Saaristomeren tilan parantaminen tarvitsee monitieteist\u00e4 tutkittua tietoa meriekosysteemin vasteista ravinnekuormituksen muutoksiin sek\u00e4 tarkkaa perustietoa ravinteiden varastoista ja niiden muutoksista. MAAMERI-hanke kokosi kotimaisen merentutkimuksen osaajat tuottamaan Saaristomeren tilan parantamiseen tarvittavaa tutkimustietoa.<\/p>\n
Saaristomeren ekosysteemin terveytt\u00e4 uhkaa erityisesti rehev\u00f6ityminen. Rehev\u00f6ityminen johtuu erityisesti maataloudesta tulevasta kasviravinteiden typen ja fosforin liian suuresta kuormituksesta. Saaristomeren ravinnekuormitus ei ole laskenut toivotulla tavalla. Jokien tuoma ravinnekuormitus vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti voimakkaasti rehev\u00f6ityneen sis\u00e4saariston tilaan, ja siell\u00e4 maalta tulevan kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 voidaan saavuttaa suurimmat hy\u00f6dyt. Ulkosaaristossa veden virtausten muualta It\u00e4merelt\u00e4 tuomat ravinteet ovat suurin rehev\u00f6itymisen l\u00e4hde, ja ongelmaa pit\u00e4\u00e4kin ratkoa my\u00f6s kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Vuosina 2020\u20132022 toteutettu monitieteinen MAAMERI-hanke vahvisti monipuolisesti tietopohjaa, jota hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Saaristomeren meriymp\u00e4rist\u00f6n hoitoa ja hallintaa koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Hanke tutki erityisesti fosforin kulkeutumista ja kiertoa el\u00e4v\u00e4n ja elottoman luonnon v\u00e4lill\u00e4 rannikolta avomerelle. Tavoitteena oli tuottaa vesien- ja merenhoidossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n mallinnuksen kehitt\u00e4miseen tarvittavaa tutkimustietoa ja tukea vesiensuojelutoimien, kuten kipsilevityksen, vaikutusten seurantaa. Lis\u00e4ksi tavoitteena oli vahvistaa tietopohjaa rehev\u00f6itymisen vaikutuksista Saaristomeren ekosysteemiss\u00e4. Tutkimuksia tehtiin laajasti Saaristomeren sis\u00e4-, v\u00e4li- ja ulkosaaristoissa sek\u00e4 erityisesti Paimionjoen suulta avomerelle ulottuvalla alueella.<\/p>\n
\u201dNykyisin vesien- ja merenhoidossa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisia malleja ekosysteemin toiminnasta. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on jatkuvasti t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 n\u00e4iden mallien l\u00e4ht\u00f6tietoja, kehitt\u00e4\u00e4 mallien rakennetta ja n\u00e4in lis\u00e4t\u00e4 niill\u00e4 teht\u00e4vien arvioiden luotettavuutta\u201d, sanoo MAAMERI-hankkeen koordinoija, johtava tutkija\u00a0Hermanni Kaartokallio<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n MAAMERI-hanke toteutettiin ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n vesiensuojelun tehostamisohjelman sek\u00e4 hankepartnereiden yhteisrahoituksella. Hankkeessa Saaristomerta tutkittiin tutkimusaluksilla, tutkimusasemilla, automaattisilla mittareilla ja kaukokartoitusmenetelmill\u00e4. Ty\u00f6h\u00f6n osallistuivat l\u00e4hes kaikki suomalaisen merentutkimuksen keskeiset toimijat. Tutkimuslaitoksista olivat mukana Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos sek\u00e4 hanketta koordinoinut Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, yliopistoista Helsingin ja Turun yliopistot sek\u00e4 \u00c5bo Akademi. Lis\u00e4ksi hankkeeseen osallistui Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus. Suomen merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARI oli keskeisess\u00e4 roolissa eri tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen erikoisosaamisen ja -v\u00e4lineist\u00f6n yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Sis\u00e4inen kuormitus, eli merenpohjaan vajonneen fosforin vapautuminen uudelleen veteen, on yksi keskeinen rehev\u00f6itymist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Hanke tuotti uutta tietoa Saaristomeren pohjan ominaisuuksista ja fosforipitoisuuksista. Suurimmat mahdollisesti pohjasta veteen vapautuvan fosforin pitoisuudet l\u00f6ytyv\u00e4t v\u00e4lisaaristossa Myn\u00e4lahden etel\u00e4puolelta sek\u00e4 sis\u00e4saaristossa Kemi\u00f6n ja Hankoniemen v\u00e4lilt\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uutta tietoa tuotettiin my\u00f6s meriveden virtauksista rikkonaisella Saaristomerell\u00e4, syvist\u00e4 merenalaisista kanjoneista tuulten ajamiin pintavirtauksiin.<\/p>\n Tutkimus tarkensi tietoa jokien kuljettaman hiukkasaineksen fosforipitoisuudesta ja koostumuksesta, sen laskeutumisesta pohjalle ja hajoamisesta. Suuri osa aineesta vajoaa pohjaan jo l\u00e4hell\u00e4 jokisuuta, mutta eloper\u00e4isen aineksen hajoaminen sedimentiss\u00e4 on aktiivista jokisuulta avomerelle asti. Eloper\u00e4isen aineksen hajotus tuottaa my\u00f6s ilmastoaktiivisia kaasuja, kuten hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia (CO2<\/sub>, CH4<\/sub>\u00a0ja N2<\/sub>O). Ilmastoaktiivisten kaasujen pitoisuudet olivat korkeimmillaan jokisuulla noin 80-kertaisia verrattuna uloimpaan avomeripisteeseen. Jokikuormitus muokkaa Paimionlahdella sek\u00e4 kasvi-, lev\u00e4- ett\u00e4 el\u00e4inlajistoa.<\/p>\n Saaristomeren tilan arviointia varten tuotettiin uusia satelliittihavaintoihin perustuvia kartta-aineistoja. Uudet veden sameudesta, fosforipitoisuudesta, lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tilasta kertovat p\u00e4ivittyv\u00e4t aineistot tulevat avoimesti saataville Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen TARKKA-palveluun, ja niit\u00e4 voi vapaasti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yksityisiin, paikallisiin tai alueellisiin tarpeisiin.<\/p>\n Meren ekosysteemien toiminnan kannalta rannikon elinymp\u00e4rist\u00f6t ovat keskeisi\u00e4. Ilmastonmuutos, rehev\u00f6ityminen ja muut ihmisen aiheuttamat riskit uhkaavat heikent\u00e4\u00e4 niiden tilaa. Samaan aikaan kiinnostus merialueiden taloudelliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen on kovassa kasvussa.<\/p>\n \u201dRehev\u00f6ityminen, ilmastonmuutos, luontokato ja ihmistoimien riskien hallinta kietoutuvat rannikkoekosysteemeiss\u00e4 yhteen tavalla, jonka ymm\u00e4rt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 vankkaa ja monipuolista merentutkimusta my\u00f6s Suomessa. Meriluonnon suojelu vaatii ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten rannikon elinymp\u00e4rist\u00f6t muuttuvat ajan my\u00f6t\u00e4 ja miten vastustuskykyisi\u00e4 ne ovat \u00e4killisi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksia vastaan\u201d, sanoo Hermanni Kaartokallio.<\/p>\n Vesien- ja merensuojelun suunnittelu ja toteuttaminen vaatii kohdennettua tutkimustietoa ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 seurantaa. MAAMERI-hanke tuotti uutta tietoa my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4n KIPSI-hankkeen vaikutusten seurantaan. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluvassa KIPSI-hankkeessa maatalousmaasta huuhtoutuvaa fosforinkuormitusta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n peltojen kipsik\u00e4sittelyll\u00e4.<\/p>\n \u201dTutkimusaikana laaja kipsik\u00e4sittely Saaristomeren valuma-alueella oli vasta alkamassa, joten sen vaikutukset maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin eiv\u00e4t viel\u00e4 n\u00e4kyneet tuloksissa. Tuotimme kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uutta tietoa, jonka avulla kipsik\u00e4sittelyn ja muiden innovatiivisten vesiensuojelutoimien vaikutuksia voidaan jatkossa seurata paremmin. Suojelutoimien vaikutusten seurantaan saatiin my\u00f6s uusia koko Saaristomeren mittakaavassa vaikuttavia ty\u00f6kaluja ja tutkimusaineistoja\u201d, kertoo Hermanni Kaartokallio.<\/p>\n Meriekosysteemin toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen ja muutosten ennustamisen vaatiman mittaus- ja tutkimustiedon hankkiminen vaatii edistynytt\u00e4 tieteellist\u00e4 osaamista ja laajaa toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4. Saaristomeren ongelmien ratkaiseminen vaatii edelleen pitk\u00e4aikaista sitoutumista paitsi vesiensuojelutoimiin, my\u00f6s jatkuvaan tiedon tuotantoon ja kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Saaristomeren tilan parantaminen tarvitsee monitieteist\u00e4 tutkittua tietoa meriekosysteemin vasteista ravinnekuormituksen muutoksiin sek\u00e4 tarkkaa perustietoa ravinteiden varastoista ja niiden muutoksista. MAAMERI-hanke kokosi kotimaisen merentutkimuksen osaajat tuottamaan Saaristomeren tilan parantamiseen tarvittavaa tutkimustietoa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7392","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7392","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7392"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7392\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7393,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7392\/revisions\/7393"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7392"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7392"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7392"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7392"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Saaristomeren sis\u00e4isest\u00e4 kuormituksesta saatiin uutta tietoa<\/strong><\/h2>\n
Meriekosysteemej\u00e4 koskevan tutkitun tiedon tarve kasvaa<\/strong><\/h2>\n
MAAMERI tuki peltojen kipsik\u00e4sittelyn vaikutusten seurantaa<\/strong><\/h2>\n