Turvetuotannon p\u00e4\u00e4tyess\u00e4 maanomistajien on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neille suonpohjille tehd\u00e4\u00e4n. SysteemiHiili-hankkeessa tarkasteltiin, millaista tutkimustietoa turvetuotantoalueiden eri jatkok\u00e4ytt\u00f6vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksista on olemassa.<\/p>\n
Tutkijat k\u00e4viv\u00e4t kokooma-artikkelia varten l\u00e4pi 356 vertaisarvioitua tieteellist\u00e4 julkaisua. Tarkastelun kohteena oli turvetuotantoalueiden jatkok\u00e4ytt\u00f6muotojen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesist\u00f6ihin, ilmastoon sek\u00e4 sosiaalisiin ja taloudellisiin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n
Tutkimus on keskittynyt Pohjois- ja Keski-Eurooppaan sek\u00e4 Kanadaan, sill\u00e4 ne ovat alueita, joissa turvetuotantoa on mittavissa m\u00e4\u00e4rin harjoitettu.<\/p>\n
Yhteenvedon perusteella aktiiviset ennallistamistoimet, kuten hydrologiset j\u00e4rjestelyt ja kasvien siirtoistutukset, nopeuttavat alueen kasvittumista ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 verrattuna tilanteeseen, jossa turvetuotantoalueelle ei tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Ennallistaminen palauttaa suolajien elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joskin siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t enimm\u00e4kseen yleiset lajit. My\u00f6s kosteikoksi muuttaminen on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten kannalta hyv\u00e4 ratkaisu. Turvetuotantoalueet ovat ominaisuuksiltaan mosaiikkimaisia \u2013 toiset kohdat ovat kuivempia kuin toiset. Siten yksi k\u00e4ytt\u00f6muoto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sovellu koko alalle.<\/p>\n
Turvetuotannosta poistuneen maa-alan jatkok\u00e4yt\u00f6lle on useita eri vaihtoehtoja. Suomessa suosituimmat jatkok\u00e4ytt\u00f6muodot ovat olleet metsitys, maatalousk\u00e4ytt\u00f6 ja kosteikoksi rakentaminen. Monet maanomistajat ovat kiinnostuneita my\u00f6s tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisesta omistamilleen suonpohjille.<\/p>\n
\u201dTurvetuotantoalueiden jatkok\u00e4ytt\u00f6 on ajankohtainen aihe erityisesti Suomessa, sill\u00e4 viime vuosikymmenin\u00e4 turvetta on nostettu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaikista maista ylivoimaisesti eniten. Tiedolle on kova tarve, ja siksi on ajankohtaista selvitt\u00e4\u00e4, millaiset vaikutukset jatkok\u00e4ytt\u00f6vaihtoehdoilla on\u201d, sanoo tutkija\u00a0Mari Annala<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Maanomistajat tarvitsevat tietoa eri jatkok\u00e4ytt\u00f6muotojen toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikutuksista. Jatkok\u00e4ytt\u00f6muodon valintaan vaikuttavat muun muassa maanomistajan tavoitteet sek\u00e4 alueen ominaisuudet, kuten j\u00e4\u00e4nn\u00f6sturpeen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vesist\u00f6jen l\u00e4heisyys. Jatkok\u00e4ytt\u00f6muotojen vaikutuksia olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella kokonaisvaltaisesti, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyv\u00e4.<\/p>\n Kokooma-artikkelin perusteella tutkimukset ovat painottuneet kasvihuonekaasutaseiden ja suonpohjien kasvittumisen tarkasteluun. Jatkok\u00e4ytt\u00f6muodoista tutkituimpia olivat ennallistaminen ja ennallistumaan j\u00e4tt\u00e4minen. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 vaihtoehdossa suonpohjalle ei tehd\u00e4 aktiivisia ennallistamistoimenpiteit\u00e4, vaan alueen annetaan kasvittua luontaisesti. Muista k\u00e4ytt\u00f6muodoista tutkituimpia olivat metsitys ja ruokohelpin viljely. Sen sijaan uudemmista jatkok\u00e4ytt\u00f6muodoista kuten suonpohjien valjastamisesta tuuli- ja aurinkovoimala-alueiksi ei ole toistaiseksi julkaistu tutkimuksia.<\/p>\n Tarvittaisiinkin lis\u00e4\u00e4 tutkimusta, jotta turvetuotantoalueiden jatkok\u00e4ytt\u00f6vaihtoehtojen vaikutuksia voitaisiin arvioida kattavasti.<\/p>\n \u201dMaanomistajia ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 auttaisi saada tietoa eri jatkok\u00e4ytt\u00f6muotojen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, vesist\u00f6ihin, ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. My\u00f6s pitk\u00e4aikaistutkimuksista on viel\u00e4 toistaiseksi tehty v\u00e4h\u00e4n\u201d, t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 artikkelin p\u00e4\u00e4kirjoittaja, erikoistutkija\u00a0Aleksi R\u00e4s\u00e4nen\u00a0<\/strong>Luonnonvarakeskuksesta. Tietoa puuttuu erityisesti vesist\u00f6- ja sosioekonomisista vaikutuksista. Sidosryhmien kuten maanomistajien ja paikallisten asukkaiden n\u00e4kemyksi\u00e4 jatkok\u00e4ytt\u00f6muodoista on selvitetty vain muutamassa tutkimuksessa.<\/p>\n Kokooma-artikkeli on julkaistu Science of the Total Environment -sarjassa. Kirjoittamiseen osallistui 11 tutkijaa Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta, Geologian tutkimuslaitoksesta ja It\u00e4-Suomen yliopistosta. Se toteutettiin osana Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen vet\u00e4m\u00e4\u00e4 Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysill\u00e4 kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 -hanketta (SysteemiHiili). Hanke on rahoitettu maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, Hiilest\u00e4 kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman kautta.<\/p>\n Linkkej\u00e4<\/strong><\/p>\nEnnallistaminen ja ennallistumaan j\u00e4tt\u00e4minen tutkituimpia<\/h2>\n