{"id":8033,"date":"2023-12-01T17:09:17","date_gmt":"2023-12-01T15:09:17","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8033"},"modified":"2023-12-01T17:09:17","modified_gmt":"2023-12-01T15:09:17","slug":"hulevesitulvat-yleistyvat-kaupunkien-kriittinen-infrastruktuuri-liian-haavoittuva-rankkasateissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2023\/12\/hulevesitulvat-yleistyvat-kaupunkien-kriittinen-infrastruktuuri-liian-haavoittuva-rankkasateissa\/","title":{"rendered":"Hulevesitulvat yleistyv\u00e4t \u2013 kaupunkien kriittinen infrastruktuuri liian haavoittuva rankkasateissa"},"content":{"rendered":"<p>Viimeaikaiset tuhoisat rankkasateet Euroopassa ovat aiheuttaneet merkitt\u00e4vi\u00e4 rahallisia kustannuksia. Sweco on tehnyt selvityksen ilmastoriskien vaikutuksista kriittiselle infrastruktuurille, miss\u00e4 tarkasteltiin 26 Euroopan kaupungin toimenpidesuunnitelmia, Helsinki mukaan lukien. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 kaupungeissa tarvitaan kiireellisesti kattavaa riskinarviointia ja -hallintaa kriittisen infrastruktuurin h\u00e4iri\u00f6nsietokyvyn parantamiseksi. T\u00e4n\u00e4 vuonna voimaan tulleessa EU:n kriittisten toimijoiden h\u00e4iri\u00f6nsietokyky\u00e4 koskevassa CER-direktiiviss\u00e4 korostetaan my\u00f6s resilientin kaupunki-infrastruktuurin tarvetta.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>\u00c4\u00e4rimm\u00e4iset rankkasateet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t Euroopassa ja niiden esiintymistiheyden ja voimakkuuden odotetaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n\u00a0<a href=\"https:\/\/www.eea.europa.eu\/publications\/europes-changing-climate-hazards-1\/what-will-the-future-bring\">entisest\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen vuoksi.<\/a>\u00a0Swecon julkaisemassa raportissa\u00a0<em>\u201d<a href=\"https:\/\/www.sweco.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2023\/11\/Urban-Insight-study-2-2023-Odotettavissa-odottamatonta_web.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Odotettavissa odottamatonta: Tulvat ja kriittinen infrastruktuuri<\/a>\u201d\u00a0<\/em>tunnistetaan, ett\u00e4 kaupungistuminen, vanhentunut infrastruktuuri ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti ilmastoriskeille altistumiseen.<\/p>\n<p>Hulevesitulvat voivat aiheuttaa huomattavia suoria ja v\u00e4lillisi\u00e4 vahinkoja: esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa kes\u00e4ll\u00e4 2021 valtavien rankkasateiden aiheuttamien tulvien kustannukset olivat yli 38 miljardia euroa<em>.\u00a0<\/em>EU:n\u00a0<a href=\"https:\/\/joint-research-centre.ec.europa.eu\/jrc-news-and-updates\/critical-infrastructure-be-hard-hit-climate-hazards-2017-11-28_en\">yhteinen tutkimuskeskus<\/a>\u00a0on havainnut, ett\u00e4 Euroopan kriittiselle infrastruktuurille vuosittain aiheutuvat vahingot voivat olla\u00a0<a href=\"https:\/\/civil-protection-knowledge-network.europa.eu\/eu-overview-risks\/human-induced-risks\/disruption-critical-infrastructure\">kymmenkertaiset vuosisadan lopussa<\/a>. Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen mukaan s\u00e4\u00e4h\u00e4n ja ilmastoon liittyv\u00e4t vahingot olivat koko EU:ssa\u00a0<a href=\"https:\/\/www.eea.europa.eu\/en\/analysis\/indicators\/economic-losses-from-climate-related\">vuosina 2011\u20132020 keskim\u00e4\u00e4rin 15,9 miljardia euroa<\/a>\u00a0vuodessa ja niiden odotetaan yh\u00e4 kasvavan.<\/p>\n<figure id=\"attachment_8034\" aria-describedby=\"caption-attachment-8034\" style=\"width: 900px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-8034\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-1024x296.png\" alt=\"\" width=\"900\" height=\"260\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-1024x296.png 1024w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-300x87.png 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-768x222.png 768w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-1536x444.png 1536w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-2048x592.png 2048w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-18x5.png 18w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva1-850x246.png 850w\" sizes=\"auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-8034\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1: Esimerkkej\u00e4 tulvien aiheuttamista kustannuksista Euroopassa<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>\u201dKriittisen infrastruktuurin h\u00e4iri\u00f6nsietokyvyn parantamiseksi meid\u00e4n on pureuduttava j\u00e4rjestelmien haavoittuvuuteen ottaen huomioon muun muassa sijainti, rakentaminen, kunnossapito ja suunnittelu\u201d, sanoo\u00a0<strong>Martijn Steenstra<\/strong>, Swecon ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntija Alankomaista.<\/p>\n<p>\u201dMeid\u00e4n on my\u00f6s tunnustettava infrastruktuurij\u00e4rjestelmien keskin\u00e4inen riippuvuus ja estett\u00e4v\u00e4 kerrannaisvaikutukset kaupunkien ja infrastruktuuria hallinnoivien viranomaisten v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n avulla.\u201d<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<figure id=\"attachment_8035\" aria-describedby=\"caption-attachment-8035\" style=\"width: 900px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-8035\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2.jpg\" alt=\"\" width=\"900\" height=\"393\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2.jpg 2142w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2-300x131.jpg 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2-1024x447.jpg 1024w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2-768x336.jpg 768w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2-1536x671.jpg 1536w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2-2048x895.jpg 2048w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2-18x8.jpg 18w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva2-850x371.jpg 850w\" sizes=\"auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-8035\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 2: Haavoittuvin infrastruktuuri kaupunkien edustajien n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/figcaption><\/figure>\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna hyv\u00e4ksytty EU:n\u00a0<a href=\"https:\/\/ec.europa.eu\/commission\/presscorner\/detail\/en\/ip_23_3992\">CER-direktiivi<\/a>\u00a0(Critical Entities Resilience Directive) lis\u00e4\u00e4 kaupunkien paineita varmistaa keskeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t peruspalvelut 11 kriittisell\u00e4 toimialalla. Swecon raportissa nostetaan esiin sosiaalisen infrastruktuurin, kuten sairaaloiden, p\u00e4iv\u00e4kotien ja vanhusten hoitolaitosten, haavoittuvuus. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 yhteenvetona kehotetaan yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n toimet altistumisen v\u00e4hent\u00e4miseksi, haavoittuvuuden lievent\u00e4miseksi ja vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi. Psyykkisi\u00e4 vaikutuksia ei pid\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta, mukaan lukien tulvista aiheutuva stressi ja pelko niiden kansalaisten keskuudessa, keiden arkeen tai l\u00e4hipiiriin tulvat ovat vaikuttaneet.<\/p>\n<p>\u201dOlimme yll\u00e4ttyneit\u00e4 huomatessamme, ett\u00e4 vain 27 prosentissa tutkituista resilienssi\u00e4 vahvistavista toimenpideohjelmista mainittiin vanhusten kodit ja p\u00e4iv\u00e4kodit eli tilat, joissa asuu tai oleilee yhteiskuntiemme haavoittuvimmat ihmisryhmist\u00e4\u201d, Martijn Steenstra jatkaa.<\/p>\n<p>\u201dP\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden tulisi priorisoida kriittisen infrastruktuurin sijoittaminen tai tiettyjen kohteiden rakentaminen v\u00e4hemm\u00e4n vaarallisille alueille ja jopa harkita siirt\u00e4mist\u00e4 uusien hankkeiden my\u00f6t\u00e4. Altistumisen v\u00e4ltt\u00e4minen on usein kest\u00e4vin ratkaisu.\u201d<\/p>\n<figure id=\"attachment_8036\" aria-describedby=\"caption-attachment-8036\" style=\"width: 900px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-8036\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3.png\" alt=\"\" width=\"900\" height=\"814\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3.png 1360w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3-300x271.png 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3-1024x926.png 1024w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3-768x695.png 768w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3-13x12.png 13w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/kuva3-850x769.png 850w\" sizes=\"auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-8036\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 3: Kaupunkien selviytymiskyky\u00e4 koskevissa strategioissa mainitut kriittiset toimialat<\/figcaption><\/figure>\n<h2>Helsingiss\u00e4 varauduttu rankkasateisiin samoista l\u00e4ht\u00f6kohdista kuin muualla Euroopassa<\/h2>\n<p>Suomessakin eritoten isommissa kaupungeissa on jo n\u00e4hty, miten kiinteist\u00f6ihin tulvii vett\u00e4 ja kadut katkeavat rankkasateiden vuoksi.<\/p>\n<p>\u201dSen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 hulevesitulvat aiheuttavat fyysist\u00e4 vahinkoa kiinteist\u00f6ille ja liikenneinfralle, ne kuormittavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja ihmisi\u00e4 monin tavoin. Hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ja laadullinen hallinta onkin kunnille iso haaste\u201d, Swecon vesihuollon osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Antti Ryyn\u00e4nen<\/strong>\u00a0muistuttaa.<\/p>\n<p>Swecon raportissa on k\u00e4yty l\u00e4pi my\u00f6s Helsingin toimenpidepolitiikkaa ilmastonmuutokseen varautumisen ja kriittisen infrastruktuurin osalta. Kuten muissakin Euroopan kaupungeissa, kriittisimmiksi on tunnistettu liikenneinfrastruktuurin, energian jakelun ja vesihuollon j\u00e4rjestelm\u00e4t.<\/p>\n<p>\u201dHulevesien hallinta on yhteispeli\u00e4 eri toimijoiden kesken. Toimiva hulevesij\u00e4rjestelm\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esimerkiksi vesihuoltolaitoksia kuormittavia j\u00e4tevesiviem\u00e4rin vuotovesi\u00e4. Helsingiss\u00e4kin on yht\u00e4 vanhaa vesihuoltoverkostoa kuin Keski-Euroopassa, muun muassa hulevesien ja j\u00e4tevesien sekaviem\u00e4r\u00f6intij\u00e4rjestelmi\u00e4. Hulevesitulvissa j\u00e4tevett\u00e4 voi pahimmillaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 nousemaan kiinteist\u00f6ihin ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. On hienoa, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 ja monissa muissakin kaupungeissa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n sen eteen, ett\u00e4 tunnistettaisiin yh\u00e4 paremmin rankkasadetulvien kriittisimm\u00e4t kohteet ja suunnitellaan n\u00e4ille kohteille toimenpiteit\u00e4\u201d, Swecon Hulevedet-tiimin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Salla Hostikka<\/strong>\u00a0sanoo.<\/p>\n<p>Kaupungit ja kunnat ovat ottaneet eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hulevesivaikutuksia huomioon jo suunnittelun alkuvaiheissa, jolloin tulevaisuuden rakentaminen suunnitellaan kest\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin my\u00f6s rankkasadetulvat. Sweco on kehitt\u00e4nyt viime vuonna yhdess\u00e4 Kanta-H\u00e4meen alueella palvelevan\u00a0<a href=\"https:\/\/www.sweco.fi\/ajankohtaista\/lehdistotiedotteet\/sweco-lanseerasi-kaupungeille-hulevesijarjestelman-visualisoivan-paikkatietopohjaisen-pintavalunta-analyysin\/\">HS-Veden ja H\u00e4meenlinnan kaupungin kanssa palvelun<\/a>, joka auttaa kaupunkeja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n hulevesiomaisuuttaan paikkatietopohjaisen pintavalunta-analyysin avulla. Palvelu visualisoi koko kunnan hulevesij\u00e4rjestelm\u00e4n aina maanalaisista hulevesiviem\u00e4reist\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llisiin avo-ojiin.<\/p>\n<p>\u201dTulvahallintaa voi edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s luonnonmukaisin rakentein, esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viheralueita ja puustoa. Maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelulla voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 tulvaongelmia ja samalla vahvistaa alueen biodiversiteetti\u00e4\u201d, Hostikka jatkaa.<\/p>\n<h2>Yhteenveto keskeisist\u00e4 havainnoista<\/h2>\n<ul>\n<li><strong>Arvioi haavoittuvuus ja vaikutus<\/strong>: Altistumisen lis\u00e4ksi riskinarvioinneissa olisi tarkasteltava omaisuustason haavoittuvuutta ottaen huomioon sijainti, rakenne ja suunnittelu.<\/li>\n<li><strong>Tutki kaskadivaikutuksia<\/strong>: Tunnusta infrastruktuurij\u00e4rjestelmien keskin\u00e4inen riippuvuus ja arvioi kaskadivaikutuksia hallintoyksik\u00f6iden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n avulla.<\/li>\n<li><strong>Sis\u00e4llyt\u00e4 sosiaalinen infrastruktuuri<\/strong>: Tunnista sosiaalisen infrastruktuurin merkitys sietokyvyss\u00e4 ja puutu infrastruktuurin vikojen emotionaalisiin ja psykologisiin vaikutuksiin.<\/li>\n<li><strong>Aseta selke\u00e4t tavoitteet<\/strong>: Aseta toimintakeskeiset tavoitteet, ota huomioon hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t riskitasot ja kustannustehokkaat investoinnit.<\/li>\n<li><strong>Luo synergiaa resurssitasolla<\/strong>: Yhdist\u00e4 toimenpiteet altistumisen v\u00e4hent\u00e4miseksi, haavoittuvuuksien lievent\u00e4miseksi ja vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi keskittyen ajoitukseen ja kustannustehokkuuteen.<\/li>\n<li><strong>Valitse oikea sijainti<\/strong>: Priorisoi rakentaminen v\u00e4hemm\u00e4n vaarallisille alueille ja harkitse siirt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4ivitysten aikana.<\/li>\n<li><strong>Aseta toiminnalliset vaatimukset<\/strong>: Kehitet\u00e4\u00e4n alakohtaisia standardeja ilmastonmuutoksen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 infrastruktuuria varten.<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Tietoa Swecon Urban Insight -julkaisuista<\/h2>\n<p>Urban Insight on sarja Swecon asiantuntijoiden kirjoittamia raportteja kaupunkikehityksen eri osa-alueista kaupunkilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nyt julkaistu selvitys korostaa kokonaisvaltaisen, poikkitieteellisen l\u00e4hestymistavan merkityst\u00e4 kriittisen infrastruktuurin h\u00e4iri\u00f6nsietokyvyn vahvistamisessa. Eri toimialojen yhteen saattaminen on tehokkain keino kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. Poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien, projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6iden ja kaupunkien on teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ilmastoriskien kattavaksi arvioimiseksi ja lievent\u00e4miseksi, mukaan lukien altistuminen vaaroille, omaisuuden haavoittuvuus, kerrannaisvaikutukset sek\u00e4 vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, talouteen ja kansalaisiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa:<br \/>\nHeini Jokinen, mediakontakti, Sweco, p. 040\u00a0718 0063, heini.jokinen@sweco.fi<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viimeaikaiset tuhoisat rankkasateet Euroopassa ovat aiheuttaneet merkitt\u00e4vi\u00e4 rahallisia kustannuksia. Sweco on tehnyt selvityksen ilmastoriskien vaikutuksista kriittiselle infrastruktuurille, miss\u00e4 tarkasteltiin 26 Euroopan kaupungin toimenpidesuunnitelmia, Helsinki mukaan lukien. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 kaupungeissa tarvitaan kiireellisesti kattavaa riskinarviointia ja -hallintaa kriittisen infrastruktuurin h\u00e4iri\u00f6nsietokyvyn parantamiseksi. T\u00e4n\u00e4 vuonna voimaan tulleessa EU:n kriittisten toimijoiden h\u00e4iri\u00f6nsietokyky\u00e4 koskevassa CER-direktiiviss\u00e4 korostetaan my\u00f6s resilientin kaupunki-infrastruktuurin tarvetta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8033","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8033"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8033\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8037,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8033\/revisions\/8037"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8033"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}