Peltojen kipsik\u00e4sittelyst\u00e4 saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu.<\/p>\n
Peltojen kipsik\u00e4sittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitk\u00e4n ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan v\u00e4hent\u00e4nyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelij\u00e4lle helpon tavan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Paras tulos saadaan, kun k\u00e4sittely kohdennetaan eroosioherkkiin ja runsaasti fosforia sis\u00e4lt\u00e4viin peltolohkoihin riitt\u00e4v\u00e4n laajalla alueella. Samalla tulisi puuttua my\u00f6s huuhtoutumien juurisyihin, eli alentaa peltomaiden tarpeettoman korkeita fosforilukuja sek\u00e4 parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta.<\/p>\n
\u201dKipsik\u00e4sittely v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa pelloilta ainakin viiden vuoden ajan. Kipsik\u00e4sittelyn piiriin tulisi saada riitt\u00e4v\u00e4n laaja peltoala, jotta menetelm\u00e4ll\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus kuormitukseen ja sit\u00e4 kautta It\u00e4meren rannikkovesien tilaan\u201d, sanoo johtava tutkija\u00a0Petri Ekholm\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta. Saaristomerta koskevien malliarvioiden mukaan rannikkovesien tilaa voidaan parantaa laajalla kipsik\u00e4sittelyll\u00e4.<\/p>\n Kipsin ei havaittu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 saman verran kaikkialla. Savijoen pilotissa kipsik\u00e4sittelyn vaikutusta kuormitukseen arvioitiin kahdella vierekk\u00e4isell\u00e4 alueella. Toinen niist\u00e4 sijaitsi joen yl\u00e4juoksulla ja toinen keskijuoksulla. Alueiden tulokset poikkesivat toisistaan.<\/p>\n Ylemm\u00e4ll\u00e4 alueella kipsill\u00e4 k\u00e4sitellyilt\u00e4 pelloilta huuhtoutui hiukkasmaista, maa-ainekseen sitoutunutta fosforia viiden vuoden keskiarvona 72 % v\u00e4hemm\u00e4n kuin k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6milt\u00e4 pelloilta, mutta alemmalla alueella huuhtouma v\u00e4hentyi vain 19 % ja koko alueella keskim\u00e4\u00e4rin 34 %. Liuenneen fosforin huuhtouma pieneni ylemm\u00e4ll\u00e4 alueella 24 %, mutta alemmalla alueella liuennutta fosforia huuhtoutui kipsipelloilta 13 % enemm\u00e4n kuin ilman k\u00e4sittely\u00e4, jolloin koko aluetta tarkastellen muutosta ei tapahtunut. Liuennut fosfori on t\u00e4ysin leville k\u00e4ytt\u00f6kelpoista, rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4 fosforia, kun taas hiukkasmainen fosfori on vain osittain rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kummallakin alueella kipsi v\u00e4hensi liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Maan kasvukunnon kannalta orgaaninen hiili on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4, mutta vesist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyess\u00e4\u00e4n se lis\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n \u201dErilaisten peltolohkojen kuormittavuudessa on isoja eroja. Suurin yhteiskunnallinen hy\u00f6ty ja kustannusvaikuttavuus kipsik\u00e4sittelyst\u00e4 saadaan, kun se kohdennetaan eroosioherkkiin ja runsaasti fosforia sis\u00e4lt\u00e4viin peltolohkoihin\u201d, toteaa ymp\u00e4rist\u00f6taloustieteen emeritusprofessori, tutkimusjohtaja\u00a0Markku Ollikainen<\/strong>\u00a0Helsingin yliopistosta.<\/p>\n Kipsin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n sulfaattirikin takia kipsik\u00e4sittely ei sovi j\u00e4rvien valuma-alueille, sill\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 sulfaatti voi kiihdytt\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4. Sen sijaan It\u00e4meress\u00e4 sulfaattia on luontaisesti niin paljon, ett\u00e4 kipsik\u00e4sittely ei siihen vaikuta.<\/p>\n Rakennekalkkia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vesiensuojelutoimena esimerkiksi niill\u00e4 alueilla, joille kipsik\u00e4sittely ei sovi, etenkin j\u00e4rvien valuma-alueilla. \u201dRakennekalkki t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kipsik\u00e4sittely\u00e4 erityisesti j\u00e4rvien valuma-alueilla. Jotta v\u00e4ltett\u00e4isiin rakennekalkin valmistuksen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, on suositeltavaa, ett\u00e4 rakennekalkki on valmistettu teollisuuden sivuvirroista\u201d, jatkaa Ollikainen.<\/p>\n Kipsik\u00e4sittely on ensisijaisesti vesiensuojelutoimi, mutta se voi my\u00f6s parantaa maan rakennetta. Kipsin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 kalsium voi kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 magnesiumin huuhtoutumista pelloilta veteen. Jos peltolohkon magnesiumtila on huono, tulee t\u00e4m\u00e4n kasvinravinteen riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n saatavuuteen kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kipsik\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen.<\/p>\n \u201dVesiensuojelutarkoituksessa kipsin levitysm\u00e4\u00e4r\u00e4 on jonkin verran pienempi kuin yll\u00e4pitokalkitukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n maatalouskalkin, mutta kipsi liukenee nopeammin. Kipsi ei vaikuta maan pH-arvoon. Kipsin liukeneminen kohottaa maan huokosveden suolapitoisuutta eli johtolukua, mutta vapautuva sulfaatti huuhtoutuu muokkauskerroksesta parissa vuodessa. Kasvin\u00e4ytteiden perusteella peltojen kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 ei ollut haitallisia vaikutuksia kasvinravitsemukseen,\u201d toteaa Helsingin yliopiston maaper\u00e4tieteen emeritusprofessori\u00a0Markku Yli-Halla<\/strong>.<\/p>\n Suomi pyrkii v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n fosforikuormitusta niin, ett\u00e4 Saaristomeren valuma-alue saataisiin pois It\u00e4meren suojelukomission HELCOMin suurten kuormittajien listalta. Kipsi\u00e4 levitet\u00e4\u00e4n Saaristomeren valuma-alueella ja muilla rannikkoalueilla KIPSI-hankkeessa, joka saa rahoitusta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja EU:n elpymis- ja palautumistukiv\u00e4lineest\u00e4. Viljelij\u00f6ille tarjotaan peltojen kipsik\u00e4sittely\u00e4 ilmaiseksi ja verovapaasti.<\/p>\n Peltojen kipsik\u00e4sittely\u00e4 ja sen vaikutuksia on tutkittu Suomessa vuodesta 2006. Kipsik\u00e4sittelyn kokeilu laajassa mittakaavassa aloitettiin Helsingin yliopiston ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen yhteisess\u00e4 SAVE-hankkeessa (2016\u20132018). Kokeilu toteutettiin Savijoen valuma-alueella Liedossa ja Paimiossa yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen viljelij\u00f6iden kanssa, ja sen p\u00e4\u00e4rahoittajat olivat ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, EU Interreg Central Baltic -ohjelma ja John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n Peltojen kipsik\u00e4sittelyn jatkoseuranta toteutettiin Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Helsingin yliopiston hankkeessa \u201dSaaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 \u2013 jatkoseuranta\u201d (SAVE2-hanke). Tutkimushanketta rahoitti ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. Taloudelliset laskelmat tehtiin Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa Samassa Vedess\u00e4 -hankkeessa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Peltojen kipsik\u00e4sittelyst\u00e4 saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7107","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7107","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7107"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7108,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7107\/revisions\/7108"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7107"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7107"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7107"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Erilaisilla alueilla kipsin vaikutus vaihtelee<\/h2>\n
Kustannustehokkaimmat tulokset kipsik\u00e4sittelyn kohdentamisella<\/h2>\n
Kipsin vaikutus maahan ja viljelykasveihin<\/h2>\n
Kipsi\u00e4 jaetaan ilmaiseksi<\/h2>\n
Tutkimushankkeet tulosten takana<\/h2>\n