{"id":7157,"date":"2022-12-14T21:14:06","date_gmt":"2022-12-14T19:14:06","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=7157"},"modified":"2022-12-14T21:14:06","modified_gmt":"2022-12-14T19:14:06","slug":"jateveden-tarkeat-ravinteet-ja-hiili-kiertoon-uusin-menetelmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2022\/12\/jateveden-tarkeat-ravinteet-ja-hiili-kiertoon-uusin-menetelmin\/","title":{"rendered":"J\u00e4teveden t\u00e4rke\u00e4t ravinteet ja hiili kiertoon uusin menetelmin"},"content":{"rendered":"<p>Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY on kehitt\u00e4nyt hankkeessaan innovatiivisia menetelmi\u00e4, joiden avulla yhdyskuntien tuottamasta j\u00e4tevedest\u00e4 voidaan ottaa talteen elint\u00e4rkeit\u00e4 ravinteita sek\u00e4 hiilt\u00e4.<!--more--><\/p>\n<p>Hankkeen tulosten perusteella RAVITA- ja pyrolyysiteknologiat mahdollistavat j\u00e4teveden ravinteiden ja hiilen tehokkaan hy\u00f6dynt\u00e4misen ja edist\u00e4v\u00e4t siten kiertotaloutta. Menetelmi\u00e4 sovellettiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n nyt p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 kaksivuotisessa RAHI-hankkeessa.<\/p>\n<p>HSY:ss\u00e4 kehitetyn RAVITA<sup>TM<\/sup>-prosessin l\u00e4ht\u00f6kohtana on j\u00e4teveden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n fosforin erottaminen j\u00e4tevedenpuhdistamolla syntyv\u00e4st\u00e4 lietteest\u00e4. Fosfori otetaan talteen j\u00e4tevedenpuhdistusprosessin j\u00e4lkik\u00e4sittelyvaiheessa, jossa fosforia ja kiinte\u00e4\u00e4 ainesta poistetaan j\u00e4tevedest\u00e4 tavallisesti esimerkiksi kiekkosuodatuksen avulla. RAVITA-prosessin avulla j\u00e4tevedest\u00e4 poistettu fosfori jalostetaan fosforihapoksi \u2013 neitseellisten luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi lis\u00e4ksi prosessin avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 ravinnekuormitusta. Prosessin avulla voidaan ottaa talteen jopa yli 60 prosenttia j\u00e4tevedenpuhdistamon fosforikuormasta.<\/p>\n<p>Vuosina 2021 &#8211; 2022 toteutetussa ja Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tukemassa RAHI-hankkeessa keskityttiin erityisesti RAVITA-prosessin toteuttamiseen aiempaa suuremmassa mittakaavassa.<\/p>\n<blockquote>\n<p>&#8211; Hankkeessa muun muassa testattiin RAVITA:n v\u00e4lituotteen eli kemiallisen lietteen tuotantoa t\u00e4ydess\u00e4 laitosmittakaavassa sek\u00e4 skaalattiin prosessin liuotus- ja uuttovaiheet t\u00e4yden mittakaavan koelaitosta varten, kertoo hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Maria Valtari<\/strong>. Toteutimme hankkeen yhteisty\u00f6ss\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n Seudun Puhdistamon ja Porvoon veden kanssa, ja prosessi voikin tulosten perusteella soveltua hyvin useille suomalaisille puhdistamoille, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n Nen\u00e4inniemen j\u00e4tevedenpuhdistamolla toteutetuissa koeajoissa onnistuttiin tuottamaan RAVITA-prosessiin jalostettavaksi soveltuvaa lietett\u00e4 puhdistamon j\u00e4lkisuodatusvaiheessa. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 Porvoon veden kanssa tarkasteltiin sit\u00e4, millaisia muutoksia fosforin talteenotto edellytt\u00e4isi olemassa olevaan puhdistusprosessiin.<\/p>\n<h1>Hiili sidotuksi<\/h1>\n<p>RAHI-hankkeessa pilotoitu pyrolyysiprosessi jalostaa fosforin talteenottoa edelleen sitoen samalla osan lietteen hiilest\u00e4 stabiiliin muotoon. Lopputuotteena muodostuu puuhiilen tapaista lietehiilt\u00e4. Hankkeessa mm. optimoitiin pyrolyysiprosessia koetoimintalaitoksella sek\u00e4 tarkasteltiin mahdollisuuksia puhdistamolietteest\u00e4 tehdyn lietehiilen hy\u00f6dynt\u00e4miseen esimerkiksi bioj\u00e4tteen m\u00e4d\u00e4tysprosessissa ja lannoitteena. Osahankkeen toteutuksesta vastasivat HSY ja H\u00e4meen ammattikorkeakoulu HAMK.<\/p>\n<blockquote>\n<p>&#8211; Kokeiden perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 prosessikokonaisuus ja teknologia soveltuvat j\u00e4tevesilietteen k\u00e4sittelyyn. Tulosten perusteella vaikuttaa, ett\u00e4 lietebiohiilen lis\u00e4\u00e4minen vakauttaa bioj\u00e4tteen m\u00e4d\u00e4tysprosessia, hillitsee haitallisten rikkivetyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 biokaasussa, sitoo ammoniumtyppe\u00e4 lietehiileen sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia hiilen pitk\u00e4aikaiseen varastointiin maahan m\u00e4d\u00e4tteen mukana. Lis\u00e4ksi kasvatus- ja peltokokeissa on saatu lupaavia tuloksia lietehiilen lannoitevaikutuksista, kertoo HSY:n projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Linda R\u00f6man<\/strong>.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Kaksivuotinen RAHI-hanke p\u00e4\u00e4ttyi joulukuussa 2022. HSY jatkaa j\u00e4teveden ravinteiden talteenottoon ja hiilen sidontaan liittyv\u00e4\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4 ensi vuonna k\u00e4ynnistyv\u00e4ss\u00e4 RAHI 2 -jatkohankkeessa. My\u00f6s RAHI 2 -hankkeelle on my\u00f6nnetty Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tukea.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY on kehitt\u00e4nyt hankkeessaan innovatiivisia menetelmi\u00e4, joiden avulla yhdyskuntien tuottamasta j\u00e4tevedest\u00e4 voidaan ottaa talteen elint\u00e4rkeit\u00e4 ravinteita sek\u00e4 hiilt\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7157","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7157"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7158,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7157\/revisions\/7158"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7157"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}