AFRY ja vesihuoltoalan toimijat selvittiv\u00e4t, mitk\u00e4 ovat kiertotalouden merkitt\u00e4vimm\u00e4t trendit vesihuoltoalalla ja miten kiertotaloutta voidaan edist\u00e4\u00e4 vesihuoltolaitoksissa. Selvityksen mukaan vesihuoltolaitoksilla on hyv\u00e4t mahdollisuudet vahvistaa kiertotalouden toteutumista vesihuollon kaikilla osa-alueilla.<\/p>\n
Globaalit haasteet, kuten ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus, aiheuttavat odotuksia my\u00f6s vesihuoltoalalle. Tulevaisuudessa vesihuollon on pystytt\u00e4v\u00e4 toimimaan joustavasti ja luotettavasti erilaisista ulkoisista haasteista huolimatta, ja kiertotalouden avulla voidaankin parantaa my\u00f6s vesihuollon toimintaedellytyksi\u00e4.<\/p>\n
Vesilaitosyhdistyksen strategian mukaan vesihuoltoala on vuonna 2030 bio- ja kiertotalouden sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4. Kansallisen vesihuoltouudistuksen visiossa Suomi on hiilineutraali kiertotalouden edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 vuonna 2030. Jotta visio toteutuisi, vesihuoltolaitosten olisi hyv\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kiertotalous strategiaansa ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 toimenpiteet kiertotalouden toteutumiseksi.<\/p>\n
Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kiertotalouden muutospaineita ja konkreettisia toimenpiteit\u00e4 selvitettiin hankkeessa, johon osallistuivat AFRY ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry sek\u00e4 nelj\u00e4 vesihuoltolaitosta (H\u00e4meenlinnan Seudun Vesi Oy, Kuopion Vesi Oy, Kymen Vesi Oy ja Tampereen Vesi). Vesilaitosten ohella hanketta rahoitti Vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahasto.<\/p>\n
Hankkeessa laaditun selvityksen mukaan kiertotaloudessa on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 potentiaalia koko vesihuoltosektorille. Kiertotalouden periaatteita on mahdollista soveltaa kaikilla vesihuollon osa-alueilla vedenhankinnasta j\u00e4teveden ja lietteen k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n
\u2013 Kiertotalous ei kuitenkaan ole itsess\u00e4\u00e4n tavoite vaan toimintatapa, jolla globaaleihin haasteisiin pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan. Sen avulla voidaan my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4, hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Minna Piril\u00e4<\/strong><\/em>\u00a0AFRYlt\u00e4 kertoo.<\/p>\n Vesihuoltolaitoksilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n erilaisia kiertotalotta toteuttavia toimenpiteit\u00e4<\/strong><\/p>\n Kiertotaloustoimenpiteit\u00e4 tarkasteltiin t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa nelj\u00e4n\u00e4 teemakokonaisuutena, jotka tunnistettiin vahvoiksi vesihuollon kiertotaloutta edist\u00e4viksi ja toteuttaviksi osa-alueiksi.<\/p>\n Jokaiseen teemakokonaisuuteen koottiin yhteen toimenpiteit\u00e4, joita vesihuoltolaitokset jo toteuttavat. Lis\u00e4ksi kartoitettiin mahdollisia uusia toimenpiteit\u00e4. Toimenpiteille pyrittiin my\u00f6s m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n mittarit, joiden avulla kiertotalouden kehityst\u00e4 voidaan seurata.<\/p>\n Samanlaiset toimenpiteet eiv\u00e4t sovellu kaikille vesihuoltolaitoksille, sill\u00e4 esimerkiksi laitosten resurssit toiminnan kehitt\u00e4miseen tai investointien tekemiseen ovat hyvin erilaisia. Tarvitaankin laitoskohtaisia toimia.<\/p>\n Selvityksess\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 digitalisaatio edist\u00e4\u00e4 kiertotalouden mahdollisuuksia kaikissa teemakokonaisuuksissa.<\/p>\n Yhteisty\u00f6 edist\u00e4\u00e4 kiertotalouden toteutumista vesihuollossa<\/strong><\/p>\n Kiertotaloutta edist\u00e4viksi teemakokonaisuuksiksi tunnistettiin materiaali- ja ravinnekierrot, energiank\u00e4ytt\u00f6, prosessien kehitt\u00e4minen sek\u00e4 kiertotalousosaamisen ja -yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen.<\/p>\n Materiaali- ja ravinnekierrot ovat kiertotalouden toteutumisen kannalta t\u00e4rkeit\u00e4, ja ne edist\u00e4v\u00e4t resurssitehokkuutta. Toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kulutusta ja j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Ravinnekierto auttaa my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ja se luo uusia ansaintamahdollisuuksia.<\/p>\n Energiatehokkuuden mahdollisuudet ovat osa laitosten strategista kehitt\u00e4mist\u00e4. Energiatehokkuutta parannetaan muun muassa laitoskoneistojen s\u00e4\u00e4t\u00f6jen optimoinnilla tai tuottamalla itse uusiutuvaa energiaa.<\/p>\n Prosessien kehitt\u00e4misess\u00e4 tavoitteena on prosessien toiminnan optimointi. Esimerkiksi vedenk\u00e4sittelyprosesseissa optimoidaan kemikaalien sy\u00f6tt\u00f6, jolloin s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n kemikaalim\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja kustannuksissa.<\/p>\n Kiertotalouden toteutumiseen vaikuttaa keskeisesti kiertotalousosaaminen ja kiertotalouteen liittyv\u00e4 yhteisty\u00f6. Yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 laitosten v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 yli toimialarajojen. Ala uudistuu toimijoiden laajalla yhteisty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kiertotalouden edist\u00e4misess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiertotalousn\u00e4k\u00f6kulman huomioon ottaminen laajasti kaikessa vesihuoltolaitosten toiminnassa sek\u00e4 toimintamallien uudistaminen siten, ett\u00e4 toimijat eri sektoreilta l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t toisensa uusien ratkaisujen kehitt\u00e4miseksi, kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Saijariina Toivikko<\/strong><\/em>\u00a0Vesilaitosyhdistyksest\u00e4 sanoo.<\/p>\n