Kiskonjoelle suunnitellut Kosken ja H\u00e5lldammin kalatiet ovat hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 vaille valmiit. Kalateiden avulla jo satoja vuosia suljettuna ollut vaellusyhteys merialueen ja Kiskonjoen vesist\u00f6n keskiosan v\u00e4lille on avautunut.<\/p>\n
Kalateiden toteutus on osa EU:n Freshabit Life IP -hanketta. EU:n hankerahojen lis\u00e4ksi hanketta on rahoitettu MMM:n kalataloudellisista kunnostusm\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista.<\/p>\n
Kosken ja H\u00e5lldammin kalateiden suunnittelussa ja rakentamisessa on yhteensovitettu kalatalouden, luonnonsuojelun, kulttuurihistorian ja voimatalouden n\u00e4kemykset ja edut. Kalateiden rakentamisen edellytykset, kalateiden toiminta ja kalateihin johdettavat vesim\u00e4\u00e4r\u00e4t on sovittu voimalaitoksen eli Visinflow Oy:n kanssa. Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden apu ja ohjaus on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varsinkin hankkeen suunnitteluvaiheessa, koska kalatiet sijoittuvat vanhalle ruukinalueelle, jolla on merkitt\u00e4vi\u00e4 kulttuurihistoriallisia, arkeologisia ja maisemallisia arvoja. Ty\u00f6maa-alueiden sijainti l\u00e4hes Kosken kartanon pihapiiriss\u00e4 ja Kiskonjoen Natura-alueen tuntumassa on tuonut lis\u00e4haastetta hankkeen toteutukseen.<\/p>\n
Kosken ja H\u00e5lldammin kalateiden rakennuttajana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kalatiet on suunnitellut Ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan insin\u00f6\u00f6ritoimisto Jami Aho. Rakennusurakan rakennuttajakonsulttina on toiminut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Itse rakentamisesta on vastannut Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin Ky ja sen kalataloudellisesta ohjauksesta Apajax Oy. Ty\u00f6n arkeologisena valvojana toimi Muuritutkimus Oy. Kalatien juoksutusj\u00e4rjestelm\u00e4n suunnitteli Maveplan Oy ja toteutti LSK Technology Oy. Kalatien ter\u00e4sluukut suunnitteli ja toteutti Joter Oy.<\/p>\n
Kosken luonnonmukainen kalatie sijaitsee Visinflow Oy:n voimalaitoksen padolla. Kalatien pituus on noin 100 m ja sen putouskorkeus on 7 m. Kalatiehen juoksutetaan vett\u00e4 aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 l\/s. Syksyll\u00e4 lohikalojen nousuaikaan juoksutetaan 200-400 l\/s. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kalatiehen juoksutetaan vett\u00e4 400 l\/s aina kun voimalaitos ohijuoksuttaa vett\u00e4 eli kun joessa on vett\u00e4 enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 voimalaitos pystyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kalatiest\u00e4 vedet juoksevat Kosken vanhaan koskiuomaan, joka toimii voimalaitoksen ohitusuomana mutta joka on ollut osan vuodesta l\u00e4hes kuivillaan. Vanha koski kunnostettiin koko pituudeltaan ja uuden vesityksen ansiosta se toimii nyt vesieli\u00f6iden elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 kuten kalatiekin. T\u00f6iden valmistuttua Kiskonjokeen on n\u00e4in syntynyt 500 m uutta elinaluetta kaloille ja muille vesieli\u00f6ille.<\/p>\n
H\u00e5lldammin kalatie rakennettiin vanhaan historialliseen sulkukanavaan. Kalatien vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 s\u00e4\u00e4tyy Kirkkoj\u00e4rven pinnankorkeuden mukaisesti.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kiskonjoelle suunnitellut Kosken ja H\u00e5lldammin kalatiet ovat hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 vaille valmiit. Kalateiden avulla jo satoja vuosia suljettuna ollut vaellusyhteys merialueen ja Kiskonjoen vesist\u00f6n keskiosan v\u00e4lille on avautunut.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6976","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6976","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6976"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6976\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6977,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6976\/revisions\/6977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6976"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6976"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6976"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6976"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}