{"id":7958,"date":"2023-11-02T15:10:20","date_gmt":"2023-11-02T13:10:20","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=7958"},"modified":"2023-11-02T15:14:27","modified_gmt":"2023-11-02T13:14:27","slug":"vesihuollon-kasvihuonekaasupaastot-suomessa-ja-paastovahennystoimien-vaikuttavuuden-arviointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2023\/11\/vesihuollon-kasvihuonekaasupaastot-suomessa-ja-paastovahennystoimien-vaikuttavuuden-arviointi\/","title":{"rendered":"Vesihuollon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa ja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien vaikuttavuuden arviointi"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimuksessa arvioitiin Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 nykytilassa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien vaikuttavuutta vuoteen 2030 menness\u00e4. Vesihuollon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Nykyisill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

\"Mussalon
Mussalon j\u00e4tevedenpuhdistamo. Kuva: Suvi Lehtoranta, Syke<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n

<\/p>\n

J\u00e4teveden- ja lietteenk\u00e4sittelyst\u00e4 suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/h2>\n

\u201dNyt tehtyjen laskelmien mukaan Suomen vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. \u00a0Se vastaa noin 1,6 % Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u201d, erikoistutkija\u00a0Suvi Lehtoranta<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta kertoo.<\/p>\n

Laskelmat kattoivat vesihuoltoverkostojen piiriss\u00e4 olevan vesihuollon. Yli puolet vesihuollon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 muodostuu j\u00e4tevedenpuhdistuksessa ja puhdistamolietteen k\u00e4sittelyss\u00e4.<\/p>\n

Kokonaisk\u00e4sitys j\u00e4tevedenpuhdistuksessa, puhdistamolietteen k\u00e4sittelyss\u00e4 sek\u00e4 viem\u00e4riverkostoissa muodostuvista typpioksiduuli- ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja niihin vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 on puutteellinen. Esimerkiksi mittaustietoa viem\u00e4riverkostojen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ei ole lainkaan saatavilla Pohjoismaista, miss\u00e4 pitk\u00e4t siirtomatkat ja toisaalta viile\u00e4 ilmasto ovat olennaisia tekij\u00f6it\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen muodostumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\"Vesihuollon
Vesihuollon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen jakautuminen Suomessa. Suurin osa elinkaarisista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 aiheutuu j\u00e4teveden- sek\u00e4 lietteenk\u00e4sittelyss\u00e4 muodostuvista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, jotka ovat yhteens\u00e4 noin 56 % kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Muista vesihuollon osa-alueista merkitt\u00e4vi\u00e4 ovat verkostoinfran saneeraus ja uudisrakentaminen (15 %), j\u00e4teveden siirto (13 %) ja talousveden tuotanto (10 %).<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dPotentiaalisia ja melko pieni\u00e4 muutoksia vaativia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia tarkasteltiin koko vesihuoltoketjun osalta, muun muassa energian- ja kemikaalink\u00e4yt\u00f6n optimointia, kemikaalien korvaamista v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isemmill\u00e4 vaihtoehdoilla sek\u00e4 kompostoinnin v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja m\u00e4d\u00e4tyksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 lietteenk\u00e4sittelyss\u00e4\u201d kertoo johtava asiantuntija\u00a0Vuokko Laukka\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tarkasteltiin kahta isomman kokoluokan toimea: pintaveden korvaamista tekopohjavedell\u00e4 talousveden tuotannossa sek\u00e4 ravinteiden talteenottoa j\u00e4tevesist\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat arvioivat, ett\u00e4 tarkastelluilla p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimilla voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesihuollon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yhteens\u00e4 enint\u00e4\u00e4n 30 %. Vesihuoltolaitoksilla teht\u00e4vist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimista merkitt\u00e4vimpi\u00e4 olivat ravinteiden talteenotto ja kierr\u00e4tys, kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotanto j\u00e4tevedest\u00e4, energiankulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 kemikaalikulutuksen tarkentaminen.<\/p>\n

Hiilineutraaliuteen on viel\u00e4 pitk\u00e4 matka<\/h2>\n

Vesihuollolle on asetettu tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 menness\u00e4 Vesilaitosyhdistyksen (VVY) strategiassa. Lis\u00e4ksi maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n vesitalousstrategia linjaa, ett\u00e4 vesihuoltoa kehitet\u00e4\u00e4n hiilineutraaliksi ja toimintavarmaksi muuttuvassa ilmastossa.<\/p>\n

\u201dNyt tehdyn tutkimuksen valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 olemassa olevilla p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskeinoilla ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 hiilineutraalisuustavoitteeseen\u201d Lehtoranta toteaa. Tutkijat painottavat, ett\u00e4 uusien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskeinojen tunnistaminen edellytt\u00e4\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Siin\u00e4 my\u00f6s vesihuollon toimijoilla on keskeinen rooli. My\u00f6s hiilineutraaliustavoitetta tulee tarkentaa ja sen saavuttamista tukea valtakunnallisen strategian avulla.<\/p>\n

Uusi laskentaty\u00f6kalu vesihuoltolaitoksille julkaistaan loppuseminaarissa 23.11.2023<\/h2>\n

Hankkeessa on tuotettu kaikille avoin ja ilmainen laskentaty\u00f6kalu, jonka avulla vesihuoltolaitokset voivat arvioida eri toimintojen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Laskuri julkaistaan hankkeen loppuwebinaarissa 23.11.2023.\u00a0Ilmoittaudu webinaariin viimeist\u00e4\u00e4n 22.11.2023.<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/td>\n\n

Verkkojulkaisu: Vesihuollon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa ja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien vaikuttavuuden arviointi\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Tekij\u00e4t: Suvi Lehtoranta, Vuokko Laukka, Kiia M\u00f6ls\u00e4, Jarmo Linjama, Janne Pesu, Jyrki Laitinen<\/em><\/p>\n

Vesihuki-hankkeen rahoituksesta vastasivat ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, Vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahasto sek\u00e4 nelj\u00e4 hankkeessa mukana ollutta pilottilaitosta: Joensuun Vesi, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi sek\u00e4 Tampereen Vesi.<\/p>\n

Verkkojulkaisu on luettavissa Helda-julkaisuarkistossa (pdf<\/a>).<\/p>\n

 <\/p>\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Vesihuollolle on asetettu kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 menness\u00e4. Laitoskohtaisia vesihuollon p\u00e4\u00e4st\u00f6tarkasteluja j\u00e4tevedenpuhdistuksen ja lietteenk\u00e4sittelyn osalta on jo tehty, mutta ajantasainen k\u00e4sitys koko vesihuoltosektorin kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mispotentiaalista valtakunnallisella tasolla on puuttunut. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa arvioitiin Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 nykytilassa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien vaikuttavuutta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Aineiston keruussa hy\u00f6dynnettiin tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 (YLVA ja Veeti), tilastoja sek\u00e4 aiemmissa tutkimuksissa ja yksitt\u00e4isilt\u00e4 vesihuoltolaitoksilta ker\u00e4ttyj\u00e4 tietoja. Laskenta k\u00e4sitti vesihuollon eri osa-alueiden suorat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t sek\u00e4 niiden kuluttaman energian, kemikaalien ja polttoaineiden tuotannosta, kuljetuksesta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t. K\u00e4yt\u00f6n aikaisten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi laskentaan sis\u00e4llytettiin verkostoinfran uudisrakentaminen ja saneeraus sek\u00e4 kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotanto j\u00e4tevedest\u00e4.<\/p>\n

Tulosten mukaan vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv\/vuosi ja vastaavat siten noin 1,6 % Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Suurin osa elinkaarisista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 aiheutuu j\u00e4teveden- sek\u00e4 lietteenk\u00e4sittelyss\u00e4 muodostuvista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 (noin 56 %). Suurin yksitt\u00e4inen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hde on j\u00e4tevedenk\u00e4sittelyss\u00e4 muodostuvat typpioksiduuli- ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t (30 %). Muita merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteit\u00e4 ovat energiankulutus (20 %), kemikaalien kulutus (10 %) ja viem\u00e4riverkostossa muodostuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t (9 %).<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysskenaarioissa tarkasteltiin toimia, joilla voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 valtakunnallisella tasolla ja jotka voisivat olla realistisia toteuttaa laajassa mittakaavassa vuoteen 2030 menness\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 tarkastellut toimet v\u00e4hensiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 noin 14\u201329 %. Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 vesilaitoksia koskevia toimia olivat ravinteiden talteenotto ja kierr\u00e4tys, kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotanto j\u00e4tevesien hukkal\u00e4mm\u00f6st\u00e4, energiatehokkuuden kasvattaminen ja energiank\u00e4yt\u00f6n sek\u00e4 kemikaalien k\u00e4yt\u00f6n optimointi ja kompostoinnin v\u00e4hent\u00e4minen. Suurin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 vaikutus oli kuitenkin tarkasteluun sis\u00e4llytetyll\u00e4 oletuksella, jonka mukaan kansallinen s\u00e4hk\u00f6n ja kaukol\u00e4mm\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6kerroin pienenee nykyisten politiikkatoimien perusskenaarion (WEM-skenaarion) mukaisesti.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4 tarkastellut toimet todettiin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi vesihuollon hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 menness\u00e4. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkitt\u00e4vi\u00e4 toimia lyhyess\u00e4 ajassa. Erityisesti tulee keskitty\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamojen ja lietteenk\u00e4sittelyn typpioksiduuli- sek\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen. Lis\u00e4\u00e4 tutkimustietoa tarvitaan muun muassa viem\u00e4riverkostojen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 erilaisten ravinteiden talteenottomenetelmien ja lietteenk\u00e4sittelymenetelmien ilmastovaikutuksista.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet: STT ja Vesilaitosyhdistys<\/pre>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimuksessa arvioitiin Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 nykytilassa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien vaikuttavuutta vuoteen 2030 menness\u00e4. Vesihuollon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Nykyisill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-7958","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7958","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7958"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7958\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7962,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7958\/revisions\/7962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7958"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}