Vesist\u00f6jen tummumisella on useita haittavaikutuksia niin vesist\u00f6jen ekologiaan kuin ekosysteemipalveluihin. Tuoreen kirjallisuuskatsauksen perusteella perinteinen mets\u00e4talous turvemailla lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4 tummentavan orgaanisen hiilen kuormitusta, eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n vesiensuojelumenetelm\u00e4t est\u00e4 liukoisen orgaanisen hiilen kulkeutumista vesist\u00f6ihin.<\/p>\n
Tarvittaisiin nykyist\u00e4 monipuolisempia mets\u00e4nk\u00e4sittelymenetelmi\u00e4, jotta turpeen maatumista voidaan hillit\u00e4 ja kuormituksen synty\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n
Turvemaavaltaisilla alueilla on luonnostaan tummia, humuspitoisia vesist\u00f6j\u00e4. Viimeisten vuosikymmenien aikana vesist\u00f6jen on kuitenkin havaittu tummuvan entisest\u00e4\u00e4n. Kansainv\u00e4lisess\u00e4, vertaisarvioidussa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin perinteisen, kiertoaikaan perustuvan turvemaametsien tasaik\u00e4iskasvatuksen vaikutusta vesist\u00f6j\u00e4 tummentavan hiilikuormituksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Lis\u00e4ksi arvioitiin nykyisten vesiensuojelukeinojen vaikutusta orgaanisen hiilen pid\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n
\u201dTurvemaiden mets\u00e4talous on merkitt\u00e4v\u00e4 paikallinen tekij\u00e4 vesist\u00f6jen tummumisen taustalla. Ojitus, avohakkuut ja maanmuokkaus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t humuksen kulkeutumista vesist\u00f6ihin. Samaan aikaan mitk\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat mets\u00e4talouden vesiensuojelumenetelm\u00e4t eiv\u00e4t pysty pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n liukoista orgaanista hiilt\u00e4\u201d, kertoo erikoistutkija\u00a0Laura H\u00e4rk\u00f6nen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n \u201dLaajamittaisella soiden mets\u00e4ojituksella on onnistuttu lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti puuntuotosta, ja sill\u00e4 on huomattava taloudellinen merkitys. Samalla tehokas kuivatus ja tihe\u00e4t ojaverkostot ovat edesauttaneet raudan ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja kulkeutumista vesist\u00f6ihin\u201d, erikoistutkija\u00a0Sakari Sarkkola<\/strong>\u00a0Luonnonvarakeskuksesta (Luke) jatkaa.<\/p>\n Kirjallisuuskatsauksen perusteella jatkuvapeitteiseen mets\u00e4nkasvatukseen siirtyminen voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 humuskuormitusta, kun vedenpinnan vaihtelusta johtuva turpeen maatuminen v\u00e4henisi ja kunnostusojituksen tarve pienenisi. Lis\u00e4ksi tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valuma-alueiden ja vesist\u00f6jen v\u00e4lisi\u00e4 veden virtausreittej\u00e4 ojia patoamalla sek\u00e4 soita ja purouomia ennallistamalla.<\/p>\n \u201dTurpeen maatumisen v\u00e4hent\u00e4minen ja valuma-alueen vedenpid\u00e4tyskyvyn parantaminen ovat avainasemassa vesist\u00f6kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Kuormituksen synnyn ennaltaehk\u00e4isy on tehokkainta vesiensuojelua, sill\u00e4 liikkeelle l\u00e4htenytt\u00e4 hiilikuormitusta on l\u00e4hes mahdotonta saada kiinni yksitt\u00e4isill\u00e4 vesiensuojelurakenteilla\u201d, H\u00e4rk\u00f6nen toteaa.<\/p>\n Tummumisella on merkitt\u00e4vi\u00e4 negatiivisia vaikutuksia vesist\u00f6jen ekologiaan, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 torjumaan. Tummuminen muuttaa veden valaistus-, l\u00e4mp\u00f6tila- ja happiolosuhteita, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat vesist\u00f6jen eli\u00f6yhteis\u00f6ihin. Lis\u00e4ksi tummuminen lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, vaikuttaa raakaveden ottoon ja k\u00e4sittelyyn sek\u00e4 vesist\u00f6jen virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 ei selit\u00e4 laaja-alaista vesist\u00f6jen tummumiskehityst\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntyneen humuskuormituksen taustalla on maank\u00e4yt\u00f6n ohella ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 kohonnut l\u00e4mp\u00f6tila sek\u00e4 runsaammat sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t ja valunta. Lis\u00e4ksi tummumiseen vaikuttaa teollisuuden ja energiantuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6jen laskusta johtuva happaman laskeuman v\u00e4heneminen. Suomessa erityisesti turvemaiden maank\u00e4yt\u00f6n vaikutus voi kuitenkin olla paljon aikaisempia arvioita merkitt\u00e4v\u00e4mpi.<\/p>\n \u201dVesist\u00f6jen tummumisen torjuntaan tulisi pyrki\u00e4 vaikuttamaan kansallisella tasolla niin mets\u00e4politiikan kuin ohjauskeinojen ja kannustimien avulla. My\u00f6s parempien vesiensuojelumenetelmien kehitt\u00e4mist\u00e4 tarvitaan\u201d, Sarkkola painottaa.<\/p>\n Kirjallisuuskatsaus tehtiin osana\u00a0SysteemiHiili-hanketta<\/a>, joka on rahoitettu maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n\u00a0Hiilest\u00e4 kiinni -ohjelmasta<\/a>. Hankkeessa tuetaan ilmastoviisaiden ja moniarvoisten ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa valuma-aluetasolla ja tuotetaan tietoa maank\u00e4yt\u00f6n vaikutuksesta valuma-alueen ja vastaanottavien vesist\u00f6jen hiilivirtoihin. Hanke tuottaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksia ennakoivia ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja mets\u00e4taloutta ja muuta maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 saadaan sek\u00e4 lyhyell\u00e4 ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 suunnattua ilmasto- ja vesist\u00f6kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. Hankkeessa ovat mukana Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Luonnonvarakeskus, It\u00e4-Suomen yliopisto sek\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vesist\u00f6jen tummumisella on useita haittavaikutuksia niin vesist\u00f6jen ekologiaan kuin ekosysteemipalveluihin. Tuoreen kirjallisuuskatsauksen perusteella perinteinen mets\u00e4talous turvemailla lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4 tummentavan orgaanisen hiilen kuormitusta, eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n vesiensuojelumenetelm\u00e4t est\u00e4 liukoisen orgaanisen hiilen kulkeutumista vesist\u00f6ihin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7209","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7209","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7209"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7209\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7210,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7209\/revisions\/7210"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7209"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7209"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7209"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7209"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Tummumista torjuttava mets\u00e4talouden toimintatapoja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4<\/h2>\n
Vesist\u00f6jen tummumisen torjunta huomioitava mets\u00e4politiikassa<\/h2>\n
Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja ilmastoviisaita ratkaisuja<\/h2>\n