Varastoaltaaseen ohjattujen kev\u00e4\u00e4n sulamis- ja tulvavesien johdattamista pelloille automaation avulla tutkitaan tulevana kes\u00e4n\u00e4. Altaaseen luontaisesti valuvat vedet voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kastelussa ja pohjavedenpinnan nostossa.<\/p>\n
Veden allastaminen voi olla kest\u00e4v\u00e4mpi vaihtoehto esimerkiksi joki- tai pohjavesien pumppaamiselle pelloille. Yleis\u00f6 on tervetullut tutustumaan tutkimukseen 3.5.2023 Pellonpiennarp\u00e4iv\u00e4-tapahtumassa Ruukissa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspelloilla sek\u00e4 videoilla.<\/p>\n
Vesienhallinnan tutkimuksella ja kehitt\u00e4misell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n auttamaan maataloutta sopeutumaan s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin kuten kuivuuskausiin ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Oulun yliopisto ja Luke tutkivat ja testaavat miten varastoaltaasta voidaan tehokkaimmin ohjailla vesi\u00e4 pelloille automaation avulla. Alun perin peltojen salaojat on suunniteltu kuivattamaan peltoja, ja kun s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojisto nyt yhdistet\u00e4\u00e4n veden varastoaltaaseen, systeemi voidaan muuttaa altakasteluj\u00e4rjestelm\u00e4ksi.<\/p>\n
\u201dSeurantaj\u00e4rjestelm\u00e4n ja automaation avulla viljelij\u00e4 voi seurata peltojen kosteutta ja ohjata salaojaventtiilej\u00e4 et\u00e4n\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 peltojen salaojakaivoja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tarkistamassa ja s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sin\u201d, kertoo Oulun yliopiston tutkija\u00a0Toni Liedes<\/strong>. \u201dOlemme kehitt\u00e4neet j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 laboratorio-olosuhteissa, ja tulevana kes\u00e4n\u00e4 automatiikka p\u00e4\u00e4see tosiel\u00e4m\u00e4n testiin.\u201d<\/p>\n \u201dVesienhallintasysteemin on oltava viljelij\u00e4lle monik\u00e4ytt\u00f6inen ja helposti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettava. Parhaimmillaan sen avulla voi kuivuusjaksoilla kastella ja pelastaa satoa. Tulevaisuudessa altakasteluj\u00e4rjestelm\u00e4 voi olla avuksi my\u00f6s pohjavedenpinnan nostamisessa ja kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 etenkin turvepelloilla\u201d, sanoo\u00a0Maarit Liimatainen<\/strong>, Luken ja Oulun yliopiston tutkija.<\/p>\n Peltojen eri lohkojen vesienhallinnassa seurataan s\u00e4\u00e4tiedotuksia. Jos ennustettuun rankkasateeseen on varauduttu p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pelloilta vett\u00e4 pois, mutta sade ei tulekaan, on menetetty\u00e4 vett\u00e4 vaikea saada takaisin. Viljelij\u00e4 joutuu miettim\u00e4\u00e4n riskin suuruutta. \u201dS\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen optimoitu k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 omien peltojen hyv\u00e4\u00e4 tuntemista, sill\u00e4 jokainen peltolohko on omanlaisensa tapaus maalajien ja veden pid\u00e4ttymisen suhteen\u201d, Liedes kuvaa.<\/p>\n \u201dPohjavedenpinnan korkeuden nostamisesta puhutaan paljon ja jopa hyvin tarkoilla luvuilla. Korkeuden mittaaminen on kuitenkin haastavaa, ja pyrimme automaation kehitt\u00e4misen avulla helpottamaan tiedon tarkentumista esimerkiksi siit\u00e4, miten vesi kulkee maassa ja montako mittauspistett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 laajoille pelloille laittaa\u201d, Liedes jatkaa.<\/p>\n \u201dTutkimuksen keinoin on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 tarkoin kontrolloitu vesienhallinta, jolla tavoitellaan erityisesti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista toteuttaa osana muuta maatalouden harjoittamista ilman, ett\u00e4 sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai laatu k\u00e4rsii\u201d, asettaa Liimatainen tavoitteiksi. Jos olemassa oleva s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus vaatii p\u00e4ivityst\u00e4, jotta kontrolloitua vesienhallintaa voidaan toteuttaa, on muutosten kustannuksista ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 saatava selke\u00e4 k\u00e4sitys.<\/p>\n \u201dOnko esimerkiksi p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 imuojia, lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 patojen tai kaivojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja mist\u00e4 on neuvoteltava naapureiden kanssa. Ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n on oltava mielek\u00e4s, jotta uudet toimintatavat saadaan siirretty\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n maatiloilla. Siksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutettavuuden huomioiminen on kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4\u201d, Liimatainen jatkaa.<\/p>\n Kuluvan kev\u00e4\u00e4n sulamisvesi\u00e4 ohjataan parhaillaan Ruukin tutkimuspeltojen veden varastoaltaaseen, ja tulevan kes\u00e4n pilotoinneilla tutkitaan altakasteluj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutettavuutta viljelij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta tila- ja valuma-alueen mittakaavassa.<\/p>\n Yleis\u00f6 on tervetullut tutustumaan varastoaltaaseen ja altakasteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteeseen (Tutkimusasemantie 15)\u00a0Pellonpiennarp\u00e4iv\u00e4\u00e4n 3.5.2023 klo 10 alkaen<\/a>.<\/p>\nS\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitusta ja altakastelua kehitet\u00e4\u00e4n helpottamaan viljely\u00e4<\/h2>\n