Suomen vesipolitiikka kaipaa tavoitteiden ja ohjauksen kokonaisvaltaista uudistamista, esitt\u00e4v\u00e4t Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BlueAdapt-tutkimushankkeen tutkijat.<\/p>\n
Vesipolitiikan kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi tutkijat esitt\u00e4v\u00e4t eri alojen ongelmiin pureutuvaa toimenpideohjelmaa, joka pohjautuu ennen kaikkea tarpeeseen kohdistaa vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4viin toimialoihin eriytynytt\u00e4 politiikkaa.<\/p>\n
Vesi on el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4 ja mittaamattoman arvokas luonnonvara. Hyv\u00e4 veden laatu luo ihmisille hyvinvointia ja toimeentuloa ja mahdollistaa parhaiten my\u00f6s vesiekosysteemien sopeutumisen l\u00e4mpenev\u00e4\u00e4n ilmastoon. Puhutaan sinisen talouden kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4st\u00e4. Se tarkoittaa vesien tilaan keskeisesti vaikuttavien toimialojen taloudellista uudistumista vesien ekologisen tilan ja kansalaisten hyvinvoinnin mahdollistamiseksi.<\/p>\n
Sinisen siirtym\u00e4n politiikka kest\u00e4vyysmurroksessa -julkaisu syntetisoi BlueAdapt-hankkeen (2018\u20132023) tutkimustuloksia vastaamaan tarpeeseen vesipolitiikan uudistamisesta. Kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 toimialoja uudistetaan toimialasta riippuen tukemalla irtikytkent\u00e4\u00e4 haitallisista ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista, hallittua alasajoa tai kasvun kest\u00e4vyyden turvaamista.<\/p>\n
”Vesiresursseja hy\u00f6dynt\u00e4vien toimialojen uudistumista tulisi edist\u00e4\u00e4 sellaisilla taloudellisilla kannustimilla ja oikeudellisella s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4, jotka paitsi tehostavat toimintaa my\u00f6s edist\u00e4v\u00e4t innovaatioita\u201d, sanoo professori\u00a0Niko Soininen<\/strong>, It\u00e4-Suomen yliopistosta.<\/p>\n Sininen siirtym\u00e4 toteutuu, kun tuotannon kasvu ei en\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6ihin tulevaa kuormitusta tai muuta haittaa luonnolle. Aloja, joissa t\u00e4t\u00e4 uudistavaa kasvua erityisesti kaivataan, ovat esimerkiksi maa- ja mets\u00e4talous, kalankasvatus ja vesivoiman tuotanto. Aloilla, jotka kuormittavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 suuresti ja samalla menett\u00e4v\u00e4t merkityst\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4n edetess\u00e4, tulisi tukea negatiivista kasvua eli hallittua alasajoa. N\u00e4it\u00e4 aloja ovat esimerkiksi turvetuotanto ja pienvesivoima.<\/p>\n ”T\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin toteutua vain, jos toiminnan ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kest\u00e4vyys turvataan ja punnitaan huolellisesti vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6n tilatavoitteisiin ja muihin toimialoihin”, toteaa BlueAdapt-hankkeen konsortiojohtaja, professori\u00a0Anna-Stiina Heiskanen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Sinisen siirtym\u00e4n politiikka kest\u00e4vyysmurroksessa -julkaisu esittelee tiekartan ja suositukset n\u00e4iden tavoitteiden tueksi.<\/p>\n BlueAdapt-hankkeen TRAGORA-ty\u00f6n ytimess\u00e4 ovat\u00a0Niko Soininen<\/strong>\u00a0(It\u00e4-Suomen yliopisto),\u00a0Markku Ollikainen<\/strong>\u00a0(Helsingin yliopisto),\u00a0Helena Valve<\/strong>\u00a0(Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus),\u00a0Jukka Simil\u00e4<\/strong>\u00a0(Lapin yliopisto),\u00a0Niina Kotam\u00e4ki<\/strong>\u00a0(Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus) ja\u00a0Anna Bj\u00f6rk<\/strong>\u00a0(Demos Helsinki). Lis\u00e4ksi TRAGORA-ty\u00f6h\u00f6n ovat osallistuneet lukuisat BlueAdapt-hankkeen tutkijat.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen vesipolitiikka kaipaa tavoitteiden ja ohjauksen kokonaisvaltaista uudistamista, esitt\u00e4v\u00e4t Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BlueAdapt-tutkimushankkeen tutkijat.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7510","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7510","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7510"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7510\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7511,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7510\/revisions\/7511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7510"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7510"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7510"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7510"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}