Mets\u00e4ojitettujen soiden vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvun todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 syyn\u00e4 on soiden kuivuminen ja turpeen hajotuksen kasvu sit\u00e4 mukaa, kun ojitettujen soiden puustot kasvavat ja niiden haihdunta kasvaa. Uuden tutkimuksen mukaan my\u00f6s ojitetuilla soilla tyypillinen kaliumin niukkuus turpeessa saattaa lis\u00e4t\u00e4 ravinteiden huuhtoutumista.<\/p>\n
Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat aiempaa k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6t mets\u00e4ojitetuilta soilta kasvavat, kun ojituksesta kuluu yh\u00e4 enemm\u00e4n aikaa. Nyt tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet syit\u00e4 kasvaviin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n
\u201dSelvitimme turpeen ja puuston ominaisuuksien vaikutusta ojitetuilta soilta valuviin vesiin. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kerta, kun t\u00e4llaista tutkimusta on tehty miss\u00e4\u00e4n p\u00e4in maailmaa\u201d, kertoo suomalais-ruotsalaista yhteistutkimusta vet\u00e4nyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija\u00a0Mika Nieminen<\/strong>.<\/p>\n Tuloksissa n\u00e4kyy selv\u00e4sti, ett\u00e4 valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sit\u00e4 korkeampia mit\u00e4 j\u00e4re\u00e4mm\u00e4ksi puusto on kasvanut ja mit\u00e4 pidemm\u00e4lle turve on hajonnut.<\/p>\n \u201dKyse on todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 puum\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 puuston haihdunta ojitetuilla soilla kasvaa ja suot kuivuvat yh\u00e4 syvemm\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 turpeen hajotusta ja voi siksi lis\u00e4t\u00e4 erityisesti syvist\u00e4 turvekerroksista vapautuvien ravinteiden huuhtoutumista\u201d, kertoo ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4sen Luken erikoistutkija\u00a0Sakari Sarkkola<\/strong>.<\/p>\n Tuloksissa n\u00e4kyy my\u00f6s, ett\u00e4 valumavesien ravinnepitoisuudet kasvavat, kun turpeen kaliumpitoisuus laskee alhaiseksi. Tutkijoiden mukaan t\u00e4ss\u00e4 voi olla kyse siit\u00e4, ett\u00e4 ojitetuilla soilla yleinen kaliumin niukkuus heikent\u00e4\u00e4 puuston ja muun kasvillisuuden kyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen turpeesta vapautuvia ravinteita, jolloin niiden huuhtoutuminen kasvaa.<\/p>\n Vesiensuojelun edist\u00e4miseksi ojitettujen soiden syvien turvekerrosten hajoamista pit\u00e4isi tutkijoiden mukaan kaikin keinoin torjua. Samalla pit\u00e4isi huolehtia kaliumin riitt\u00e4vyydest\u00e4 puustolle ja muulle kasvillisuudelle, esimerkiksi tuhkalannoittamalla ojitettuja soita.<\/p>\n Jatkuvapeitteinen kasvatus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tutkijoiden mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 siksi, ett\u00e4 laaja-alaisia avohakkuita ei tehd\u00e4 ja kunnostusojituksia tehd\u00e4\u00e4n harvemmin. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 haihduttavaa puustoa on v\u00e4hemm\u00e4n kuin niin kutsutun jaksollisen kasvatuksen varttuneissa metsiss\u00e4, jolloin suot eiv\u00e4t kuivu yht\u00e4 syv\u00e4lt\u00e4. Alustavien tulosten perusteella typpi- ja fosforikuormitus voi v\u00e4henty\u00e4 jatkuvapeitteisess\u00e4 kasvatuksessa jopa 60\u201370 prosenttia avohakkuisiin perustuvaan jaksolliseen kasvatukseen verrattuna. \u00a0<\/p>\n Soiden ennallistaminen vesiensuojelukosteikoiksi lis\u00e4\u00e4 aluksi vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, mutta oikein toteutettuna se on pitk\u00e4aikaisvaikutuksiltaan tehokkain keino mets\u00e4talouden vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. \u201dMy\u00f6s erilaiset suon vedenpintaa s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t patoratkaisut voisivat pitk\u00e4ll\u00e4 aikajaksolla torjua ojitettujen soiden vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, mutta niist\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole k\u00e4ynniss\u00e4 aktiivista tutkimusta\u201d, Mika Nieminen sanoo. \u00a0<\/p>\n Julkaisu:<\/strong><\/p>\n Nieminen, M., Hasselquist, E. M., Mosquera, V., Ukonmaanaho, L., Sallantaus, T. & Sarkkola, S. 2022. Post-drainage stand growth and peat mineralization impair water quality from forested peatlands. Journal of Environmental Quality. https:\/\/doi.org\/10.1002\/jeq2.20412<\/p>\n Suora linkki artikkeliin: https:\/\/acsess.onlinelibrary.wiley.com\/doi\/pdf\/10.1002\/jeq2.20412<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mets\u00e4ojitettujen soiden vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvun todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 syyn\u00e4 on soiden kuivuminen ja turpeen hajotuksen kasvu sit\u00e4 mukaa, kun ojitettujen soiden puustot kasvavat ja niiden haihdunta kasvaa. Uuden tutkimuksen mukaan my\u00f6s ojitetuilla soilla tyypillinen kaliumin niukkuus turpeessa saattaa lis\u00e4t\u00e4 ravinteiden huuhtoutumista.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7072","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7072"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7072\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7073,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7072\/revisions\/7073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7072"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Vesiensuojelua voi edist\u00e4\u00e4 tuhkalannoituksella, jatkuvapeitteisell\u00e4 kasvatuksella ja soita ennallistamalla<\/h2>\n