{"id":698,"date":"2010-11-15T09:16:38","date_gmt":"2010-11-15T07:16:38","guid":{"rendered":"http:\/\/vesitalous.mobie.fi\/?p=698"},"modified":"2011-10-11T09:18:46","modified_gmt":"2011-10-11T06:18:46","slug":"fosforilannoituksen-optimi-on-loydettavissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2010\/11\/fosforilannoituksen-optimi-on-loydettavissa\/","title":{"rendered":"Fosforilannoituksen optimi on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Viljelij\u00e4n ja vesist\u00f6n edut fosforilannoituksen suhteen saattavat olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan kuin t\u00e4h\u00e4n asti on kuviteltu, totesi tutkija Antti Iho<\/strong> MTT:st\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan.<\/p>\n

Fosfori on kasveille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ravinne, mutta sen huuhtoutuminen pelloilta kiihdytt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4. Ihon laatiman dynaamisen laskentamallin mukaan on mahdollista optimoida fosforilannoitusta siten, ett\u00e4 ravinne riitt\u00e4\u00e4 viljanviljelyn tarpeisiin mutta sen huuhtoutumat vesist\u00f6ihin eiv\u00e4t nouse siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuriksi.<\/p>\n

– Viljanviljelyn kannalta maaper\u00e4n optimaalinen fosforiluku ei ole kaukana yhteiskunnan ja ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta optimaalisesta fosforiluvusta. Viljelij\u00e4n ja yhteiskunnan edut eiv\u00e4t siis ole vahvassa ristiriidassa, Iho tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vuotuinen lannoitus ohjaa maaper\u00e4n varantoa<\/h2>\n

Fosforin satovaikutus tulee suurimmaksi osaksi maaper\u00e4\u00e4n kertyneest\u00e4, kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisesta fosforista, ei niink\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti lannoitteena annettavasta fosforista.<\/p>\n

Iho tarkastelee v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4\u00e4n vuosittaista lannoitusta p\u00e4\u00e4asiassa keinona s\u00e4\u00e4dell\u00e4 maaper\u00e4n fosforilukua pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n kehitti teoreettisen viitekehyksen sille, miten fosforilannoitusta on s\u00e4\u00e4delt\u00e4v\u00e4, jotta lopputulos olisi optimaalinen sek\u00e4 viljelij\u00e4n talouden ett\u00e4 yhteiskunnan kannalta.<\/p>\n

Viljelij\u00e4n on otettava huomioon lannoitteen hinta, satovaikutus ja lopputuotteen kuten viljan hinta. Yhteiskunta huomioi my\u00f6s fosforin huuhtoutumisen vaikutukset vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymiseen ja sen aiheuttamat kielteiset seuraukset, kuten lev\u00e4kukinnot.<\/p>\n

– Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelussa t\u00e4rkeint\u00e4 on valita oikein lannoitteena annettava fosforitaso, ei niink\u00e4\u00e4n lannoituksen yksiviivainen v\u00e4hent\u00e4minen, Iho korostaa.<\/p>\n

Vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymisen hinta ratkaisee<\/h2>\n

Iho sovelsi dynaamista malliaan savimailla viljelt\u00e4v\u00e4n ohran fosforilannoitukseen tiettyjen hintatasojen vallitessa. H\u00e4n havaitsi, ett\u00e4 viljelij\u00e4n kannatti liiketaloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta pyrki\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pellon fosforiluku hieman yli seitsem\u00e4ss\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta optimaalinen fosforiluku oli v\u00e4h\u00e4n alle 6,5.<\/p>\n

– Viljelij\u00e4n ja yhteiskunnan kannattaa laskea maaper\u00e4n tarpeettoman korkeaa fosforivarantoa hyvin samankaltaisin optimipoluin, Iho toteaa.<\/p>\n

Tavoiteltavien fosforilukujen ero riippuu siit\u00e4, millainen painoarvo eli hinta annetaan vesien rehev\u00f6itymisest\u00e4 aiheutuvalle haitalle. Ihon mukaan ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta herkimmill\u00e4 lohkoilla liiketaloudellinen ja yhteiskunnallinen j\u00e4rkiratkaisu voivat olla kaukana toisistaan, mutta jossain muualla ne voivat olla hyvinkin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan.<\/p>\n

Tutkija muistuttaa, ett\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n fosforilannoituksen taso riippuu siit\u00e4, mik\u00e4 on kullakin hetkell\u00e4 maaper\u00e4n fosforivarannon tila. Se voi vaihdella suuresti jo yhden peltolohkon sis\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n

– Tarkkojen lannoitusm\u00e4\u00e4rien ja suositeltavien fosforivarannon tasojen m\u00e4\u00e4rittelemiseksi tarvittaisiin maalaji- ja kasvikohtaisia tietoja esimerkiksi siit\u00e4, mik\u00e4 on paras kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen fosforivarannon mittari ja mik\u00e4 on fosforivarannon ja -lannoituksen yhteinen satovaste.<\/p>\n

MML Antti Ihon v\u00e4it\u00f6skirja ”Essays on socially optimal phosphorus policies in crop production” (Yhteiskunnallisesti optimaalinen fosforink\u00e4ytt\u00f6 kasvintuotannossa) tarkastetaan 26.11.2010 Helsingin yliopiston maatalous-mets\u00e4tieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii professori Angels Xabadia Gironan yliopistosta Espanjasta ja kustoksena professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong> tutkija Antti Iho, MTT, puh. 050 572 2059, antti.iho@mtt.fi<\/a><\/p>\n

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sek\u00e4 maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6ntutkimusta tekev\u00e4 laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotiel\u00e4intuotanto, talous, teknologia ja ymp\u00e4rist\u00f6. Tuotamme ja v\u00e4lit\u00e4mme tieteellist\u00e4 tutkimustietoa sek\u00e4 kehit\u00e4mme ja siirr\u00e4mme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja www.mtt.fi<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viljelij\u00e4n ja vesist\u00f6n edut fosforilannoituksen suhteen saattavat olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan kuin t\u00e4h\u00e4n asti on kuviteltu, totesi tutkija Antti Iho MTT:st\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan. Fosfori on kasveille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ravinne, mutta sen huuhtoutuminen pelloilta kiihdytt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4. Ihon laatiman dynaamisen laskentamallin mukaan on mahdollista optimoida fosforilannoitusta siten, ett\u00e4 ravinne riitt\u00e4\u00e4 viljanviljelyn tarpeisiin mutta sen huuhtoutumat vesist\u00f6ihin eiv\u00e4t nouse siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-698","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/698","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=698"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/698\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":699,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/698\/revisions\/699"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=698"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=698"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=698"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=698"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}