarille. Viljelij\u00e4n olisi hyv\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kevytmuokata maa levityksen j\u00e4lkeen, jotta kipsi p\u00e4\u00e4see paremmin kontaktiin maaper\u00e4n veden kanssa. My\u00f6s kev\u00e4tlevitys on mahdollista, mutta niin kutsuttua aitoa suorakylv\u00f6\u00e4 ei suositella levityksen j\u00e4lkeen, ohjeistaa erityisasiantuntija\u00a0Niklas Gr\u00f6nroos<\/strong>\u00a0Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lounais-Suomen pelloilta tuttuja kipsikasoja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna uusilla alueilla. Kipsi-hanke laajenee It\u00e4-Uudellemaalle, Satakuntaan, H\u00e4meeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle sek\u00e4 Pohjanmaan maakuntiin. Maksuttoman kipsik\u00e4sittelyn haku aukeaa viljelij\u00f6ille 1.6.2022.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6972","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6972","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6972"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6972\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6973,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6972\/revisions\/6973"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6972"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6972"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6972"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6972"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}