Polttonesteiden ja s\u00e4hk\u00f6n markkinahintojen nousu on ollut kuluneen syksyn puheenaiheita. Esimerkiksi koko maata koskevaa yleist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6pulaa pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 tulevan talven uhkakuvana, ja eri organisaatioita ja kansalaisia on kehotettu varautumaan. Miten vesihuoltolaitokset ovat varautuneet mahdollisiin s\u00e4hk\u00f6katkoksiin ja kuinka veden kuluttajien tulisi ottaa ep\u00e4varma tilanne huomioon?<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen poliittinen tilanne sek\u00e4 Euroopassa tehdyt energiapoliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat johtaneet ep\u00e4vakaaseen tilanteeseen monilla raaka-ainemarkkinoilla ja my\u00f6s eurooppalaisilla s\u00e4hk\u00f6markkinoilla. Tilanne on kehittynyt monissa maissa siihen pisteeseen, ett\u00e4 energiaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n kohtuullisen saatavuuden varmistamiseksi talvella. My\u00f6s Suomessa on mahdollista, ett\u00e4 otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suunnitelmallisia ns. kiert\u00e4vi\u00e4 s\u00e4hk\u00f6katkoja siin\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ei riit\u00e4 kaikille kuluttajille.<\/p>\n
Vesihuoltolaitokset yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t yhteiskunnan kriittist\u00e4 infrastruktuuria ja siten poikkeustilanteisiin varautuminen tulee rutiininomaisesti kuulua niiden teht\u00e4viin. Vesitalous-lehti kysyi vesihuoltolaitoksilta, miten energian hintojen nousu ja mahdollinen s\u00e4hk\u00f6pula on vaikuttanut ja mahdollisesti jatkossa vaikuttaa niiden toimintaan.<\/p>\n
Energiaomavaraisuuteen on investoitu<\/strong><\/p>\n Vastauksia antaneilla vesihuoltolaitoksilla suorien energiakustannusten osuus kokonaiskustannuksista vaihteli 5 ja 10 prosentin v\u00e4lill\u00e4. Jo toteutuneiden korkeampien hintojen perusteella t\u00e4m\u00e4 johtaa muutaman prosentin korotuspaineeseen veden hinnassa ensi vuonna. Kaikissa haastatelluissa vesihuoltolaitoksissa oli kuitenkin jo aiemmin tehty investointeja energian s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi ja energiaomavaraisuuden parantamiseksi, joten tilanne on monilta osin valoisampi kuin monet pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n Esimerkiksi Joensuussa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n l\u00e4mm\u00f6n talteenoton ratkaisuja, biokaasua ja aurinkos\u00e4hk\u00f6n tuotantoa.<\/p>\n \u201dSuurimmassa energiank\u00e4ytt\u00f6kohteessamme Kuhasalon j\u00e4tevedenpuhdistamolla on l\u00e4mm\u00f6n talteenottoratkaisuilla ja biokaasun k\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 p\u00e4\u00e4sty noin 70 prosentin omavaraisuuteen l\u00e4mm\u00f6n- ja s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa. Aurinkos\u00e4hk\u00f6n tuotantoon on vuonna 2020 toteutettu 140 kWp aurinkos\u00e4hk\u00f6voimala, jonka kokemusten perusteella laadittiin laaja aurinkoenergiaselvitys. Selvityksen perusteella on l\u00e4hdetty toteuttamaan aurinkoenergiaratkaisuja yhteens\u00e4 16 eri kohteeseen\u201d, kertoo Joensuun Veden johtaja Juha Lemmetyinen<\/strong>.<\/p>\n Talousvett\u00e4 tulee, k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 informoitava<\/strong><\/p>\n Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet s\u00e4hk\u00f6katkoihin siten, ett\u00e4 vedenk\u00e4sittelyss\u00e4 ja talousveden pumppauksessa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 varavoimaa, jonka avulla talousveden toimitus on varmistettu mahdollisten s\u00e4hk\u00f6katkojen ajan. Lis\u00e4ksi vesitorneista tuleva vesi virtaa painovoimaisesti kiinteist\u00f6ihin, joten vedenjakelu toimii jonkin aikaa my\u00f6s kokonaan ilman s\u00e4hk\u00f6\u00e4, niin kauan kuin vesitornin s\u00e4ili\u00f6ss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Yhten\u00e4 keinona parantaa huoltovarmuutta onkin vesitornien pit\u00e4minen normaalia t\u00e4ydemp\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden.<\/p>\n Sen sijaan j\u00e4tevesien pumppaamisessa varavoimakoneita ei ole kaikilla pumppaamoilla, joten h\u00e4iri\u00f6tilanteissa on mahdollista, ett\u00e4 viem\u00e4riverkostossa tapahtuu ylivuotoja. Ylivuotojen est\u00e4miseksi j\u00e4teveden muodostumista tulisikin minimoida, ja t\u00e4rke\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4ksi muodostuu asiakkaille viestiminen ja toimintaohjeiden antaminen poikkeustilanteissa.<\/p>\n