AFRY on laatinut selvityksen vesihuoltolaitosten organisoinnin kehitt\u00e4misest\u00e4. Selvityksen tilasivat Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja Etel\u00e4-Savon ELY-keskus.<\/p>\n
Riitt\u00e4vien osaajien ja taloudellisten resurssien varmistaminen ovat vesihuollon merkitt\u00e4vimm\u00e4t haasteet Suomessa, kun verkostojen ja laitosten saneeraustarpeet kasvavat. Vesihuoltopalveluiden laatu muuttuvissa olosuhteissa voidaan varmistaa sopimusyhteisty\u00f6ll\u00e4, kuntien yhteisill\u00e4 vesihuoltolaitoksilla sek\u00e4 resurssien vahvistamisella.<\/p>\n
Suomen vesihuoltosektorin yhdeksi merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi haasteeksi on tunnistettu resursseiltaan heikkojen ja pienien vesihuoltolaitosten suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4. Monet vesihuoltolaitokset eiv\u00e4t kykene vastaamaan niille asetettuihin vaatimuksiin v\u00e4h\u00e4isten resurssien vuoksi.<\/p>\n
Vesilaitosyhdistyksen henkil\u00f6st\u00f6kyselyn mukaan vesilaitosyhdistyksen j\u00e4senlaitosten henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n mediaani on noin 6,5 henkil\u00f6\u00e4. Tulevaisuudessa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 koskevat haasteet tulevat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 uuden henkil\u00f6st\u00f6n rekrytoinnin haasteet n\u00e4kyv\u00e4t jo vesilaitoksilla. Noin 42 prosentilla henkil\u00f6st\u00f6kyselyyn vastanneista laitoksista on ollut vaikeuksia rekrytoida uutta henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Rekrytointihaasteet korostuvat etenkin pienimmill\u00e4 laitoksilla.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Suomen vesihuoltolaitosten verkostojen saneerausinvestointitarve 4\u20135-kertaistuu nykyiseen verrattuna vuoteen 2040 menness\u00e4, mink\u00e4 on arvioitu edellytt\u00e4v\u00e4n noin 10 miljardin euron panostusta seuraavan 20 vuoden aikana.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ll\u00e4 leve\u00e4mm\u00e4t hartiat<\/strong><\/p>\n Vesihuoltoalan haasteet ja niiden tuomat riskit on tunnistettu, mutta rakenteellista uudistumista ei ole juurikaan tapahtunut. Selvityksess\u00e4 tutkittiin eri kokoisten vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksi\u00e4 esimerkkilaitosten turvin.<\/p>\n Asukaspohjaltaan 10\u00a0000 asukkaan vesihuoltolaitos mahdollistaa vesihuollon ammattilaisista koostuvan varallaolon 24\/7\/365 j\u00e4rjest\u00e4misen vesihuoltolaitoksen toimesta, mik\u00e4 on selke\u00e4 parannus monen vesihuoltolaitoksen tilanteeseen. T\u00e4llainen asukaskaspohja mahdollistaa noin 7\u201310 hengen oman henkil\u00f6st\u00f6n. T\u00e4m\u00e4nkokoisen vesihuoltolaitoksen resurssit ovat kuitenkin rajalliset toiminnan kehitt\u00e4miseen ja toiminnan pitk\u00e4j\u00e4nteiseen suunnitteluun. Lis\u00e4ksi varahenkil\u00f6iden puute aiheuttaa haasteen esimerkiksi lomien aikaisille j\u00e4rjestelyille.<\/p>\n Kun vesihuoltolaitoksen asukaspohja on 50\u00a0000 asukasta ja henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 noin 35\u201345 henke\u00e4, vesilaitos pystyy j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n esihenkil\u00f6n-, verkoston- ja laitosvarallaolon sek\u00e4 varmistamaan osaavan henkil\u00f6st\u00f6n kaikissa olosuhteissa. Lis\u00e4ksi vesilaitos voi palkata jossain m\u00e4\u00e4rin asiantuntijoita ja eri alojen osaajia toiminnan turvaamiseksi. T\u00e4m\u00e4n kokoisella organisaatiolla on resursseja toiminnan kehitt\u00e4miseen ja my\u00f6s urakehitysmahdollisuuksia henkil\u00f6st\u00f6lle, vaikkakin rajallisesti. Suositeltavana kokoluokkana voidaankin pit\u00e4\u00e4 vesihuoltolaitosta, jolla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50\u00a0000 asukkaan asukaspohja.<\/p>\n Yli 100\u00a0000 asukkaan asukaspohja mahdollistaa toiminnan pitk\u00e4j\u00e4nteisen kehitt\u00e4misen ja puitteet taloudellisesti tehokkaalle toiminnalle toimintaprosesseja systematisoimalla ja standardisoimalla. T\u00e4llaiselle vesihuoltolaitokselle voidaan palkata esimerkiksi viestinn\u00e4n, talousjohtamisen, IT:n tai lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n osaamista.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia on Suomessa noin 1100 kappaletta. Vesihuoltolaitoksista noin 80\u201390 vesilaitosta palvellee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 10\u00a0000 asukasta.<\/p>\n Suomalaisen ja kansainv\u00e4listen esimerkkien opit on ker\u00e4tty yhteen<\/strong><\/p>\n Suomessa kuntien v\u00e4list\u00e4 vesihuoltoyhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa vedenhankinnassa ja j\u00e4tevedenpuhdistuksessa kuntien vesihuoltolaitosten v\u00e4lisen\u00e4 sopimusyhteisty\u00f6n\u00e4. My\u00f6s kuntien yhteiset vedenhankinta- ja j\u00e4tevedenpuhdistusyhti\u00f6t ovat melko yleisi\u00e4.<\/p>\n Muutamat kunnat ovat syvent\u00e4neet yhteisty\u00f6t\u00e4 muodostamalla kuntien yhteisi\u00e4 vesihuoltoyhti\u00f6it\u00e4, kuten esimerkiksi H\u00e4meenlinnan Seudun Vesi Oy ja Kuopion Vesi Oy. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi jotkut vesihuoltolaitokset operoivat naapurikunnan vesihuoltolaitosta sopimuspohjaisesti.<\/p>\n Kotimaisten esimerkkien lis\u00e4ksi selvityksess\u00e4 tutkittiin organisointiesimerkkej\u00e4 Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Skotlannista, Belgiasta ja Hollannista. Suomesta poiketen muualla Euroopassa on paikoin maantieteellisesti selv\u00e4sti laajemmalla alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Muun muassa Skotlannin malli eli yksi koko maan kattava vesilaitos, osoittaa sen, ett\u00e4 vesihuoltotoiminnan keskitt\u00e4minen ei edellyt\u00e4 kaikilta osin toimintojen maantieteellist\u00e4 keskitt\u00e4mist\u00e4, vaan tarkoituksenmukaisinta on kehitt\u00e4\u00e4 yhdenmukaisia toimintatapoja.<\/p>\n Kokemukset yhteisty\u00f6st\u00e4 on ker\u00e4tty yhteen, jotta kunnat voivat arvioida eri mallien sopivuutta oman alueen vesihuollon kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n Suositukset kehitt\u00e4miseen<\/strong><\/p>\n Raportissa suositellaan edell\u00e4 mainittujen kokoluokkasuositusten toteuttamiseksi valtion yhdistymiskannusteita vesihuoltolaitosten yhdist\u00e4miseksi. Olisi hyv\u00e4 my\u00f6s pohtia kuntien vesilaitosten muuttamista yhti\u00f6iksi, mik\u00e4 varmistaisi, ett\u00e4 vesihuolto on toimijan ydintoimintaa. Lis\u00e4ksi kehotetaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n Hyv\u00e4n vesihuollon kriteereit\u00e4 toiminnan laadun arvioinnissa nykyist\u00e4 laajemmin.<\/p>\n Rahoitus ja ohjaus<\/strong><\/p>\n Selvityksen rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahasto ja Etel\u00e4-Savon ELY-keskus. Ty\u00f6t\u00e4 ohjasi Vesilaitosyhdistyksen ty\u00f6valiokunnasta ja henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 Etel\u00e4-Savon ELY-keskuksen edustajasta koostunut ohjausryhm\u00e4. Ty\u00f6n kuluessa j\u00e4rjestettiin ty\u00f6paja, johon osallistui useiden vesihuoltolaitosten edustajia.<\/p>\n