Puuaineksen lis\u00e4\u00e4minen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30\u201350 prosenttia.<\/p>\n
Puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta p\u00e4\u00e4llyskasvustosta ja sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4st\u00e4 pohjael\u00e4imist\u00f6st\u00e4. Puupuhdistamoilla on merkityst\u00e4 my\u00f6s hiilivarastoina, sill\u00e4 uppopuu s\u00e4ilyy veden alla jopa tuhansia vuosia.<\/p>\n
PuuValuVesi-hankkeessa selvitettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maatalousojiin lis\u00e4tyn puuaineksen vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiluonnon monimuotoisuuteen.<\/p>\n
\u201dPuulis\u00e4ys tekee niin pelto- kuin mets\u00e4ojistakin ravinnesieppareita. T\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti seurausta pohjael\u00e4intuotannon tehostumisesta. Puupuhdistamot toimivat selv\u00e4sti tehokkaina vesihy\u00f6nteis- ja nilvi\u00e4ishotelleina. Tuloksemme viittaavat siihen, ett\u00e4 Suomen 1,5 miljoonassa ojakilometriss\u00e4 piilee suuri potentiaali vesiensuojelun tehostamiseen puupuhdistamojen avulla\u201d, arvioi SYKEn johtava tutkija\u00a0Kari-Matti<\/strong>\u00a0Vuori.<\/p>\n Hanke toteutti yhteisty\u00f6ss\u00e4 Pro Agria It\u00e4-Suomen kanssa puupuhdistamokokeilut Pohjois-Karjalan R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 ja Pirkanmaan Parkanossa yhteisty\u00f6ss\u00e4 maanviljelij\u00f6iden, osakaskuntien, yhdistysten ja kuntien kanssa. Vesin\u00e4ytteenotto k\u00e4rsi kuitenkin kuivasta vuodesta, eik\u00e4 kohteissa viel\u00e4 havaittu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta vedenlaatuun, joten seurantaa pyrit\u00e4\u00e4n jatkamaan.<\/p>\n Hankkeessa jatkettiin jo aiemmin k\u00e4ynnistetty\u00e4 Etel\u00e4-Karjalan Taipalsaaren pelto-ojan tutkimusta. Ojan ravinne-, kiintoaines- ja humuspitoisuudet olivat puhdistamolta l\u00e4htev\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 huomattavasti alhaisemmat kuin vedess\u00e4 ennen puhdistamoa, esimerkiksi fosforipitoisuudet olivat jopa 30\u201350 prosenttia alhaisemmat. My\u00f6s pohjael\u00e4imist\u00f6 oli runsastunut huomattavasti.<\/p>\n Jo aiemmassa PuuMaVesi-hankkeessa mets\u00e4ojien puupuhdistamojen havaittiin edist\u00e4v\u00e4n vesien puhdistumista ja vesiluonnon monimuotoisuutta. \u201dNyt jatkohankkeemme seurantatulokset n\u00e4yttiv\u00e4t, ett\u00e4 mets\u00e4ojissa biologinen puhdistusteho on s\u00e4ilynyt jo kuusi vuotta hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla ja pohjael\u00e4imist\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja lajikirjo on moninkertaistunut\u201d, kertoo Kari-Matti Vuori.<\/p>\n Osana R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n ja Parkanon kokeiluja tutkittiin viljelij\u00f6iden asenteita puupuhdistamoihin. Kyselytutkimukseen vastasi 27 viljelij\u00e4\u00e4. Heist\u00e4 82 prosenttia oli kiinnostunut maatalouden vesiensuojelusta ja huomioi suojelun\u00e4k\u00f6kohdat mahdollisuuksiensa mukaan maatilalla suorittamissaan toimenpiteiss\u00e4. Yli puolelle puupuhdistamo oli tuntematon menetelm\u00e4, mutta yli kaksi kolmannesta oli kiinnostunut kokeilemaan sit\u00e4.<\/p>\n Uppopuun tiedet\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyv\u00e4n veden alla pitk\u00e4\u00e4n, jopa satoja tai tuhansia vuosia. Hankkeessa tehtiin arvio puupuhdistamojen merkityksest\u00e4 hiilivarastoina. Arvio tehtiin vertaamalla keskil\u00e4pimitaltaan ja pituudeltaan erilaisten rankapuum\u00e4\u00e4rien varastoimaa hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yhden lentomatkustajan Helsinki-Rooma lennon hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n Selvityksen mukaan yhden matkustajan Rooman lennon hiilidioksidin kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t vastaavat karkeasti kahta rankapuunippua, joissa on 0,3 kuutiota puuta.<\/p>\n \u201dEsimerkiksi upottamalla nelj\u00e4kymment\u00e4 nelimetrist\u00e4, keskil\u00e4pimitaltaan seitsem\u00e4n senttist\u00e4 rankapuuta veteen, muodostuu hiilivarasto, joka kompensoi Helsinki-Rooma lennon kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t. N\u00e4in saadaan konkreettinen ilmastohy\u00f6ty, jonka p\u00e4\u00e4lle tulevat viel\u00e4 vesien- ja luonnonsuojelun hy\u00f6dyt\u201d, toteaa Kari-Matti Vuori.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6t arvioitiin sek\u00e4 kerosiinin polton hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4n ett\u00e4 lennon kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6jen eli ns. hiilidioksidiekvivalentin mukaan. Arviointi tehtiin m\u00e4nnyn, kuusen, koivun ja haavan kuivatuoretiheyksien ja hiilipitoisuuksien perusteella. Hiililaskelmat toteutti Cleanfi Oy.<\/p>\n Puuaineksesta tiedet\u00e4\u00e4n liukenevan veteen sen laatua mahdollisesti heikent\u00e4vi\u00e4, happea kuluttavia, happamuutta tai biologista haittaa lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 yhdisteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus puun uuteaineista ja niiden vesist\u00f6haitoista.<\/p>\n Katsauksen perusteella tehdyn riskiarvion mukaan on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 pienimuotoisina puulis\u00e4yksin\u00e4 toteutetut uppopuurakenteet aiheuttaisivat haittaa vedenlaadulle tai vesieli\u00f6ille. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kentt\u00e4mittauksissa ei ole havaittu haittavaikutuksia, vaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vedenlaatu on parantunut ja eli\u00f6st\u00f6 runsastunut.<\/p>\n \u201dTulosten perusteella voidaan suositella puuaineksen aktiivista lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 vesiekosysteemeihin, vesiensuojelurakenteisiin ja jopa kuivatusuomastoihin. Vaikka puupuhdistamojen toimivuudesta on jo n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, tarvitaan lis\u00e4\u00e4 seuranta-aineistoa rehevist\u00e4 maatalousojista ja my\u00f6s puupuhdistamojen j\u00e4lkihuoltotarpeista\u201d, arvioi Kari-Matti Vuori.<\/p>\n PuuValuVesi-hanketta veti Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus ja se toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 muun muassa Pro Agria It\u00e4Suomen, Kokem\u00e4enjoen vesist\u00f6n vesiensuojeluyhdistys ry:n, Parkanon kunnan sek\u00e4 paikallisten osakaskuntien, yhdistysten ja maanomistajien kanssa.<\/p>\n Hanke on saanut rahoitusta maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6lt\u00e4 sek\u00e4 Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lt\u00e4. Hanke on osa laajaa maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnan rahoitusohjelmaa ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hankkeen loppuseminaari on Helsingiss\u00e4 11. lokakuuta.<\/p>\nFosforipitoisuus aleni jopa puoleen<\/h2>\n
Menetelm\u00e4n ilmastohy\u00f6dyt ovat merkitt\u00e4vi\u00e4<\/h2>\n
My\u00f6s riskit arvioitiin<\/h2>\n