Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sek\u00e4 unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksest\u00e4 muodostavat tiukan l\u00e4ht\u00f6kohdan pohjavesien suojelulle.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Suomessa on voimassa kansallinen pohjavesien pilaamiskielto. Aiemmin Suomessa on tulkittu, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaissa s\u00e4\u00e4detty pohjaveden ehdoton pilaamiskielto on vaatimuksiltaan tiukempi kuin EU:n pohjavesi\u00e4 koskevat velvoitteet.<\/p>\n
Euroopan unioni ja kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 velvoittavat pohjaveden tilan parantamiseen ja kielt\u00e4v\u00e4t sen pilaamisen.<\/p>\n
Pilaavien aineiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 pohjaveteen tulee ehk\u00e4ist\u00e4 tai rajoittaa ja pohjavesiss\u00e4 tulee saavuttaa \u201dhyv\u00e4 tila\u201d. Hyv\u00e4n tilan arvioinnissa sovelletaan pohjaveden ymp\u00e4rist\u00f6laatunormeja. Laatunormien ei ole kuitenkaan tulkittu m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n pohjaveden pilaantumista. Nykyisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan lupaharkinnassa sovelletaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain pilaamiskieltoa, jota ei ole sidottu laatunormeihin vaan tapauskohtaiseen riskinarvioon.<\/p>\n
EU-tuomioistuin on 2018 antamassaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 linjannut, ett\u00e4 kiellettyn\u00e4 pohjaveden pilaamisena pidet\u00e4\u00e4n jo yhden haitallisen aineen laatunormin ylittymist\u00e4 yhdess\u00e4 havaintopaikassa. Jos linjausta tulkitaan ankarasti, mahdollisuudet toteuttaa rakennus- ja muita hankkeita pohjavesialueella kapenevat huomattavasti. Seurauksena ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t puhdistustoimenpiteet pilaantuneilla maa-alueilla.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6laatunormit pohjaveden pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa eli LaatuNOPPA-hankkeessa (2022\u20132024) tarkastellaan, miten EU:n vesipuite- ja pohjavesidirektiivi ja edell\u00e4 mainittu tuomioistuimen ratkaisu tulisi ottaa huomioon kansallisessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n tulkinnassa. Taustaksi selvitet\u00e4\u00e4n laatunormien soveltamisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 eri EU-maissa sek\u00e4 kootaan tietoa pohjavesien suojeluun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4.<\/p>\n
Tavoitteena on varmistaa pohjavesien riitt\u00e4v\u00e4 suojelu, selkeytt\u00e4\u00e4 hallinnollisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 ennakoitavuutta pohjavesialueilla toteutettavien hankkeiden suunnittelussa. Lis\u00e4ksi tunnistetaan mahdolliset kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4mistarpeet.<\/p>\n
Tutkimushanke toteutetaan Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksella (VN Teas). Tutkimus valmistuu vuoden 2024 alussa.<\/p>\n
Suomessa 65 prosenttia vesilaitosten jakamasta talousvedest\u00e4 on pohjavett\u00e4. EU-tasolla pohjavesi on yleisin makean veden esiintym\u00e4, jonka varaan alueellinen vesihuolto on usein perustettu. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa ja kallista, joten pohjaveden laadun heikentyminen tulee pyrki\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n ennakolta. Jos pohjavesi on jo pilaantunut, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 pilaantumisen levi\u00e4minen ja haitta-aineille altistuminen esim. talousveden v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n