Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (SYKE) on yhteisty\u00f6kumppaneineen kehitt\u00e4nyt kustannustehokkaan menetelm\u00e4n, jolla nitraatin pilaamaa pohjavett\u00e4 voidaan puhdistaa. Maaper\u00e4\u00e4n johdetaan etanolia, jota pohjavedess\u00e4 luontaisesti el\u00e4v\u00e4t bakteerit alkavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aineenvaihdunnassaan. Maastokokeissa pohjaveden nitraattipitoisuus laski menetelm\u00e4n ansiosta noin 95 prosenttia.<\/p>\n
SYKEn NITROS-hankkeessa (Nitraatin poisto turkistarha-alueiden maaper\u00e4st\u00e4 ja pohjavedest\u00e4) kehitetty pohjaveden puhdistusmenetelm\u00e4 perustuu maaper\u00e4ss\u00e4 luontaisesti esiintyviin bakteereihin, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hengitt\u00e4miseen nitraattia. Menetelm\u00e4n avulla nitraattia pelkist\u00e4vien bakteerien toiminta kiihtyy ja nitraatti muutetaan v\u00e4livaiheiden kautta haitattomaan muotoon typpikaasuksi. Esitutkimuksessa etanoli ja asetaatti osoittautuivat nitraattia pelkist\u00e4vien bakteerien parhaiksi ”ruuaksi” eli hiilen l\u00e4hteiksi.<\/p>\n
Kolmivuotiset maastotutkimukset tehtiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetulla pienell\u00e4 turkistarhalla Uusikaarlepyyss\u00e4. Tarha-alueen pohjaveden nitraatti- ja nitriittipitoisuudet ylittiv\u00e4t juomaveden laatunormit paikoin 100-kertaisesti. Suomessa ja muissa EU-maissa nitraatin enimm\u00e4ispitoisuuden raja-arvo on 50 mg\/l, joka on my\u00f6s WHO:n suositus.<\/p>\n
Maastokokeissa maaper\u00e4\u00e4n sy\u00f6tettiin tullin takavarikoimaa alkoholia, jota pohjavedess\u00e4 luontaisesti el\u00e4v\u00e4t bakteerit alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aineenvaihdunnassaan. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa nitraatti ja nitriitti muuttuivat kaasumaiseksi typeksi, jolloin koekohteen pohjaveden nitraattipitoisuus laski noin 95 % k\u00e4sittelyn seurauksena ja k\u00e4sitellyn pohjaveden nitraattipitoisuus t\u00e4ytti juomaveden laatuvaatimuksen selke\u00e4sti.<\/p>\n
Koska puhdistuminen tapahtuu maaper\u00e4ss\u00e4, menetelm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4minen ei edellyt\u00e4 pohjaveden pumppausta tai maamassojen laajamittaista kaivamista. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luonnonvaroja ett\u00e4 kustannuksia. Kustannustehokas maaper\u00e4n ja pohjaveden puhdistusmenetelm\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain, EU:n juomavesidirektiivin ja vesipuitedirektiivin asettamien veden laadun puhdistusvelvoitteiden toteutumista.Jatkossa puhdistusmenetelm\u00e4\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 soveltumaan my\u00f6s muille nitraateilla likaantuneille maatalousalueille.<\/p>\n
Imev\u00e4isik\u00e4isill\u00e4 nitraatista muodostuva nitriitti voi aiheuttaa h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 veren punasolujen happiaineenvaihduntaan. Lis\u00e4ksi ruuansulatuselimist\u00f6ss\u00e4 muodostuva nitriitti saattaa muodostaa yhdisteit\u00e4, joiden otaksutaan aiheuttavan mahalaukun ja virtsarakon sy\u00f6p\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Aiemmin nitraateilla pilaantuneiden pohjavesien tilasta on ollut niukasti tietoa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tutkittua tietoa ja toimivaa menetelm\u00e4\u00e4 nitraatilla pilaantuneiden pohjavesien kunnostamiseksi ei ole ollut Suomessa tarjolla. Turkisel\u00e4inten kasvatuksen aiheuttamia pohjavesihaittoja on pyritty viime vuosina v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toimintoja pois pohjavesialueilta ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilojen j\u00e4tevesij\u00e4rjestelmi\u00e4. Suomessa on pohjavesialueilla edelleen noin 50 toimivaa turkistarhaa. Lis\u00e4ksi pohjavesialueilla on 80\u2013100 tyhj\u00e4\u00e4 turkistarhaa. L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut pohjaveden pilaantumisriskin suurimmaksi noin 30 turkistarhalla, jotka sijaitsevat vedenhankinnan kannalta t\u00e4rkeill\u00e4 pohjavesialueilla. My\u00f6s nitraattidirektiivin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon EU-raportoinnissa on tullut esiin, ett\u00e4 turkisel\u00e4inten kasvatus aiheuttaa korkeita pohjaveden nitraattipitoisuuksia.<\/p>\n
NITROS-hankkeen t\u00e4yden mittakaavan maastokokeesta on ilmestynyt tuore raportti ”Nitraatin poisto turkistarha-alueiden maaper\u00e4st\u00e4 ja pohjavedest\u00e4 \u2013 Maastokoe Karkauskankaan pohjavesialueella”. Raporttiin sis\u00e4ltyy maastotutkimukset mukaan lukien kuvaus etanolin imeytysputkiston asennuksesta ja kunnostustoimenpiteiden vaikutusten seurantaa.<\/p>\n
Hankkeen t\u00e4rkein jatkotavoite on tutkimustiedon ja osaamisen siirt\u00e4minen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, johon tarvitaan eri osapuolten panostusta. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen SYKEn yhteisty\u00f6kumppaneita tai rahoittajia ovat olleet ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintovirasto, Etel\u00e4-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Suomen Turkisel\u00e4inten Kasvattajain liitto ry (STKL), Etel\u00e4inen tullipiiri, Helsingin yliopisto, P\u00f6yry Finland Oy, Kemira Oyj sek\u00e4 Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry.<\/p>\n
”Nitraatin poisto turkistarha-alueiden maaper\u00e4st\u00e4 ja pohjavedest\u00e4”-tutkimushankkeen sivut:<\/p>\n