{"id":7347,"date":"2023-02-28T15:12:32","date_gmt":"2023-02-28T13:12:32","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=7347"},"modified":"2023-02-28T15:12:32","modified_gmt":"2023-02-28T13:12:32","slug":"matalampien-ojien-avulla-ilmasto-ja-vesistohyotyja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2023\/02\/matalampien-ojien-avulla-ilmasto-ja-vesistohyotyja\/","title":{"rendered":"Matalampien ojien avulla ilmasto- ja vesist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4"},"content":{"rendered":"

TurVI-hankkeessa on seurattu eri syvyyteen kunnostettujen mets\u00e4ojien vaikutuksia suomets\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja vesist\u00f6kuormitukseen. Matalampien ojien alueella kuormitus ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isemmiksi.<\/p>\n

Samanaikaisesti pohjaveden pinta pysyi puuston kasvun kannalta suotuisana. Lis\u00e4ksi hankkeessa seurattiin erilaisten vesiensuojelurakenteiden vaikutusta vedenlaatuun.<\/p>\n

Vuonna 2020 Pudasj\u00e4rven mets\u00e4ojitetuilla Virtalansuolla ja Polvensuolla toteutettiin kunnostusojitus. Ojia kunnostettiin kahteen eri syvyyteen: yleisesti k\u00e4ytettyyn 90 cm syvyyteen ja tavanomaista matalampaan 60 senttimetrin syvyyteen. Vuosien 2021\u201322 aikana on seurattu eri syvyisten ojien vaikutusta pohjaveden pinnan tasoon, kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, veden laatuun sek\u00e4 ojien kehittymiseen. Tulosten perusteella tavanomaista ojasyvyytt\u00e4 matalammilla ojilla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samalla my\u00f6s hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ja vesien ravinne- ja kiintoainekuormitus laskivat.<\/p>\n

Suometsiss\u00e4 pohjaveden pinnan taso on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 puuston kasvun ett\u00e4 turpeen hajoamisen kannalta. Mit\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 pohjaveden pinta on, sit\u00e4 enemm\u00e4n turvetta hajoaa, ja syntyy kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.\u00a0Ty\u00f6kaluja ja menetelmi\u00e4 turvemaiden metsien k\u00e4yt\u00f6n vesist\u00f6- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVI<\/a>)<\/em>\u00a0-hankkeen tulosten perusteella 60 cm syvien kuivatusojien avulla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samanaikaisesti 60 cm syvien ojien koealueilla turpeen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat pienemm\u00e4t kuin 90 cm syvien ojien koealueilla. Metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat matalamman ojasyvyyden alueilta jonkin verran suuremmat, mutta erot olivat pieni\u00e4. Matalammista ojista aiheutui my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesiin kuin\u00a0syvemmist\u00e4.<\/p>\n

”Tulosten perusteella normiojasyvyytt\u00e4 matalampia ojia kaivamalla voidaan aidosti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kunnostusojituksen vesist\u00f6- ja ilmastovaikutuksia, ja silti yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 edellytyksi\u00e4 puuston kasvulle”, kertoo\u00a0Sakari Sarkkola<\/strong>\u00a0Luonnonvarakeskuksesta.<\/p>\n

Hankkeen mittaustulosten avulla on kehitetty\u00a0SUSI-suosimulaattoria<\/em>, jonka avulla voidaan mallintaa erilaisten mets\u00e4nhoitotoimenpiteiden vaikutuksia puuston kasvuun sek\u00e4 toimien ilmasto- ja vesist\u00f6vaikutuksia. Mallinnetut tulokset tukevat havaintoja 60 cm syvien ojien koealueiden pienemm\u00e4st\u00e4 vesist\u00f6kuormituksesta sek\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 verrattuna 90 cm ojien koealueisiin.<\/p>\n

Vesiensuojelurakenteiden suunnitteluun uutta tietoa<\/h2>\n

Virtalansuon kunnostushankkeen yhteydess\u00e4 ojitusalueelle rakennettiin vesien puhdistamiseksi virtaamans\u00e4\u00e4t\u00f6pato laskeutusaltaan yhteyteen sek\u00e4 johdettiin vett\u00e4 kahdelle pintavalutuskent\u00e4lle.<\/p>\n

Pintavalutuskentist\u00e4 toinen perustettiin ojitusalueen l\u00e4heisyydess\u00e4 olevalle ojittamattomalle suolle ja toinen heikkotuottoiselle vanhalle ojitusalueelle. Molempien pintavalutuskenttien puhdistustulosten perusteella kent\u00e4t ovat pid\u00e4tt\u00e4neet hyvin kiintoainesta ja ravinteita. Ojittamattoman kent\u00e4n puhdistustulokset ovat olleet jonkin verran ojitettua parempia.<\/p>\n

”Jos ojitusalueen l\u00e4heisyydess\u00e4 on pintavalutukseen soveltuvaa turvemaata, sit\u00e4 kannattaa pyrki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vesienpuhdistuksessa”,\u00a0sanoo\u00a0Mirkka Visuri<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

Seurannan perusteella virtaamans\u00e4\u00e4t\u00f6pato ei pid\u00e4tt\u00e4nyt kiintoainehuuhtoutumia. Se sopiikin paremmin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi karkearakenteisille maille.<\/p>\n

”Hankkeen aikana olemme kehitt\u00e4neet vesiensuojelurakenteiden suunnitteluty\u00f6t\u00e4 entist\u00e4 paremmin huomioimaan k\u00e4ytett\u00e4vien rakenteiden ja kohdealueiden ominaisuudet. Lis\u00e4ksi olemme p\u00e4ivitt\u00e4neet hankkeen oppeja Mets\u00e4nhoidon suosituksiin, joiden kautta hankkeen tulokset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n”, toteaa\u00a0Jani Antila<\/strong>\u00a0Tapiosta.<\/p>\n

Seurannalle on saatu jatkoaikaa<\/h2>\n

Hanke on saanut jatkoaikaa lokakuun 2023 loppuun seurantojen jatkamiseksi ja vesiensuojelurakenteiden mitoitusten tarkentamiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR sek\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteisty\u00f6ss\u00e4 Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus ja Suomen mets\u00e4keskus.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TurVI-hankkeessa on seurattu eri syvyyteen kunnostettujen mets\u00e4ojien vaikutuksia suomets\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja vesist\u00f6kuormitukseen. Matalampien ojien alueella kuormitus ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isemmiksi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7347","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7347"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7348,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7347\/revisions\/7348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7347"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}