{"id":7059,"date":"2022-09-15T08:37:01","date_gmt":"2022-09-15T05:37:01","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=7059"},"modified":"2022-09-15T08:37:01","modified_gmt":"2022-09-15T05:37:01","slug":"maailman-merien-tulevaisuuden-15-merkittavaa-uutta-tekijaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/09\/maailman-merien-tulevaisuuden-15-merkittavaa-uutta-tekijaa\/","title":{"rendered":"Maailman merien tulevaisuuden 15 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uutta tekij\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Maailman merten ja rannikkojen luonnon monimuotoisuus on ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 muutoksessa. Osa muutoksen taustalla vaikuttavista laajoista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten luonnonvarojen liikak\u00e4ytt\u00f6, ilmastonmuutos ja saastuminen, on jo hyvin tunnistettu. Esiin on kuitenkin nousemassa uusia ja heikosti tunnettuja tekij\u00f6it\u00e4, joilla voi jo l\u00e4hitulevaisuudessa olla suuri vaikutus meri- ja rannikkoekosysteemeihin.<\/p>\n

<\/p>\n

Meri- ja rannikkoekosysteemien monimuotoisuuden mahdollisia tulevia uhkatekij\u00f6it\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimusartikkeli \u201dA global horizon scan of issues impacting marine and coastal biodiversity conservation\u201d julkaistiin tieteellisess\u00e4 Nature Ecology & Evolution -julkaisusarjassa hein\u00e4kuussa 2022. Artikkeli on ollut hein\u00e4- ja elokuussa julkaisusarjan seuratuimpien joukossa verkossa ja uutismedioissa.<\/p>\n

Arvion laatimista johti Cambridgen yliopisto. Monitieteisess\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 oli mukana 30 rannikko- ja meriekosysteemien asiantuntijaa. Ryhm\u00e4\u00e4n kuului tutkijoita, meriymp\u00e4rist\u00f6n hoidon ja suojelun asiantuntijoita ja muita alan ammattilaisia 11 maasta ja kuudelta mantereelta. Suomesta mukana oli johtava tutkija\u00a0Hermanni Kaartokallio<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

N\u00e4iden asioiden suhteen on oltava hereill\u00e4<\/h2>\n

Arvion tarkoituksena on tunnistaa tekij\u00f6it\u00e4, joilla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus meri- ja rannikkoekosysteemien toimintaan ja sen suojeluun seuraavien 5\u201310 vuoden aikana.<\/p>\n

\u201dOli todella kiinnostavaa ja antoisaa osallistua n\u00e4iden huippuasiantuntijoiden kanssa t\u00e4m\u00e4n tulevaisuuskatsauksen laatimiseen eri n\u00e4k\u00f6kulmien monimuotoisuuden vuoksi\u201d, kertoo Hermanni Kaartokallio. \u201dSaimme kaikki ehdottaa teemoja, ja niit\u00e4 karsittiin kolmessa vaiheessa t\u00e4ysin nimett\u00f6min\u00e4.\u201d<\/p>\n

\u201dLopputuloksena on t\u00e4m\u00e4 15 kohdan lista. Listalla oleviin asioihin liittyy monia meriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvia uhkia, joiden suhteen on syyt\u00e4 olla hereill\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne tunnistetaan tutkimuksessa, merensuojelussa, luonnonvarojen hallinnassa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa\u201d, Kaartokallio sanoo.<\/p>\n

Moni listalle nostetuista asioista liittyy meren tarjoamien resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi syv\u00e4n meren suola-altaat ovat lajistoltaan t\u00e4ysin ainutlaatuinen ymp\u00e4rist\u00f6, jonka kohtaloksi voi k\u00e4yd\u00e4 se, ett\u00e4 niiden suola sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 akkuteollisuuden tarvitsemaa litiumia.<\/p>\n

Merien l\u00e4mpeneminen muuttaa kalojen ravintoarvoja ja voi autioittaa merialueita\u00a0<\/h2>\n

Ylikalastus on ongelma jo nykyisell\u00e4\u00e4n. Listan koonnut ty\u00f6ryhm\u00e4 on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 seuraavaksi ihmiskunta saattaa siirty\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n syvemm\u00e4ll\u00e4 meress\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 kaloja. Silloin vaaravy\u00f6hykkeess\u00e4 ovat 200\u20131 000 metrin syvyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ns. mesopelagiset lajit. N\u00e4m\u00e4 kalat eiv\u00e4t sovi suoraan ihmisten ravinnoksi, mutta kyll\u00e4kin kalanruuaksi kalanviljelmille. Uhkana on paitsi mesopelagisten lajien ylikalastus, my\u00f6s meren hiilensidonnan heikentyminen, sill\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 lajit ovat avainasemassa prosessissa, jossa ilmakeh\u00e4n hiili sitoutuu syv\u00e4lle mereen.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen l\u00e4mmitt\u00e4miss\u00e4 meriss\u00e4 kalojen ravintoarvo huononee, esimerkiksi hy\u00f6dyllisten rasvahappojen kertyminen kalaan heikkenee. T\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 niin meriluonnolle kuin ihmisten terveydellekin. Lis\u00e4ksi valtamerien l\u00e4mpeneminen voi heikent\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ntasaajan tuntumassa merten ekosysteemi\u00e4 ja lajistoa merkitt\u00e4v\u00e4sti, kun lajit hakeutuvat pois liian l\u00e4mpimilt\u00e4 vesilt\u00e4.<\/p>\n

Meriluonnon tulevaisuuden kannalta t\u00e4rkeiden tekij\u00f6iden listalla on my\u00f6s asioita, joiden suhteen odotukset ovat positiivisia. Ty\u00f6ryhm\u00e4n mukaan uudet teknologiat, kuten pehme\u00e4t robotit ja paremmat seurantamenetelm\u00e4t, tarjoavat mahdollisuuden oppia enemm\u00e4n meren lajeista ja ekosysteemeist\u00e4.<\/p>\n

Kaartokallion mukaan esiin nousseet tekij\u00e4t yll\u00e4ttiv\u00e4t my\u00f6s tutkijan. \u201dEsimerkiksi vihre\u00e4n siirtym\u00e4n vaatimaan massiiviseen akkujen tuotantoon ja kierr\u00e4tykseen liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat minulle uutta. En ollut tiennyt, millaisia osin viel\u00e4 puutteellisesti hallittuja riskej\u00e4 akkujen kierr\u00e4tykseen liittyy. Jotkin toiset aiheet, kuten uusien biohajoavien muovimateriaalien vaikutukset meriymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ovat puolestaan l\u00e4hell\u00e4 omaa k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa tutkimustani, ja oli hienoa, ett\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 piti niit\u00e4 merkitt\u00e4vin\u00e4.\u201d<\/p>\n

Merien ja rannikkojen monimuotoisuuteen vaikuttavat 15 uutta tekij\u00e4\u00e4:<\/h3>\n

Ekosysteemivaikutukset<\/h4>\n