Mets\u00e4ojitusten vaikutuksesta kuivahtaneiden suojelusoiden elinymp\u00e4rist\u00f6n tilaa parannetaan palauttamalla sinne vesi\u00e4 alueen ulkopuolelta. Hiili-Vespa-hankkeessa tutkitaan, mit\u00e4 vaikutuksia vesienpalautuksesta on suojelualueeseen rajoittuvaan talousmets\u00e4\u00e4n ja mik\u00e4 on palautuksen merkitys alueen hiilensidonnan kannalta.<\/p>\n
Hanke toteutetaan viidell\u00e4 pilottikohteella, joilla seurataan pohjaveden korkeutta, hiilidioksidi- ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 puuston kasvua. Seurannalla saadaan tietoa siit\u00e4, miten vedenpalautus vaikuttaa suojelualueen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 olevan talousmets\u00e4n pohjaveden pinnankorkeuden kehittymiseen ja mitk\u00e4 ovat sen vaikutukset talousmets\u00e4n puustoon, kasvillisuuteen ja hiilensidontaan. Tieto on t\u00e4rke\u00e4 muun muassa neuvoteltaessa maanomistajan kanssa vesienjohtamismahdollisuuksista.<\/p>\n
Vesienpalautus suojelusoille on viimeisen viiden vuoden aikana yleistynyt toimintamuoto. Vesienpalautus parantaa suon kuivahtaneen osan vesitaloutta ja johtaa suokasvillisuuden ja turpeen kasvun v\u00e4hitt\u00e4iseen elpymiseen alueella. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hiilensidontaa. Vesienpalautus toteutetaan siten, ett\u00e4 suojelualueen rajojen ulkopuolelta kaivetaan johdeoja tai -ojia veden luontaisia virtausreittej\u00e4 matkien suojelualueen puolelle ja annetaan veden virrata suojelualueen sis\u00e4lle.\u00a0Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelmaan 2021-2030<\/em>\u00a0on kirjattu tavoitteeksi palauttaa vesi\u00e4 kuivahtaneille suojelusoille 400 kohteella. Vesi\u00e4 voidaan my\u00f6s palauttaa jouto- ja kitumaille, jotka eiv\u00e4t ole varsinaisia suojelualueita.<\/p>\n Vesienpalautus onnistuu parhaiten aapasoilla. Aapasuon kovera pinnanmuoto mahdollistaa vesien johtamisen suon reunaosista keskustan suuntaan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa johdeojan suuntaamisen suojelusuon alueelle siten, ett\u00e4 johdeojan pituus ei ole kohtuuttoman pitk\u00e4. Samoin vettymishaitat suojelusuon ulkopuolella ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4h\u00e4iset. Aapasuovy\u00f6hyke sijoittuu maantieteellisesti Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin alueelle. Eniten vesienpalautukseen soveltuvia kohteita on Pohjois-Pohjanmaalla.<\/p>\n Vesienpalautuksen huolellisella suunnittelulla estet\u00e4\u00e4n tai minimoidaan vettymishaitat suojelusuon viereiselle talousmets\u00e4lle. Maanomistajat ovat kiinnostuneita, miten heid\u00e4n maidensa rajojen l\u00e4heisyydess\u00e4 vesi\u00e4 ohjaillaan. My\u00f6s hiilensidontaan liittyv\u00e4t kysymykset nousevat keskusteluissa esille. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa vesienpalautuksen vaikutukset suojelualueen ulkopuolella. Maanomistajan kannalta on merkityst\u00e4, aiheuttaako toimenpide vettymishaittaa h\u00e4nen maallaan ja mik\u00e4 on haitan merkitys puuston kasvun kannalta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4, kuinka laajalle mahdollinen vettymishaitta voi ulottua. Maanomistajien innostumisella vesienpalautushankkeisiin, on t\u00e4rke\u00e4 merkitys toimenpiteiden onnistumisessa ja siten vesienpalautuksiin liittyv\u00e4n positiivisen ilmastovaikutuksen kannalta.<\/p>\n \u2013 On t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 suunnittelemme huolella vesien palauttamisen, mutta on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 my\u00f6s tunnistaa mahdollisten haittojen suuruus ja toimenpiteen merkitys monimuotoisuuden elpymisen ja hiilensidonnan kannalta, toteaa hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Samuli Joensuu<\/strong>\u00a0Tapiosta.<\/p>\n Vesienpalautuksen vaikutuksia seurataan hankkeessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viidell\u00e4 testialueella, joille asennetaan pohjaveden korkeutta jatkuvasti mittaavat anturit. N\u00e4iden lis\u00e4ksi koealueilla tehd\u00e4\u00e4n puustomittauksia ja otetaan lusto-, neulas- ja lehtin\u00e4ytteit\u00e4. Alueista kaksi tulee olemaan ns. intensiivialueita, joilla mitataan edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi turpeen kasvihuonekaasujen hiilidioksidin ja metaanin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Seuranta aloitetaan t\u00e4n\u00e4 vuonna ja vedenpalautus toteutetaan 2023. Seurantaa jatketaan vuoden 2024 loppuun. Seurannan avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla vedenpinta nousee kriittiselle tasolle mets\u00e4n kasvatuksen kannalta.<\/p>\n Hanketta toteuttavat yhteisty\u00f6ss\u00e4 Tapio, Luonnonvarakeskus ja Suomen mets\u00e4keskus.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mets\u00e4ojitusten vaikutuksesta kuivahtaneiden suojelusoiden elinymp\u00e4rist\u00f6n tilaa parannetaan palauttamalla sinne vesi\u00e4 alueen ulkopuolelta. Hiili-Vespa-hankkeessa tutkitaan, mit\u00e4 vaikutuksia vesienpalautuksesta on suojelualueeseen rajoittuvaan talousmets\u00e4\u00e4n ja mik\u00e4 on palautuksen merkitys alueen hiilensidonnan kannalta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7001","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7001","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7001"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7001\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7002,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7001\/revisions\/7002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7001"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7001"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7001"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7001"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Maanomistajalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa<\/h2>\n
Vesienpalautuksen vaikutuksia seurataan viidell\u00e4 kohteella<\/h2>\n