Yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 suomalaisesta pit\u00e4\u00e4 puhtaita vesi\u00e4 identiteetillemme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. L\u00e4hes yht\u00e4 moni suomalainen on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 puhtaat vedet ja It\u00e4meri ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sek\u00e4 paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Vankka enemmist\u00f6 uskoo my\u00f6s, ett\u00e4 puhtaat vedet ovat edellytys tuottavalle elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n
Tulokset ovat per\u00e4isin ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n teett\u00e4m\u00e4st\u00e4 kyselyst\u00e4, joka selvitti suomalaisten k\u00e4sityksi\u00e4 vesien ja It\u00e4meren merkityksest\u00e4 ja tilasta sek\u00e4 niiden suojelusta. Kyselyyn osallistui 1012 vastaajaa ymp\u00e4ri Suomen. Vesien t\u00e4rkeimm\u00e4t hy\u00f6dyt heille liittyiv\u00e4t maisemaan ja \u00e4\u00e4niin, vesiluonnosta nauttimiseen sek\u00e4 virkistymiseen ja harrastamiseen vesien \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n
”Luvut kertovat siit\u00e4, kuinka suuri huoli suomalaisilla on vesist\u00f6jen tilasta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 Suomi jatkaa vesist\u00f6jen ja erityisesti It\u00e4meren tilaa parantavia toimia jatkossakin. Meill\u00e4 on vain yksi meri ja siit\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 huolta”, ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo<\/strong> kommentoi kyselyn tuloksia.<\/p>\n Vastaajista suuri enemmist\u00f6, 74 prosenttia, on huolissaan tai eritt\u00e4in huolissaan It\u00e4meren tilasta. J\u00e4rvi- ja jokivesien tilasta on huolissaan tai eritt\u00e4in huolissaan 45 prosenttia vastaajista. Pohjavesien tilasta eli pohjaveden puhtaudesta ja sen riitt\u00e4misest\u00e4 esimerkiksi juoma- tai kasteluvedeksi on huolissaan tai eritt\u00e4in huolissaan noin kolmannes vastaajista.<\/p>\n Kansalaisilla on varsin hyv\u00e4 k\u00e4sitys vesien tilasta, vaikka he arvioivatkin It\u00e4meren rannikkovesien tilan selv\u00e4sti paremmaksi sek\u00e4 j\u00e4rvi-, joki- ja pohjavesien tilan huonommaksi kuin ne ovat uusimpien tila-arvioiden mukaan.<\/p>\n Pahimpina uhkina annetuista vaihtoehdoista pidet\u00e4\u00e4n haitta-aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (kemikaalit, roskat, \u00f6ljy, mikromuovit jne.) ja rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n Vajaa puolet vastaajista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Suomi huolehtii hyvin vesiens\u00e4 tilasta, ja 11 prosentin mielest\u00e4 Suomi ei huolehdi vesien tilasta hyvin.\u00a0<\/p>\n \u201dL\u00e4hivesien puhtaus on selv\u00e4sti suomalaisten hyvinvoinnille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vesien ja It\u00e4meren tilan parantamisella hillitsemme my\u00f6s ilmastonmuutosta sek\u00e4 torjumme luontokatoa ja saastumista. Tavoitteemme on, ett\u00e4 jatkamme yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehostettua vesiensuojelua my\u00f6s seuraavalla hallituskaudella\u201d, ymp\u00e4rist\u00f6neuvos Saara B\u00e4ck<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4 kertoo.\u00a0<\/p>\n Seitsem\u00e4n kymmenest\u00e4 suomalaisesta on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 vesiensuojelua ja vesien kunnostamista t\u00e4ytyy lis\u00e4t\u00e4. Vain noin nelj\u00e4nnes on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ainoastaan valtion tulee rahoittaa vesiensuojelutoimia. Vastaajille annettiin ehdotuksia tahoista, joiden tulisi rahoittaa vesiensuojelua valtion lis\u00e4ksi. L\u00e4hes 60 prosenttia vastaajista toivoo kuntien osallistuvan rahoitukseen. Maan- ja mets\u00e4nomistajilta sek\u00e4 vesialueiden omistajilta toivoo rahoitusta 48 prosenttia ja paikallisilta yrityksilt\u00e4 44 prosenttia vastaajista.\u00a0<\/p>\n \u201dValtion tulee jatkossakin turvata rahoitus toimille It\u00e4meren sek\u00e4 sis\u00e4- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi. Toivon my\u00f6s, ett\u00e4 yritykset tukisivat viel\u00e4 enemm\u00e4n vesiensuojelua, esimerkiksi alueen vesist\u00f6kunnostuksia\u201d, B\u00e4ck kertoo.<\/p>\n Suomalaisista 77 prosenttia ajattelee, ett\u00e4 suomalaiset voivat itse vaikuttaa omilla teoillaan vesien ja It\u00e4meren tilaan. Arjen teoista merkityksellisiksi tunnistetaan roskaamisen v\u00e4ltt\u00e4minen, j\u00e4tteiden kierr\u00e4tt\u00e4minen ja se, etteiv\u00e4t l\u00e4\u00e4kej\u00e4tteet ja muut haitalliset aineet p\u00e4\u00e4dy viem\u00e4riin tai suoraan luontoon esimerkiksi pesuvesien ja kemikaalien k\u00e4yt\u00f6n kautta. N\u00e4iden tekojen merkityksen tunnistaa noin 85 prosenttia vastaajista. Kasvisruokavalion ja luonnonkalan sy\u00f6misen merkityst\u00e4 vesien tilan kannalta ei tunnisteta yht\u00e4 hyvin: sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 merkityksellisen\u00e4 30 prosenttia vastaajista.<\/p>\n Yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 arvioi saavansa tarpeeksi tietoa vesien ja It\u00e4meren tilasta. Ylivoimaisesti suurin tiedon l\u00e4hde on media (aikakausi- ja sanomalehdet, radio ja televisio), josta ammentaa tietoa 64 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten tietoa saadaan, erityisesti nuorison keskuudessa, sosiaalisesta mediasta (22 prosenttia vastaajista).<\/p>\n Kyselyn toteutti aluekehitt\u00e4misen konsulttitoimisto MDI. Kyselyn vastaajajoukko haettiin CINT-palvelun avulla. Vastanneista 57 prosenttia oli naisia ja 43 miehi\u00e4.\u00a0<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 suomalaisesta pit\u00e4\u00e4 puhtaita vesi\u00e4 identiteetillemme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. L\u00e4hes yht\u00e4 moni suomalainen on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 puhtaat vedet ja It\u00e4meri ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sek\u00e4 paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Vankka enemmist\u00f6 uskoo my\u00f6s, ett\u00e4 puhtaat vedet ovat edellytys tuottavalle elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7390","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7390","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7390"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7390\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7391,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7390\/revisions\/7391"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7390"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7390"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7390"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7390"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}It\u00e4meren tila her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta<\/h2>\n
Vesien suojelua ja kunnostamista lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4<\/h2>\n