Uutta teknologiaa asennetaan mittaamaan soiden ennallistamisen vaikutuksia.<\/p>\n
Soiden ennallistamisen tueksi kehitet\u00e4\u00e4n valuma-alueen veden liikkeiden parempaa huomioimista. Uudessa tutkimushankkeessa pohjaveden pinnankorkeutta mitataan jatkuvasti ja yhdistet\u00e4\u00e4n soiden hydrologian perustutkimusta, uutta langatonta mittaustekniikkaa sek\u00e4 3D-mallinnusta.<\/p>\n
PeatCarbon Life -hanke on osa Oulun yliopiston vahvaa vesitutkimusta, jossa tehd\u00e4\u00e4n tieteidenv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 pohjoisen ymp\u00e4rist\u00f6n ja vesivarojen parempaa hallintaa varten. \u201dTutkijamme keskittyv\u00e4t etenkin pohjaveden liikkeisiin ja tekev\u00e4t Pallaksen alueella oleville tutkimuskohteille 3D-pohjavesi-pintavesimalleja. Niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ennallistamisen onnistumisen arvioinnissa ja tukea alueellista arviota kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ennallistamisen j\u00e4lkeen\u201d, kertoo apulaisprofessori\u00a0Hannu Marttila<\/strong>.<\/p>\n Ojitetut suot ja turvemaat voivat olla merkitt\u00e4v\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hde. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nostamalla pohjaveden pintaa sopivaksi. Ennallistamisessa ojia muun muassa padotaan, jotta suo palaisi luonnontilaisuuteen. Ojitus my\u00f6s rikkoo pintavesien ja pohjavesien normaaleja virtausreittej\u00e4 ja ojaverkostoon purkautuu ravinteikasta, tummaa vett\u00e4 syvist\u00e4 turvekerroksista.<\/p>\n Tutkimushankkeessa kytket\u00e4\u00e4n hydrologinen mallinnus my\u00f6s osaksi laajempia ilmastomalleja, joissa arvioidaan ennallistaminen alueellisia vaikutuksia.\u00a0<\/p>\n \u201dUutta ja innostavaa t\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 on mahdollisuus yhdist\u00e4\u00e4 hydrologinen analyysi Ilmatieteenlaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tekemiin biogeokemiallisiin mittauksiin. Menetelmi\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme porukalla tuottaa parempia arvioita soiden ennallistamisen pitk\u00e4aikaisvaikutuksista pohjoisissa olosuhteissa, toteaa apulaisprofessori\u00a0Pertti Ala-Aho<\/strong>.<\/p>\n Euroopan komission LIFE Climate Action -ohjelman rahoittama hanke k\u00e4ynnistyi syksyll\u00e4 ja jatkuu vuoteen 2027 saakka. Mittauksia tehd\u00e4\u00e4n ennallistetuilla soilla my\u00f6s Latviassa, Tanskassa ja Saksassa. Mukana PeatCarbon Life-hankkeessa Oulun yliopistosta on\u00a0vesi-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikka tutkimusyksikk\u00f6<\/a>\u00a0sek\u00e4 sek\u00e4 Suomesta Ilmatieteenlaitos ja Luonnonvarakeskus, ja\u00a0tutkimusorganisaatioita Latviasta, Tanskasta ja Saksasta.\u00a0Lue lis\u00e4\u00e4 Peat Carbon -hankkeesta<\/a><\/p>\n Vesi kiert\u00e4\u00e4 kaikkialla luonnossa ja rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joten vedenkierron muutosten ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. \u201dPohjoiset vesivarat saattavat olla riippuvaisempia lumien sulamisvedest\u00e4 kuin olemme ajatelleet\u201d, Ala-Aho sanoo. Koska lumen ja sulamisvesien m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulee v\u00e4henem\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4, on kiireellist\u00e4 tarkastella, millaisia vaikutuksia t\u00e4ll\u00e4 on. Paikallisesti on my\u00f6s syyt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vaikutuksia vesivaroihin tai kasvillisuuteen on esimerkiksi vesist\u00f6jen ennallistamisella tai biotalouteen siirtymisell\u00e4.<\/p>\nVeden kierron muutosten kokonaisvaltainen ymm\u00e4rt\u00e4minen kiireellist\u00e4<\/strong><\/h2>\n