{"id":716,"date":"2010-04-01T11:59:25","date_gmt":"2010-04-01T08:59:25","guid":{"rendered":"http:\/\/vesitalous.mobie.fi\/?p=716"},"modified":"2011-10-11T12:07:55","modified_gmt":"2011-10-11T09:07:55","slug":"vesitilanne-maaliskuun-lopussa-2010-virtaamat-kasvussa-etela-ja-lansirannikolla-%e2%80%93-tulvahuippuja-odotetaan-paasiaisen-jalkeen-suomen-ymparistokeskus-1-4-2010","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2010\/04\/vesitilanne-maaliskuun-lopussa-2010-virtaamat-kasvussa-etela-ja-lansirannikolla-%e2%80%93-tulvahuippuja-odotetaan-paasiaisen-jalkeen-suomen-ymparistokeskus-1-4-2010\/","title":{"rendered":"Vesitilanne maaliskuun lopussa 2010: Virtaamat kasvussa etel\u00e4- ja l\u00e4nsirannikolla \u2013 tulvahuippuja odotetaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen (Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus 1.4.2010)"},"content":{"rendered":"

Maaliskuu oli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 viile\u00e4mpi ja monin paikoin tavanomaista sateisempi. Lumikuorma karttui suuressa osassa maata kuukauden loppuun saakka, mutta maan etel\u00e4- ja l\u00e4nsiosassa lumet alkoivat sulaa kuukauden viimeisell\u00e4 viikolla. Mitattu lumikuorma ylitt\u00e4\u00e4 kattojen mitoituskuorman paikoin Keski-Lapissa, ja riskialttiita alueita on my\u00f6s Oulun l\u00e4\u00e4niss\u00e4, Pohjanmaalla ja It\u00e4-Suomessa. Lumen sulamisen my\u00f6t\u00e4 vedenpinnat ja virtaamat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t nousuun rannikon pieniss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4. J\u00e4rvien vedenpinnat pysyiv\u00e4t viel\u00e4 maaliskuussa ennallaan tai laskivat paikoin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyiss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4. Etel\u00e4rannikolla tulvahuippujen ennustetaan ajoittuvan p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. Pohjaveden pinnat olivat suuressa osassa maata keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alempana. Maan keski- ja it\u00e4osassa routaa on tavallista enemm\u00e4n. SYKE varoittaa etel\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4vesien j\u00e4iden heikkenemist\u00e4.<\/p>\n

Sadanta<\/h2>\n

Maaliskuussa satoi monin paikoin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n. Sadanta oli p\u00e4\u00e4osin 20\u201370 mm. Pohjois-Lapissa satoi v\u00e4hiten ja Etel\u00e4-Lapissa sek\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla eniten. Sateet tulivat p\u00e4\u00e4osin lumena, mutta kuukauden loppupuolella maan etel\u00e4- ja keskiosassa my\u00f6s veten\u00e4.<\/p>\n

Lumen vesiarvo eli lumikuorma<\/h2>\n

Lumen vesiarvot jatkoivat kasvuaan l\u00e4hes koko maaliskuun. Eniten lunta saatiin lis\u00e4\u00e4 It\u00e4-Suomeen ja Lappiin. Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomessa lumet alkoivat sulaa maaliskuun viimeisell\u00e4 viikolla. Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo eli lumikuorma oli pienin Lounais- ja L\u00e4nsi-Suomessa (80\u2013120 mm tai kg\/m2). Keski-Suomessa lunta oli vesiarvona mitattuna 100\u2013140 mm, kun taas etel\u00e4rannikolla, It\u00e4-Suomessa, Oulun seudulla ja Pohjois-Lapissa lumen vesiarvo oli enimm\u00e4kseen 130\u2013170 mm. Muualla Lapissa sek\u00e4 Kuusamon seudulla lumen vesiarvo vaihteli 200 mm:n molemmin puolin. Suuressa osassa maata lumen vesiarvo ylitti maaliskuun lopussa pitk\u00e4n ajan keskiarvon selv\u00e4sti. It\u00e4-Suomessa ja Pohjois-Lapissa on kuitenkin alueita, joilla lunta oli kuukauden lopussa tavallista v\u00e4hemm\u00e4n. Maastossa mitatut keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset lumikuormat eiv\u00e4t ylit\u00e4 kattojen mitoituskuormia kuin paikoin Keski-Lapissa. Silti mitoitusarvot voivat runsaslumisilla alueilla ylitty\u00e4 muuallakin Suomessa, koska lumikuorma voi vaihdella alueellisesti paljon. Lapin lis\u00e4ksi erityisi\u00e4 riskialueita on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Oulun l\u00e4\u00e4niss\u00e4, Pohjanmaalla ja paikoin It\u00e4-Suomessa, mutta muuallakin maassa mitoituskuormat voivat runsaslumisilla katoilla ylitty\u00e4.<\/p>\n

Katso kartta: Lumikuorma ja j\u00e4\u00e4npaksuus maaliskuussa 2010.gif<\/a><\/p>\n

Vesist\u00f6jen vedenkorkeus ja virtaama<\/h2>\n

Luonnontilaisissa j\u00e4rviss\u00e4 vedenkorkeudet eiv\u00e4t juuri muuttuneet maaliskuun aikana. S\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyiss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 vedenpinnat sen sijaan laskivat monin paikoin paljon kun altaita tyhjennettiin tulvien varalta. Etel\u00e4- ja Lounais-Suomessa vedenpinnat ja virtaamat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t maaliskuun viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 nousuun s\u00e4\u00e4n l\u00e4mmetty\u00e4 ja lumien alettua sulaa. Kuukauden lopussa vedenkorkeudet olivat l\u00e4hes koko maassa l\u00e4hell\u00e4 pitk\u00e4n ajan keskiarvoja. Keski- ja It\u00e4-Suomessa useiden isojen j\u00e4rvien, esim. Keiteleen ja Oriveden, pinnat olivat kuitenkin edelleen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 matalammalla. P\u00e4\u00e4vesist\u00f6jen virtaamat olivat maaliskuussa p\u00e4\u00e4osin tavallista pienempi\u00e4. My\u00f6s rannikon pieniss\u00e4 joissa virtaamat olivat talvisen niukkoja loppukuun lumen sulamiseen saakka.<\/p>\n

Katso kartta: J\u00e4rvien ja jokien vesitilanne maaliskuussa 2010.gif<\/a>
\nPohjaveden korkeus
\nPohjaveden pinnat jatkoivat laskua maaliskuulle tyypillisesti. Pinnat olivat kuukauden keskivaiheilla Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa sek\u00e4 Pohjanmaalla 0\u201370 cm alle ajankohdan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen. Rannikkoseudulla pinnat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t jo nousuun kuukauden lopussa. Pohjois-Suomessa pinnat olivat l\u00e4hell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Katso kartta: Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne maaliskuussa 2010.gif<\/a><\/p>\n

Routa<\/h2>\n

Maaliskuun loppupuolen lauha s\u00e4\u00e4 sai rannikolla roudan kasvun taittumaan. Routa on v\u00e4hitellen alkanut sulaa alhaaltap\u00e4in ja paksuus on yleisesti 5\u201325 cm. Keski- ja It\u00e4-Suomessa routakerros on 40\u201370 cm, joka on 20\u201330 cm tavallista enemm\u00e4n. Pohjois-Suomessa routaa on esiintynyt koko talvikauden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Kainuussa ja Koillismaalla routaa on noin 20 cm. Keski- ja Pohjois-Lapissa routaa on 50\u2013100 cm.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4npaksuus<\/h2>\n

J\u00e4rvien j\u00e4\u00e4t kasvoivat viel\u00e4 maaliskuun loppupuolelle asti suuressa osassa maata. J\u00e4\u00e4npaksuuden kasvu oli p\u00e4\u00e4osin kohvaj\u00e4\u00e4t\u00e4. Etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa j\u00e4\u00e4t alkoivat heiket\u00e4 jo maaliskuun lopulla. Kuukauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 j\u00e4\u00e4npaksuus oli maan etel\u00e4- ja keskiosassa ja entisess\u00e4 Oulun l\u00e4\u00e4niss\u00e4 p\u00e4\u00e4osin 50\u201380 cm ja Lapissa 60\u201385 cm. J\u00e4\u00e4t ovat maan etel\u00e4- ja keskiosassa ajankohdan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 paksumpia tai sen tuntumassa. Kohvan osuus j\u00e4\u00e4n kokonaispaksuudesta on kuitenkin monin paikoin jopa puolet. J\u00e4\u00e4t alkavat heiket\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 selv\u00e4sti sen j\u00e4lkeen, kun j\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva lumikerros on sulanut, ja auringon s\u00e4teily p\u00e4\u00e4see tunkeutumaan j\u00e4\u00e4peitteeseen ja haurastuttamaan sit\u00e4. Kev\u00e4tj\u00e4\u00e4t ovat siit\u00e4 petollisia, ett\u00e4 aamun pakkasilla kest\u00e4nyt j\u00e4\u00e4 voi puikkoontumisen takia pett\u00e4\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 auringon sulattaessa kiteiden rajapintoja. SYKE varoittaa etel\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4vesien j\u00e4iden heikkenemist\u00e4.<\/p>\n

Ennuste<\/h2>\n

tel\u00e4- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvussa. Tulvahuippu on odotettavissa pieniss\u00e4 rannikkovesist\u00f6iss\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 tai heti sen j\u00e4lkeen ja suuremmissa vesist\u00f6iss\u00e4 jonkin verran my\u00f6hemmin, esimerkiksi Vantaanjoella todenn\u00e4k\u00f6isesti 5.\u201315. huhtikuuta. Jokien j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6 mahdollisesti jo p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 lis\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4patoriski\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa. J\u00e4\u00e4padot voivat nostaa vedenpintaa 0,5\u20131,0 m ennustetuista arvoista.<\/p>\n

Useimmissa etel\u00e4rannikon joissa on vesist\u00f6ennusteiden mukaan odotettavissa suurempi kev\u00e4ttulva kuin mihin 2000-luvulla on totuttu. L\u00e4hip\u00e4ivien l\u00e4mp\u00f6tila vaikuttaa tulvahuipun suuruuteen kuitenkin ratkaisevasti ja runsaat vesisateet sulamiskaudella saattavat nostaa jokien virtaamia nopeasti. Vantaanjoen Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 vuoden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tulvahuippu, 131 m3\/s, ylittyy suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4. 2000-luvulla Vantaanjoen suurimmat tulvat ovat ajoittuneet kes\u00e4\u00e4n tai alkusyksyyn: elokuussa 2004 virtaama oli 175 m3\/s ja syyskuussa 2007 140 m3\/s. T\u00e4m\u00e4n hetken ennusteen mukaan kev\u00e4\u00e4n virtaamahuippu on Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 50 % todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 130\u2013160 m3\/s. Vantaanjoen tavoin etel\u00e4rannikon joista esimerkiksi Porvoonjoelle, Mustijoelle ja Espoonjoelle on odotettavissa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempia kev\u00e4ttulvia. Lounais-Suomessa virtaamahuiput vastaavat ennusteiden mukaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kev\u00e4ttulvia.<\/p>\n

Kokem\u00e4enjoen vesist\u00f6alueen Loimijoelle on odotettavissa huhtikuun alkupuolella 150\u2013220 m3\/s virtaamahuippu, joka on l\u00e4hell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurinta virtaamaa. Vesi saattaa Loimijoella nousta alaville pelloille. J\u00e4\u00e4t l\u00e4htev\u00e4t joesta huhtikuun alkupuolella. Kokem\u00e4enjoessa virtaamahuippu j\u00e4\u00e4nee keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n

Pohjanmaalla tulvahuippujen ajoitus on hieman Etel\u00e4-Suomea my\u00f6hemmin, Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalla huhtikuun puoliv\u00e4lin tienoilla ja Pohjois-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolella. Kev\u00e4\u00e4n virtaamahuipuista odotetaan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalla keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen suuruisia tai paikoin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempia ja Pohjois-Pohjanmaalla keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tai paikoin sit\u00e4 pienempi\u00e4.<\/p>\n

Lapissa tulvahuiput ajoittuvat vasta huhtikuun lopulle tai toukokuulle. Lunta on Lapissa hieman keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n ja tulvista ennustetaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 tai sit\u00e4 suurempia.
\nSaimaan ja P\u00e4ij\u00e4nteen vedenkorkeudet l\u00e4htev\u00e4t nousuun huhtikuun alussa ja niiden vedenkorkeuksien noususta ennustetaan melko tavanomaista.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n

Vesitilanne yleens\u00e4<\/strong><\/p>\n

    \n
  • Hydrologi Johanna Korhonen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
    \npuh. 0400 148 541<\/li>\n
  • Johtava hydrologi Bertel Vehvil\u00e4inen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
    \npuh. 040 561 5533<\/li>\n
  • Hydrologi Heidi Sj\u00f6blom<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
    \npuh. 0400 148 603<\/li>\n
  • Hydrologi Esko Kuusisto<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
    \npuh. 040 831 9165<\/li>\n<\/ul>\n

    Pohjavesi ja routa<\/strong><\/p>\n

      \n
    • Tutkija Mirjam Orvomaa<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
      \npuh. 040 353 9329<\/li>\n
    • Geohydrologi Risto M\u00e4kinen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
      \npuh. 040 740 2549<\/li>\n<\/ul>\n

      Vesist\u00f6ennusteet<\/strong><\/p>\n

        \n
      • Johtava hydrologi Bertel Vehvil\u00e4inen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
        \npuh. 040 561 5533<\/li>\n
      • Hydrologi Noora Veijalainen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE
        \npuh. 0400 148 545<\/li>\n<\/ul>\n

        S\u00e4hk\u00f6postit: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        Maaliskuu oli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 viile\u00e4mpi ja monin paikoin tavanomaista sateisempi. Lumikuorma karttui suuressa osassa maata kuukauden loppuun saakka, mutta maan etel\u00e4- ja l\u00e4nsiosassa lumet alkoivat sulaa kuukauden viimeisell\u00e4 viikolla. Mitattu lumikuorma ylitt\u00e4\u00e4 kattojen mitoituskuorman paikoin Keski-Lapissa, ja riskialttiita alueita on my\u00f6s Oulun l\u00e4\u00e4niss\u00e4, Pohjanmaalla ja It\u00e4-Suomessa. Lumen sulamisen my\u00f6t\u00e4 vedenpinnat ja virtaamat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t nousuun rannikon pieniss\u00e4 …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-716","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=716"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":717,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/716\/revisions\/717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=716"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}