{"id":7627,"date":"2023-09-12T11:24:52","date_gmt":"2023-09-12T08:24:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=7627"},"modified":"2023-09-12T11:24:52","modified_gmt":"2023-09-12T08:24:52","slug":"uudessa-hankkeessa-selvitetaan-metsaojien-kunnostustarvetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2023\/09\/uudessa-hankkeessa-selvitetaan-metsaojien-kunnostustarvetta\/","title":{"rendered":"Uudessa hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n mets\u00e4ojien kunnostustarvetta"},"content":{"rendered":"<p>Tapio on k\u00e4ynnist\u00e4nyt hankkeen, jossa mallinnetaan metsien ojitusalueiden kunnostustarvetta. Tavoitteena on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tarpeettomia kunnostusojituksia ja kohdentaa toimenpiteet niihin mets\u00e4ojiin, jotka ovat eniten kunnostuksen tarpeessa. Ojien kunnostuksen oikealla kohdentamisella voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesist\u00f6- ja ilmastohaittoja puuston kasvusta tinkim\u00e4tt\u00e4.<!--more--><\/p>\n<p>Toukokuussa 2023 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 Mets\u00e4ojien madaltumiskehityksen mallintaminen (MEMMA) -hankkeessa seurataan 90-luvun alussa kunnostettujen mets\u00e4ojien kunnon kehityst\u00e4. Pitk\u00e4aikaisen maastoinventointeihin perustuvan seurantasarjan ja erin\u00e4isten paikkatietoaineistojen pohjalta kehitet\u00e4\u00e4n ennustemalli, jolla mallinnetaan ojien kunnon kehittymist\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 kehitykseen vaikuttavia taustatekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Kehitett\u00e4v\u00e4n mallin tavoitteena on auttaa kunnostusojitusten suunnittelijaa kohdistamaan toimenpiteet niihin ojiin, jotka ovat todenn\u00e4k\u00f6isimmin menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuivatustehoaan l\u00e4hivuosien aikana, ja toisaalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarpeettomia ojien perkauksia. Hankkeessa on mukana 40 seurantakohdetta eri puolilta Suomea. Vuoden 2023 aikana kohteiden ojat inventoidaan nelj\u00e4nnen kerran, 30 vuotta kunnostusten j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Kunnostusojitukset ovat vaikutuksiltaan yksi vesist\u00f6ille haitallisimmista mets\u00e4talouden toimenpiteist\u00e4. Ojien perkauksen seurauksena kunnostetun alueen alapuolisiin vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyy kiintoainesta, veteen liuennutta orgaanista ainetta ja ravinteita, aiheuttaen muun muassa vesist\u00f6jen tummumista ja rehev\u00f6itymist\u00e4. Kuitenkin puuston kasvun turvaamisen kannalta kunnostusojitukset voivat olla hyvinkin tarpeellisia veden vaivaamilla turvemailla. Kohdistamalla kunnostusojitukset vain alueille, joilla ne todella ovat tarpeen tai yksitt\u00e4isiin ojiin, voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suomets\u00e4talouden negatiivisia vaikutuksia.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/tapio.fi\/projektit\/metsaojien-madaltumiskehityksen-mallintaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" data-auth=\"NotApplicable\" data-linkindex=\"1\">MEMMA-hanke<\/a>\u00a0toteutetaan vuosina 2023\u20132024, ja se on osa maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n Hiilest\u00e4 kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpidekokonaisuudella pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maank\u00e4yt\u00f6n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tapio on k\u00e4ynnist\u00e4nyt hankkeen, jossa mallinnetaan metsien ojitusalueiden kunnostustarvetta. Tavoitteena on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tarpeettomia kunnostusojituksia ja kohdentaa toimenpiteet niihin mets\u00e4ojiin, jotka ovat eniten kunnostuksen tarpeessa. Ojien kunnostuksen oikealla kohdentamisella voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesist\u00f6- ja ilmastohaittoja puuston kasvusta tinkim\u00e4tt\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-7627","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7627","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7627"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7627\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7628,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7627\/revisions\/7628"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7627"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7627"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7627"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7627"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}