{"id":7005,"date":"2022-07-09T14:25:13","date_gmt":"2022-07-09T11:25:13","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=7005"},"modified":"2022-07-09T14:25:13","modified_gmt":"2022-07-09T11:25:13","slug":"vesistopaneeli-vesistoja-uhkaava-hajakuormitus-vaatii-pikaisia-ratkaisuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/07\/vesistopaneeli-vesistoja-uhkaava-hajakuormitus-vaatii-pikaisia-ratkaisuja\/","title":{"rendered":"Vesist\u00f6paneeli: Vesist\u00f6j\u00e4 uhkaava hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja"},"content":{"rendered":"<p>Hajakuormitus vaikutuksineen on vesist\u00f6jemme suurin ongelma, jota ilmastonmuutos vain pahentaa, sanovat Vesist\u00f6paneelin j\u00e4senet. Hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi vesist\u00f6j\u00e4 ja niiden valuma-alueita tulee tarkastella kokonaisuuksina. V\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet vaativat pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 rahoitusta.<!--more--><\/p>\n<p>Vesist\u00f6paneeli pit\u00e4\u00e4 hajakuormitusta merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ongelmana Suomen vesist\u00f6ille. Se aiheuttaa sis\u00e4vesiss\u00e4 mittavia muutoksia, joista n\u00e4kyvimpi\u00e4 ovat rehev\u00f6ityminen, samentuminen ja veden tummuminen. Muutokset vaikuttavat paitsi vedenlaatuun, my\u00f6s vesist\u00f6jen eli\u00f6lajistoon.<\/p>\n<p>Hajakuormitus tarkoittaa vesist\u00f6kuormitusta, joka on l\u00e4ht\u00f6isin useista pienist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4, joita ei voida m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkasti. Ilmastonmuutos voimistaa maank\u00e4yt\u00f6n aiheuttamaa kuormitusta ja jo sen takia vesiensuojelua on tehostettava.<\/p>\n<p>\u201dKaikki maan k\u00e4ytt\u00e4minen \u2013 muokkaus, lannoitus, ojitus, hakkuut, rakentaminen \u2013 vaikuttaa vesiin. Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman vesirikkain maa ja olemme tottuneet ajattelemaan, ett\u00e4 vesist\u00f6mme voivat hyvin. Todellisuus on kuitenkin moniulotteisempi. Suomessa on aina k\u00e4ytetty maata ja vett\u00e4 ahkerasti. Vesiemme tilaa ahkeruus on heikent\u00e4nyt, osin huomaamatta ja pikkuhiljaa\u201d, Vesist\u00f6paneelin puheenjohtaja, professori\u00a0<strong>Timo Huttula<\/strong>\u00a0sanoo.<\/p>\n<p>Vesist\u00f6paneelin mukaan kuormituksen synnyn ehk\u00e4isy on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ravinteet tulisi saada pysym\u00e4\u00e4n pelloissa ja metsiss\u00e4. Kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet tulee suunnitella toisiaan t\u00e4ydent\u00e4viksi. Lounais-Suomen ja Pohjanmaan sika- ja siipikarja ja turkistuotantoalueiden ylij\u00e4\u00e4m\u00e4lantaan liittyv\u00e4 ongelma vaatii ratkaisuja.<\/p>\n<p>\u201dMaank\u00e4yt\u00f6n intensiteetti\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 ja vesiensuojelua tehostavia toimenpiteit\u00e4 tulee tehd\u00e4 laajasti ja monipuolisesti vesist\u00f6j\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 valuma-alueilla. Meid\u00e4n tulisi my\u00f6s kiinnitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutuksiin entist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. Koko maan mittakaavassa mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutukset ovat uusien tulosten mukaan suuria\u201d, Timo Huttula sanoo.<\/p>\n<p>Panelistien mukaan hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 puuttuu rahoituksen pitk\u00e4j\u00e4nteisyys. Siksi sin\u00e4ns\u00e4 runsaslukuisten toimenpiteiden vaikutukset vesist\u00f6ihin j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein paikallisiksi, vaikka valtion rahoitusta on suunnattu viime vuosina aiempaa enemm\u00e4n vesien tilan parantamiseen kohdistuviin hankkeisiin. Vesist\u00f6paneelin mukaan hankkeissa on tuotettu runsaasti tietoa ja toimintamalleja, mutta tuloksia ei ole saatu viety\u00e4 laajasti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Hankepohjaisesta ja sirpaloituneesta l\u00e4hestymistavasta pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisemp\u00e4\u00e4n ja strategisempaan l\u00e4hestymistapaan.<\/p>\n<p>Vesist\u00f6paneeli on 42 vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6alan asiantuntijan yhteisty\u00f6ryhm\u00e4, joka kokoaa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi ja lis\u00e4\u00e4 vesiasioiden n\u00e4kyvyytt\u00e4 yhteiskunnassa. Vesist\u00f6paneelin n\u00e4kemyksi\u00e4 hajakuormituksesta kartoitettiin kyselyll\u00e4, johon vastasi 24 panelistia. Vesist\u00f6paneelin on kutsunut koolle Suomen vesist\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on parantaa Suomen sis\u00e4vesien tilaa ja monimuotoisuutta siten, ett\u00e4 puhtaat vetemme s\u00e4ilyv\u00e4t my\u00f6s tuleville sukupolville.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hajakuormitus vaikutuksineen on vesist\u00f6jemme suurin ongelma, jota ilmastonmuutos vain pahentaa, sanovat Vesist\u00f6paneelin j\u00e4senet. Hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi vesist\u00f6j\u00e4 ja niiden valuma-alueita tulee tarkastella kokonaisuuksina. V\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet vaativat pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 rahoitusta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7005","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7005","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7005"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7005\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7006,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7005\/revisions\/7006"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7005"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7005"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7005"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7005"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}