{"id":7992,"date":"2023-11-28T20:14:19","date_gmt":"2023-11-28T18:14:19","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=7992"},"modified":"2023-11-28T20:18:48","modified_gmt":"2023-11-28T18:18:48","slug":"hiilineutraalia-maa-ja-metsataloutta-voidaan-edistaa-valuma-aluesuunnittelulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2023\/11\/hiilineutraalia-maa-ja-metsataloutta-voidaan-edistaa-valuma-aluesuunnittelulla\/","title":{"rendered":"Hiilineutraalia maa- ja mets\u00e4taloutta voidaan edist\u00e4\u00e4 valuma-aluesuunnittelulla"},"content":{"rendered":"<p>Maank\u00e4yt\u00f6n ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekij\u00e4ksi etsitt\u00e4ess\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisen maank\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseen.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<figure id=\"attachment_7993\" aria-describedby=\"caption-attachment-7993\" style=\"width: 734px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-7993\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/93053665-0319-4daa-a7f7-44c64adc6e13.png\" alt=\"\" width=\"734\" height=\"443\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/93053665-0319-4daa-a7f7-44c64adc6e13.png 734w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/93053665-0319-4daa-a7f7-44c64adc6e13-300x180.png 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/93053665-0319-4daa-a7f7-44c64adc6e13-18x12.png 18w\" sizes=\"auto, (max-width: 734px) 100vw, 734px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-7993\" class=\"wp-caption-text\">Ilmakuva mets\u00e4ss\u00e4 olevasta lammesta. Jamo-Images, AdobeStock<\/figcaption><\/figure>\n<p>\u201dHankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa vesien tummumisesta, maa- ja vesiekosysteemien hiilivirroista sek\u00e4 maanomistajien suhtautumisesta ilmastotoimenpiteisiin. Tarjolla on my\u00f6s uusia apuv\u00e4lineit\u00e4 kokonaisvaltaisiin valuma-aluetarkasteluihin\u201d, kertoo hankkeen vet\u00e4j\u00e4\u00a0<strong>Mika Marttunen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta. Raportin ja toimintasuositusten linkit l\u00f6ytyv\u00e4t tiedotteen lopusta.<\/p>\n<h2>Suomen vesist\u00f6t tummuvat \u2013 turvemaiden mets\u00e4t avainasemassa<\/h2>\n<p>Tutkimuksen mukaan pintavedet ovat tummuneet viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tummumista aiheuttaa orgaanisen hiilen lis\u00e4\u00e4ntynyt kuormitus, joka on seurausta turvemaiden maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ilmastonmuutoksesta ja happaman laskeuman v\u00e4henemisest\u00e4. Tummuminen ilmenee veden ruskean v\u00e4rin voimistumisena. Huom. Kartta &#8221;Suomen pintavesien tummumiskehitys vuosina 1990\u20132020&#8221; l\u00f6ytyy alempana tiedotteen kuvista.<\/p>\n<p>\u201dIlmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan ja sadannan muutokset vaikuttavat turpeen hajoamisprosesseihin ja turvemailta tulevaan kuormitukseen. Jotta maank\u00e4yt\u00f6n aiheuttamaa lis\u00e4tummumista voidaan hillit\u00e4, turvemaiden mets\u00e4taloudessa on siirrytt\u00e4v\u00e4 avohakkuista ja intensiivisest\u00e4 ojituksesta kohti jatkuvapeitteist\u00e4 mets\u00e4nkasvatusta, sekametsien suosimista ja valuma-alueen vedenpid\u00e4tyskyvyn parantamista. Mitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat mets\u00e4talouden vesiensuojelurakenteet eiv\u00e4t pid\u00e4t\u00e4 orgaanista hiilt\u00e4\u201d, painottaa erikoistutkija\u00a0<strong>Laura H\u00e4rk\u00f6nen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>Tummumisella on haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemin toiminnalle, vesist\u00f6jen virkistysk\u00e4yt\u00f6lle ja raakaveden ottamiselle. Lis\u00e4ksi tummuminen lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_7994\" aria-describedby=\"caption-attachment-7994\" style=\"width: 720px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-7994\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/568a47cd-2fe6-4f60-8663-fe23520ac67c-w_960.jpg\" alt=\"\" width=\"720\" height=\"350\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/568a47cd-2fe6-4f60-8663-fe23520ac67c-w_960.jpg 720w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/568a47cd-2fe6-4f60-8663-fe23520ac67c-w_960-300x146.jpg 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/568a47cd-2fe6-4f60-8663-fe23520ac67c-w_960-18x9.jpg 18w\" sizes=\"auto, (max-width: 720px) 100vw, 720px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-7994\" class=\"wp-caption-text\">Pintavesien tummumista (vasen kuva) ei tule sekoittaa savialueilta huuhtoutuviin sameisiin valumavesiin, jotka ovat tyypillisesti v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n ruskehtavan harmaita (oikea kuva). Kuvat: Laura H\u00e4rk\u00f6nen Syke<\/figcaption><\/figure>\n<h2>Kartta-aineisto paljastaa maakuntien ilmastoty\u00f6n mahdollisuudet\u00a0<\/h2>\n<p>\u201dKeinot ja mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat maakunnissa hyvin erilaisia. Se pit\u00e4isi ottaa huomioon alueellisesti oikeudenmukaisessa vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4\u201d, sanoo erikoistutkija\u00a0<strong>Virpi Junttila<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>Hankkeessa tuotettiin maank\u00e4yt\u00f6n ilmastoty\u00f6n tueksi kartta-aineisto, josta l\u00f6ytyy manner-Suomen 18 maakunnan maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuvat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ja -nielut. Aineistossa voi tarkastella haluttua valuma-aluetta ja vertailla eri maank\u00e4ytt\u00f6luokkien hiilitaseita. Kartoista my\u00f6s n\u00e4kee, mill\u00e4 alueilla p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja nielut todenn\u00e4k\u00f6isimmin sijaitsevat.<\/p>\n<h2>Valuma-aluesuunnittelun uutta l\u00e4hestymistapaa testattiin Pohjois-Savossa<\/h2>\n<p>Hankkeessa kehitettiin valuma-aluesuunnitteluun kaksitasoinen l\u00e4hestymistapa, jossa ensin paikannetaan prioriteettialueet, joilla vesist\u00f6kuormitus ja maank\u00e4yt\u00f6n ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat suurimmat ja joilla on eniten mahdollisuuksia tulvavesien pid\u00e4tt\u00e4miselle. Toisessa vaiheessa etsit\u00e4\u00e4n toteuttamiskelpoisia ratkaisuja yhteisty\u00f6ss\u00e4 maanomistajien kanssa.<\/p>\n<p>Paikkatietoaineistot ja hankkeessa laaditut maa- ja mets\u00e4talouden tietokortit tarjoavat hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan ja her\u00e4tteen jatkokeskusteluille.<\/p>\n<p>L\u00e4hestymistapaa kokeiltiin Kiurujoen valuma-alueella Pohjois-Savossa. \u201dTarkastelujen kokonaisvaltaisuus ja havainnollisuus ovat saaneet kiitosta alueen toimijoilta\u201d, toteaa TKI-asiamies\u00a0<strong>Miika Kajanus<\/strong>\u00a0Savoniasta.<\/p>\n<h2>Maanomistajat ovat valmiita ilmastoty\u00f6h\u00f6n jos\u2026<\/h2>\n<p>Hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksilla ja haastatteluilla maanomistajien asenteita ja suhtautumista ilmastotoimenpiteisiin. Vastausten perusteella maanviljelij\u00e4t ja mets\u00e4nomistajat ovat valmiita edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastotoimia, kunhan korvaukset, taloudelliset kannustimet ja omaisuuden suoja ovat taattuja.<\/p>\n<p>\u201dHienotkaan suunnittelumenetelm\u00e4t eiv\u00e4t auta, jos maanomistajia ei saada kannustettua toteuttamaan ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parempia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ilmastotoimien suunnittelussa tulisi suosia toimenpiteit\u00e4, joilla on taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4 ja my\u00f6nteisi\u00e4 paikallisia vaikutuksia esimerkiksi vesien tilaan\u201d, sanoo professori\u00a0<strong>Lasse Peltonen<\/strong>\u00a0It\u00e4-Suomen yliopistosta.<\/p>\n<h2>Hankkeen yli 30 toimintasuositusta ev\u00e4stykseksi kaikille toimijoille<\/h2>\n<p>Useat maank\u00e4ytt\u00f6sektorin toimenpiteet sek\u00e4 hillitsev\u00e4t vesien tummumista ett\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t ilmakeh\u00e4n hiilen sidontaa ja hiilivarastojen kasvua. Hanke suosittelee muun muassa jatkuvapeitteiseen mets\u00e4nkasvatukseen siirtymist\u00e4, monimuotoisuuden ja suojelualueiden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja sekametsien suosimista. Turvetuotantoalueiden suositeltavia jatkok\u00e4ytt\u00f6muotoja ovat etenkin ennallistaminen suoksi, kosteikkojen rakentaminen ja kuivemmilla alueilla metsitys.<\/p>\n<p>Suositukset koskevat kaikkia maa- ja mets\u00e4talouden toimijoita: ministeri\u00f6it\u00e4, maakuntien liittoja, elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksia, neuvontaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, suunnitteluorganisaatioita, tutkimuslaitoksia ja maanomistajia. Esimerkiksi ministeri\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli kest\u00e4vien tuki- ja kannustej\u00e4rjestelmien edist\u00e4jin\u00e4 ja neuvontaj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 tiedon v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4. Aihepiiriin liittyy my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 suunnittelijoiden ja neuvontaj\u00e4rjest\u00f6jen koulutustarvetta.<\/p>\n<h2>SysteemiHiili-hanke (2021\u20132023)<\/h2>\n<p>\u201dIlmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja sopeutumiseen liittyv\u00e4n tiedon hajanaisuus ja synteesien puute ovat vaikeuttaneet tutkimustulosten kokonaisvaltaista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorilla. Hankkeessa kootun tiedon ja apuv\u00e4lineiden avulla on nyt paremmat mahdollisuudet kest\u00e4v\u00e4n maank\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseen\u201d, sanoo hankkeen vet\u00e4j\u00e4, ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Mika Marttunen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>SysteemiHiili-hanke toteutettiin vuosina 2021\u20132023 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, ammattikorkeakoulu Savonian ja It\u00e4-Suomen yliopiston yhteisty\u00f6n\u00e4<\/p>\n<p>Hanketta rahoitti\u00a0<a href=\"https:\/\/sykeintra-my.sharepoint.com\/personal\/katri_haatainen_syke_fi\/Documents\/Microsoft%20Teams%20Chat%20Files\/mmm.fi\/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma\">maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n Hiilest\u00e4 kiinni -ilmastotoimenpideohjelma<\/a>. Toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maa- ja mets\u00e4talouden ja muun maank\u00e4yt\u00f6n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.<\/p>\n<h2>Linkit:<\/h2>\n<ul style=\"font-weight: 400;\">\n<li><a href=\"http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/567748\" aria-label=\"Raportti: Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 \u2013 SysteemiHiili-hankkeen tulokset. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 35\/2023 \u2013 linkki ulkopuoliseen palveluun\"><b><strong>Raportti:<\/strong><\/b>\u00a0Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 \u2013 SysteemiHiili-hankkeen tulokset. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 35\/2023<\/a><\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/567786\" aria-label=\"Toimintasuositukset: Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 \u2013 linkki ulkopuoliseen palveluun\"><b><strong>Toimintasuositukset<\/strong><\/b>: Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/tietokortit-kestavan-maa-ja-metsatalouden-toimenpiteista-vesien-suojelemiseksi\/\"><b><strong>Tietokortit<\/strong><\/b>\u00a0kest\u00e4v\u00e4n maa- ja mets\u00e4talouden toimenpiteist\u00e4 vesien suojelemiseksi (vesi.fi)<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/hankkeet\/systeemihiili\" aria-label=\"Hanke: Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla \u2013 Systeemianalyysill\u00e4 kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (SysteemiHiili)(syke.fi) \u2013 linkki ulkopuoliseen palveluun\"><b><strong>Hanke:<\/strong><\/b>\u00a0Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla \u2013 Systeemianalyysill\u00e4 kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (SysteemiHiili)(syke.fi)<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<h3 style=\"font-weight: 400;\">\u00a0<\/h3>\n<h2 class=\"text-elements__SectionTitle-sc-1il5uxg-2 SjnhR\">Yhteyshenkil\u00f6t<\/h2>\n<div class=\"contacts__Contact-sc-1ioh59r-11 hjnqPx\">\n<p class=\"contact__single-contact\">Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mika Marttunen (ei tavoitettavissa loppuseminaarin aikana 28.11. klo 12.-15.30), Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke), p. 0295\u00a0251\u00a0411, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n<p>Maank\u00e4yt\u00f6n hiilitasetarkastelut:<br \/>\nErikoistutkija Virpi Junttila, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke), p. 0295\u00a0251\u00a0098, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n<p>Vesien tummuminen:<br \/>\nErikoistutkija Laura H\u00e4rk\u00f6nen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke), p. 0295\u00a0251\u00a0009, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n<p>Pohjois-Savon tarkastelut:<br \/>\nTKI-asiamies Miika Kajanus, Savonia, p. 044 785 6812, etunimi.sukunimi@savonia.fi<\/p>\n<p>Maanomistajien n\u00e4kemykset:<br \/>\nProfessori Lasse Peltonen, It\u00e4-Suomen yliopisto, p. 050\u00a04667\u00a0204, etunimi.sukunimi@uef.fi<\/p>\n<p>Turvetuotantoalueiden jatkok\u00e4ytt\u00f6:<br \/>\nErikoistutkija Aleksi R\u00e4s\u00e4nen, Luonnonvarakeskus, p. 0295\u00a0322\u00a0644, etunimi.sukunimi@luke.fi<\/p>\n<\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p class=\"date tt-teksti\">L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" aria-label=\"Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus \u2013 linkki ulkopuoliseen palveluun\">Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maank\u00e4yt\u00f6n ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekij\u00e4ksi etsitt\u00e4ess\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisen maank\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseen.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-7992","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7992","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7992"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7992\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7995,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7992\/revisions\/7995"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7992"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7992"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7992"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=7992"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}