Aalto-yliopiston johdolla sovellettu, poikkeukselliseen laajaan satelliittiaineistoon perustuva kaukokartoitusmenetelm\u00e4 on avoimesti kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Maapallon soihin on varastoitunut l\u00e4hes kolmannes maaper\u00e4\u00e4n sitoutuneesta hiilest\u00e4.\u00a0Kun soita ojitetaan eli kuivataan, niiden hiilivarasto vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Euroopan suoalasta l\u00e4hes puolet on ojitettu mets\u00e4- ja maatalouden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a0Euroopan komission kes\u00e4ll\u00e4 2022 antaman asetusesityksen mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 prosenttia EU-alueen maa- ja merialueista tulee ennallistaa vuoteen 2030 menness\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Soita ennallistetaan tukkimalla niiden ojituksia,\u00a0jotta vedenpinnan taso turvekerroksen sis\u00e4ll\u00e4 alkaisi palautua ja suo palautuisi luonnontilaista muistuttavaan tilaan. Ennallistamisen j\u00e4lkeen soiden vedenpinnan tasoa t\u00e4ytyy seurata, jotta ennallistamistoimien onnistuminen voidaan varmistaa.\u00a0<\/p>\n
Nyt kansainv\u00e4linen tutkijajoukko on soveltanut Aalto-yliopiston johdolla uuden kaukokartoitusmenetelm\u00e4n, jolla soiden ennallistamistoimien onnistumista voidaan seurata aiempaa helpommin ja tarkemmin. Ty\u00f6n tulokset ja avoin l\u00e4hdekoodi julkaistiin juuri Remote Sensing of Environment -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n
Vaikeakulkuisten soiden tutkiminen paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja hidasta. Tietoa pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ker\u00e4t\u00e4 laajoilta alueilta useiden vuosien ajan, koska suot muuttuvat ennallistamisen j\u00e4lkeen hitaasti.\u00a0<\/p>\n
\u201dKaukokartoitusta tekevill\u00e4 satelliiteilla voidaan havainnoida hyvin laajoja suoalueita koko maapallolta. Satelliitit kiert\u00e4v\u00e4t maapalloa yleens\u00e4 useiden vuosien ajan ja kuvaavat samoja alueita jopa viikoittain, jolloin soissa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata hyvin tarkkaan pitkin\u00e4 aikasarjoina\u201d, sanoo kansainv\u00e4list\u00e4 kaukokartoitustutkimusta johtava Aalto-yliopiston professori\u00a0Miina Rautiainen.\u00a0<\/strong><\/p>\n Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESAn Sentinel-2-satelliitin ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 avoimia satelliittikuvia. Mukana oli 53 suoaluetta, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.\u00a0<\/p>\n Tutkimuksessa pilotoitiin OPTRAM-kaukokartoitusmenetelm\u00e4\u00e4 (OPtical TRApezoid Model) ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajasti suoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Aiemmin OPTRAMia on sovellettu viljeltyyn kivenn\u00e4ismaahan, joka sitoo vett\u00e4 aivan eri tavalla kuin suon turve.<\/p>\n Satelliittikuvista muodostettiin monivuotisia aikasarjoja.<\/p>\n \u201dSoiden pohjaveden pinnan taso m\u00e4\u00e4ritettiin kuvista kasvillisuuden kosteuspitoisuuden avulla. Laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sek\u00e4 luonnontilaisia, ojitettuja ett\u00e4 ennallistettuja suoalueita\u201d, kertoo Aalto-yliopiston tutkija\u00a0Iuliia Burdun<\/strong>.<\/p>\n Tutkimusaineisto on maantieteellisesti poikkeuksellisen laaja. Soiden kasvillisuus, ojitus ja my\u00f6s ennallistamistoimet vaihtelevat maittain. Vastaavan laajuista soiden vedenpinnan tasojen satelliittiseurantaa ei ole tehty aiemmin. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Mets\u00e4hallitus, joka on jo ennallistanut 40\u00a0000\u00a0suohehtaaria.\u00a0<\/p>\n Menetelm\u00e4n rajoituksena on, ett\u00e4 sen luotettavuus heikkenee, jos yli puolet suon pinta-alasta on puustoa. Luonnontilaisten soiden keskiosat ovat kuitenkin usein puuttomia tai v\u00e4h\u00e4puustoisia, joten ongelma ei ole suuri. \u00a0<\/p>\n Menetelm\u00e4 on julkaistu avoimena laskentakoodina, joten se on kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Menetelm\u00e4n avulla soiden vedenpinnan tasoa voidaan seurata koko kasvukauden tai lumettoman kauden ajan viikkotasolla.\u00a0<\/p>\n \u201dToivomme, ett\u00e4 sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n soiden ennallistamistoimissa ja niiden vaikutusten seurannassa. Soiden vedenpinnan taso kertoo suoraan siit\u00e4, kuinka onnistuneita ennallistamistoimet ovat\u201d, sanoo Rautiainen.\u00a0<\/p>\n Tutkijat my\u00f6s toivovat, ett\u00e4 uuden kaukokartoitusmenetelm\u00e4n laaja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto lis\u00e4\u00e4 sen k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n \u201dYhdysvaltalaistutkijat ovat jo kokeilleet menetelm\u00e4\u00e4 trooppisten soiden tutkimiseen Indonesiassa, Malesiassa ja Amazonin alueelle. Tulokset ovat lupaavia ja uskomme, ett\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4mme kaukokartoitusmenetelm\u00e4 mahdollistaa soiden tilan seurannan pohjoisen pallonpuoliskon lis\u00e4ksi my\u00f6s trooppisilla alueilla\u201d, Burdun toteaa.<\/p>\n Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.<\/p>\nSatelliittikuvien tuloksia verrattiin maastomittauksiin<\/h2>\n