Helsingin kaupunki seuraa merialueen veden laadun tilaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Veden laatu on heikko erityisesti kaupungin suurilla sis\u00e4lahdilla. Helsinki tekee aktiivista ty\u00f6t\u00e4 veden laadun parantamiseksi ja on sitoutunut It\u00e4meri-toimenpideohjelmaan, jolla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n It\u00e4meren hyvinvointia.<\/p>\n
Euroopan unionin vesipolitiikan tavoitteena on pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja vesiensuojelun yhten\u00e4ist\u00e4minen koko unionin alueella. T\u00e4rkein tavoite on ehk\u00e4ist\u00e4 vesimuodostumien tilan heikkeneminen. Tavoitteena on my\u00f6s saavuttaa kaikkien pintavesien hyv\u00e4 ekologinen ja kemiallinen tila sek\u00e4 pohjavesien m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ja kemiallinen hyv\u00e4 tila vuoteen 2027 menness\u00e4.<\/p>\n
Sinisen talouden edist\u00e4minen vastuullisesti ja samalla herkk\u00e4 ja arvokas meriymp\u00e4rist\u00f6 huomioon ottaen on Helsingille erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sininen talous pohjaa meriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4viin elinkeinoihin, kuten turismiin ja laivaliikenteeseen.<\/p>\n
Helsingin kaupunki haluaa nojata p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa tutkittuun tietoon. Helsingin vesist\u00f6jen ja p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun edustan merialueen tilasta sek\u00e4 ekologisesti arvokkaista merialueista ker\u00e4tty\u00e4 tietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 suunniteltaessa. Helsinki on lis\u00e4ksi tukenut It\u00e4meren tutkimusta jo vuodesta 2011 lahjoittamalla Helsingin yliopistolle It\u00e4meren suojelun ekonomian professuurin. Professuurin keskeisi\u00e4 tutkimuskohteita ovat vesiensuojelun kustannustehokkuus, sininen talous sek\u00e4 ekosysteemipalvelut ja hyvinvointivaikutukset.<\/p>\n
Lakis\u00e4\u00e4teisten vesiensuojeluvelvoitteiden lis\u00e4ksi Helsinki on sitoutunut Helsingin ja Turun kaupunkien yhteiseen It\u00e4merihaasteeseen, joka koordinoi kaupunkien yhteist\u00e4 It\u00e4meri-toimenpideohjelmaa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 It\u00e4meren suojeluun liittyv\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 It\u00e4merihaasteen kumppanuusverkoston kautta. It\u00e4merihaasteen tavoitteet ovat kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 aktiivinen It\u00e4meri-kansalaisuus. Tavoitteet ovat yhtenev\u00e4isi\u00e4 EU:n It\u00e4meri-strategian, It\u00e4meren suojelukomission toimintaohjelman, meristrategiadirektiivin, kansallisen merenhoitosuunnitelman sek\u00e4 YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden kanssa.<\/p>\n
It\u00e4meri-toimenpideohjelma vuosille 2019\u20132023 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli 100 vapaaehtoista vesiensuojelutoimenpidett\u00e4, joita toteutetaan kaupungin eri toimialoilla, liikelaitoksissa sek\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Helsingiss\u00e4 on esimerkiksi kartoitettu ekologisesti arvokkaita vedenalaisia luontokohteita, jotka voidaan huomioida merialuesuunnittelussa, sek\u00e4 k\u00e4ynnistetty vesiensuojeluhankkeita mm. ty\u00f6maavesien ja hulevesien hallintaan liittyen.<\/p>\n
Helsingin merialueen veden laatu on muuttunut voimakkaasti viimeisten 50 vuoden aikana, etenkin kaupungin suurilla sis\u00e4lahdilla. Pienten j\u00e4tevedenpuhdistamojen poistuttua merenlahtien veden laatu kohentui huomattavasti 1970-luvulta 1990-luvulle. Veden laadun kohentuminen on kuitenkin pys\u00e4htynyt ja paikoitellen veden laatu on l\u00e4htenyt heikkenem\u00e4\u00e4n viime vuosien aikana. Helsingin rannikkovesien ekologinen luokitus on pysynyt p\u00e4\u00e4osin v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Tarvitaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n kokonaisvaltaisia toimenpiteit\u00e4, jotta nykykehitys saadaan katkaistua ja tavoite hyv\u00e4st\u00e4 ekologisesta laadusta voitaisiin saavuttaa. Etenkin lahtialueilla nykyinen kuormitus ja k\u00e4ytt\u00f6paine ovat viel\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tasolla, mik\u00e4 n\u00e4kyy ravinnepitoisuuksien v\u00e4henemisen pys\u00e4htymisen\u00e4 ja veden samentumisena. Lahtialueiden suhteellisen pieni vesitilavuus ja heikko veden vaihtuvuus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t niiden herkkyytt\u00e4. Useista pienist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 koostuva kuormitus ja vesialueiden yleinen k\u00e4ytt\u00f6paine heikent\u00e4v\u00e4t siksi huomattavasti hyv\u00e4n ekologisen tilan saavuttamisen mahdollisuutta m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4asiallisina syin\u00e4 rannikkovesien heikkoon tilaan ovat paikallinen ravinne- ja kiintoaineskuormitus, maank\u00e4yt\u00f6n voimakkaat muutokset valuma-alueella, rantojen rakentaminen, ruoppaukset ja muu merenpohjan h\u00e4irint\u00e4 sek\u00e4 paikallisesti suuri venetiheys ja vilkas alusliikenne.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsingin kaupunki seuraa merialueen veden laadun tilaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Veden laatu on heikko erityisesti kaupungin suurilla sis\u00e4lahdilla. Helsinki tekee aktiivista ty\u00f6t\u00e4 veden laadun parantamiseksi ja on sitoutunut It\u00e4meri-toimenpideohjelmaan, jolla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n It\u00e4meren hyvinvointia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6994","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6994","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6994"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6994\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6995,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6994\/revisions\/6995"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6994"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6994"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6994"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6994"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}