Joustavammille puroymp\u00e4rist\u00f6jen suojelumenetelmille ja monipuolisemmalle mets\u00e4neuvonnalle on kysynt\u00e4\u00e4 mets\u00e4omistajien joukossa. T\u00e4m\u00e4 selvisi juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 hankkeessa, jossa selvitettiin paikkatietoaineistojen hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksia puronvarsien luontoarvojen turvaamisessa sek\u00e4 mets\u00e4nomistajien suhtautumista vesiensuojeluun.<\/p>\n
Rantametsien kasvilajisto voitaisiin turvata paremmin vaihtelevan levyisill\u00e4 suojavy\u00f6hykkeill\u00e4, joiden suunnitteluun voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paikkatietoaineistoja. T\u00e4llaiset suojavy\u00f6hykkeet voivat olla my\u00f6s taloudellisesti kannattavampia kuin perinteiset tasalevyiset suojavy\u00f6hykkeet, sill\u00e4 rantametsien t\u00e4rkeimm\u00e4t luontoarvot sijaitsevat kosteilla, v\u00e4h\u00e4tuottoisilla alueilla.\u00a0Suojavy\u00f6hykkeiden rajaussuositukset l\u00f6ytyv\u00e4t hankkeen loppuraportista.<\/p>\n
R\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityjen suojavy\u00f6hykkeiden suunnittelu on mahdollista, koska avoimet mets\u00e4nhoidon ja vesiensuojelun paikkatietoaineistot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina.<\/p>\n
Virkistysk\u00e4ytt\u00f6 ja maisema-arvot korostuivat kyselyss\u00e4 mets\u00e4nomistajien motiivina omistaa mets\u00e4\u00e4. Vesiensuojelua pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja ylivoimaisesti suurin osa \u2013 72 % vastaajista \u2013 halusi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaihtelevan levyisi\u00e4 suojavy\u00f6hykkeit\u00e4 tulevissa hakkuissa. N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hes puolet oli valmis j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n 5\u201330 metri\u00e4 leveit\u00e4 suojavy\u00f6hykkeit\u00e4. Kyselyyn vastasi yhteens\u00e4 2140 mets\u00e4nomistajaa.<\/p>\n
\u201dPuronvarsien omistajat olivat muita mets\u00e4nomistajia haluttomampia valitsemaan mets\u00e4suunnitelman mukaisen tai mets\u00e4ammattilaisen suositteleman vaihtoehdon. Mets\u00e4nomistajat todella kaipaavat avointa tietoa ja entist\u00e4 monipuolisempaa neuvontaa\u201d, kertoo kyselytutkimusta koordinoinut Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke) tutkija Mari Annala.<\/p>\n
T\u00e4rkeimm\u00e4ksi rantametsien kasvilajiston kuvaajaksi osoittautui kosteusindeksi, joka on laserkeilausaineistoon perustuva maaper\u00e4n kosteusolosuhteita kuvaava paikkatietoaineisto.<\/p>\n
\u201dKoillismaalla mitattiin maaper\u00e4n todellista kosteutta ja kartoitettiin puronvarsien kasvilajistoa. Kosteusindeksi osoittautui varsin luotettavaksi maan kosteuden kuvaajaksi\u201d, kertoo hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, erikoistutkija Heikki Mykr\u00e4 Sykest\u00e4.<\/p>\n
Kosteusindeksist\u00e4 haarukoitiin raja-arvo, jonka perusteella purojen suojavy\u00f6hykkeet voitaisiin rajata niin, ett\u00e4 monimuotoisin kasvilajisto s\u00e4ilyy. \u201dJos suojavy\u00f6hykkeet rajattaisiin kosteusindeksin arvon 0,5 metri\u00e4 mukaan, saataisiin monimuotoisin kasvilajisto ja rantametsien ekologisesti t\u00e4rkeimm\u00e4t kosteat alueet suojattua mets\u00e4hakkuilta\u201d, Mykr\u00e4 jatkaa. My\u00f6s vesiensuojelun kannalta t\u00e4ll\u00e4 tavalla rajatut suojavy\u00f6hykkeet olisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti tehokkaita, kunhan kiintoaineen kulkeutuminen suojavy\u00f6hykett\u00e4 kauempaa huomioidaan viel\u00e4 erikseen eroosioherkill\u00e4 kohteilla.<\/p>\n
Hanke toteutettiin vuosina 2020\u20132022 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Suomen mets\u00e4keskuksen, Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen loppuraportti suojavy\u00f6hykkeiden rajaussuosituksineen on julkaistu Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja -sarjassa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Joustavammille puroymp\u00e4rist\u00f6jen suojelumenetelmille ja monipuolisemmalle mets\u00e4neuvonnalle on kysynt\u00e4\u00e4 mets\u00e4omistajien joukossa. T\u00e4m\u00e4 selvisi juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 hankkeessa, jossa selvitettiin paikkatietoaineistojen hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksia puronvarsien luontoarvojen turvaamisessa sek\u00e4 mets\u00e4nomistajien suhtautumista vesiensuojeluun.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7174","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7174","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7174"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7174\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7175,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7174\/revisions\/7175"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7174"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7174"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7174"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7174"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}