Mikromuovien ja kemikaalien yhteisvaikutukset maaper\u00e4n eli\u00f6ihin vaihtelevat paljon muun muassa mikromuovin laadun mukaan, kertoo uusi tutkimus.<\/p>\n
Maaper\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4dytty\u00e4\u00e4n mikromuovit voivat olla vuorovaikutuksessa erilaisten kemikaalien, esimerkiksi maataloudessa k\u00e4ytett\u00e4vien kasvinsuojeluaineiden kanssa. Suurin osa mikromuovien ja kemikaalien yhteisvaikutuksista tehdyist\u00e4 tutkimuksista on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 keskittynyt vesiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ja vain harvat ovat k\u00e4sitelleet niiden vaikutuksia maaper\u00e4ss\u00e4. Syyskuun 15. julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin polyesterikuitujen ja rengashiukkasten vaikutuksia hy\u00f6nteismyrkky kloripyrifossin myrkyllisyyteen maaper\u00e4n niveljalkaisille.<\/p>\n
Tieteellinen artikkeli \u201dModulation of chlorpyrifos toxicity to soil arthropods by simultaneous exposure to polyester microfibers or tire particle microplastics\u201d julkaistiin Applied Soil Ecology -julkaisussa 15.9.2022. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja\u00a0Salla Selonen<\/strong>\u00a0ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa (SYKE).<\/p>\n \u201dTutkimamme kaksi niveljalkaislajia, hyppyh\u00e4nt\u00e4inen\u00a0Folsomia candida<\/em>\u00a0ja maasiira\u00a0Porcellio scaber<\/em>, ovat molemmat t\u00e4rkeit\u00e4 hajottajia maaper\u00e4ss\u00e4\u201d, kertoo erikoistutkija Salla Selonen.<\/p>\n Kokeissa k\u00e4ytetty kemikaali, klorpyrifossi on laajalti k\u00e4ytetty hy\u00f6nteismyrkky. Klorpyrifossi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1965. Nykyisin sen k\u00e4ytt\u00f6 on monissa maissa kielletty,\u00a0mutta kehittyviss\u00e4 maissa sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen yleisesti. Klorpyrifossi on hitaasti hajoava yhdiste, jonka j\u00e4\u00e4mi\u00e4 on havaittu ruuassa ja vedess\u00e4.<\/p>\n Kokeissa k\u00e4ytettiin kahta mikromuovilaatua: polyesterikuituja ja rengaspartikkeleita. Molemmat ovat yleisimpi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyvi\u00e4 mikromuoveja, mutta niiden polymeerirakenne, muoto ja lis\u00e4aineet ovat erilaisia.<\/p>\n Tutkijoiden tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, muuttaisiko mikromuovi klorpyrifossin myrkyllisyytt\u00e4 maaper\u00e4el\u00e4imille ja sit\u00e4, vaikuttaisiko mikromuovin laatu asiaan. Lis\u00e4ksi haluttiin tiet\u00e4\u00e4, vaikuttaako mikromuovin ja klorpyrifossin yhdistelm\u00e4 eri niveljalkaislajeihin eri tavalla.<\/p>\n Selvisi, ett\u00e4 erilaisilla mikromuovilaaduilla on erilainen vaikutus. Renkaista irronnut mikromuovi v\u00e4hensi klorpyrifossin aiheuttamaa niveljalkaisten kuolleisuutta huomattavasti, polyesterikuidut v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n \u201dTuloksemme kertovat, ett\u00e4 molemmat mikromuovilaadut, mutta etenkin rengaspartikkelit, heikensiv\u00e4t klorpyrifossin vaikutuksia\u201d, kertoo Salla Selonen. \u201dSe kertoo my\u00f6s siit\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n kohdistuvien riskien ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta on tutkia mikromuovien ja muiden maaper\u00e4n haitta-aineiden yhteisvaikutuksia.\u201d<\/p>\n Tutkimus oli osa mikromuovien vaikutuksia tutkinutta kansainv\u00e4list\u00e4 projektia\u00a0”Impacts of MicroPlastics in AgroSystems and Stream Environment” (IMPASSE)<\/a>. Projektia johti Norjan vesitutkimuslaitos NIVA.<\/p>\nLinkki tutkimusartikkeliin:\u00a0<\/h3>\n