Matti\u00a0Kummu<\/strong>. Ryhm\u00e4 johti tutkimuksessa esitelty\u00e4 laajaa p\u00e4ivitysty\u00f6t\u00e4 makean veden planetaariseen rajaan liittyen.<\/p>\nMuutokset makean veden raja-arvossa osin metodologisia \u2013 mutta silti vakavia<\/h2>\n
Porkka, Virkki ja Kummu tutkivat osiossaan makean veden planetaarista rajaa, jolle m\u00e4\u00e4riteltiin nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kaksi komponenttia: maan kosteuden muutos, joka kuvaa veden roolia maaekosysteemien ja ilmaston s\u00e4\u00e4telyss\u00e4, sek\u00e4 jokien virtaaman muutos, joka liittyy erityisesti vesiekosysteemien hyvinvointiin. Molempien osalta tarkasteltiin ihmisten toimien vaikutusta koko maapallon mittakaavassa esiteollisesta ajasta alkaen. Makean veden rajojen todettiin nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ylittyneen. Dramaattiselta vaikuttava muutos edellisiin tutkimuksiin verrattuna johtuu pitk\u00e4lti aikaisempia tutkimuksia kehittyneemm\u00e4n ja kattavamman metodologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta.<\/p>\n
\u201cKoko t\u00e4m\u00e4 kehitysprosessi l\u00e4hti siit\u00e4, ett\u00e4 olimme vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4 ettei aiempi metodologia kuvannut riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla veden roolia maapalloj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tai niit\u00e4 monia eri tapoja, joilla ihminen muokkaa veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja ajallista jakautumista\u201d, Porkka selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tutkijat selvittiv\u00e4t sit\u00e4 kuinka paljon ekosysteemeill\u00e4 tai ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on vett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja kuinka usein poikkeuksellisen kuivat tai m\u00e4r\u00e4t kaudet toistuvat.<\/p>\n
\u201cAiemmin tutkittiin vain sit\u00e4, kuinka paljon vett\u00e4 voidaan ottaa ihmisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 kuvaa hyvin kapeasti ihmisten toimien vaikutuksia. Me keskityimme siihen, paljonko joissa ja maaekosysteemeiss\u00e4 on vett\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 ihmisten toimien j\u00e4lkeen, ja suhteutimme sen ymp\u00e4rist\u00f6n luonnolliseen tilaan\u201d, Virkki yksinkertaistaa.<\/p>\n
Makean veden planetaarisen rajan ylittyminen vastaakin heid\u00e4n mukaansa nyt paremmin sit\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, mik\u00e4 vesialan tutkijoilla on aiemmin ollut maailman makeiden vesien tilasta. Tutkimustulos on joka tapauksessa vakava ja huolestuttava, Porkka ja Virkki toteavat.<\/p>\n
\u201cK\u00e4yt\u00e4mme tutkimuksessa globaalia avointa dataa, joka ulottuu aina esiteolliseen aikaan asti. Vertasimme sit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n dataan, ja huomasimme, ett\u00e4 olemme jo aika kaukana t\u00e4st\u00e4 luonnollisesta tilasta\u201d, Virkki sanoo.<\/p>\n
\u201dMaapallon verenpaine on liian korkealla\u201d<\/h2>\n
Planetaaristen rajojen ylittymisen trendi on huolestuttava, toteaa tutkimusta johtanut professori\u00a0Katherine\u00a0Richardson<\/strong>\u00a0K\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston Globe-instituutista.<\/p>\n\u201cKuuden rajan ylittyminen ei sin\u00e4ns\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 merkitse katastrofia, mutta se on hyvin selke\u00e4 varoitussignaali. Voimme suhtautua siihen kuten omaan verenpaineeseemme: se, ett\u00e4 verenpaine ylitt\u00e4\u00e4 120\/80 ei ole tae syd\u00e4nkohtauksesta, mutta se lis\u00e4\u00e4 sen riski\u00e4. Siksi yrit\u00e4mme alentaa sit\u00e4. Omaksi ja tulevien sukupolvien parhaaksi meid\u00e4n on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 n\u00e4ihin kuuteen planetaariseen rajaan kohdistuvaa painetta\u201d, Richardson sanoo tutkijaryhm\u00e4n tiedotteessa.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan tuoreimman p\u00e4ivityksen keskeinen tulos on, ett\u00e4 yh\u00e4 suurempi huomio tulee jatkossa keskitt\u00e4\u00e4 paitsi planetaaristen rajojen eri osa-alueisiin, my\u00f6s niiden v\u00e4lisiin vuorovaikutuksiin.<\/p>\n
”Keskittyminen yksin ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ei riit\u00e4, jos haluamme suojella koko maapalloj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 peruuttamattomilta haitoilta”, sanoo Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuslaitoksen PIK:in johtaja\u00a0Johan\u00a0Rockstr\u00f6m<\/strong>. H\u00e4n on my\u00f6s vuonna 2009 julkaistun alkuper\u00e4isen, planetaariset rajat esitelleen tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja.<\/p>\n\u201cTunnustamme t\u00e4m\u00e4n jo ilmaston osalta, sill\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksessa on hyv\u00e4ksytty ilmaston osalta raja-arvoksi 1,5 celsiusasteen nousussa pysymisen. Samoin maailma on hyv\u00e4ksynyt biologisen monimuotoisuuden planetaarisen rajan, kun Montrealissa ja Kunmingissa vuonna 2022 pidetyss\u00e4 COP15-konferenssissa p\u00e4\u00e4tettiin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja lopulta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 biologisen monimuotoisuuden h\u00e4vi\u00e4minen niin maalla kuin valtameriss\u00e4kin”, Johan Rockstr\u00f6m sanoo.<\/p>\n
Tutkimusta johtanut Richardson toivoo planetaaristen rajojen toimivan her\u00e4tyksen\u00e4 ihmisille.\u00a0<\/p>\n
\u201cOn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rajoittaa ihmisen toiminnan vaikutuksia planeettaamme. Vain n\u00e4in voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 maapallon olosuhteet sellaisina, jotka ovat taanneet ihmisyhteis\u00f6jen kehittymisen ja voivat taata t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s jatkossa\u201d, Katherine Richardson toteaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Miina Porkka
\nPostdoctoral Researcher
\nT213 Built Environment
\nmiina.porkka@aalto.fi<\/p>\n
\nVili Virkki
\nDoctoral Researcher<\/p>\n
\nMatti Kummu
\nAssociate Professor
\nT213 Built Environment
\nmatti.kummu@aalto.fi
\n+358504075171<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maapallolla on ylitetty jo kuusi ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeist\u00e4 planetaarista rajaa, selvi\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 tutkimuksesta. Makean veden planetaaristen rajojen tutkimusta johti Aalto-yliopiston ryhm\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[135],"ppma_author":[],"class_list":["post-7837","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-tutkimus"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7837","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7837"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7837\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7855,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7837\/revisions\/7855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7837"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7837"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7837"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7837"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/09\/Fig-1_PB_2023.png\")