{"id":8038,"date":"2023-12-01T17:38:43","date_gmt":"2023-12-01T15:38:43","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8038"},"modified":"2023-12-01T17:39:39","modified_gmt":"2023-12-01T15:39:39","slug":"wwfn-vesienhallintatyon-kausi-huipentui-tana-vuonna-raaseporiin-kosteikkoa-koristaa-kolme-linnunmuotoista-saarta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2023\/12\/wwfn-vesienhallintatyon-kausi-huipentui-tana-vuonna-raaseporiin-kosteikkoa-koristaa-kolme-linnunmuotoista-saarta\/","title":{"rendered":"WWF:n vesienhallintaty\u00f6n kausi huipentui t\u00e4n\u00e4 vuonna Raaseporiin \u2013 kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-scaled.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-8040\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-scaled.jpg\" alt=\"\" width=\"2560\" height=\"799\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-scaled.jpg 2560w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-300x94.jpg 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-1024x320.jpg 1024w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-768x240.jpg 768w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-1536x479.jpg 1536w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-2048x639.jpg 2048w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-18x6.jpg 18w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/wwf-1920-600-850x265.jpg 850w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 yleistyneet leudot talvet runsaine sateineen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tulvien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 L\u00e4nsi-Uudellamaalla. WWF rakennutti yhdess\u00e4 maanomistajien kanssa alueelle t\u00e4n\u00e4 vuonna yhteens\u00e4 7 vesienhallintakohdetta, joiden avulla tulvia ja niist\u00e4 aiheutuvaa vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4 voidaan hillit\u00e4. Kausi huipentui Raaseporiin, jossa vuoden viimeisint\u00e4 kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta.<\/strong><\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Kulunut vuosi on ollut L\u00e4nsi-Uudenmaan alueen vesienhallinnan osalta tehokas. WWF on rakennuttanut tulvaherk\u00e4lle alueelle yhteens\u00e4 7 vesienhallintakohdetta, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n hillitsem\u00e4\u00e4n pelloille ja metsiin nousevia tulvia sek\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n niist\u00e4 aiheutuvaa <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/alueet\/itameri\/rehevoityminen\/\">vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4<\/a>. Lis\u00e4ksi L\u00e4nsi-Uudenmaan rannikolle on tehty It\u00e4meren avainlajina tunnetun meriajokkaan siirtoistutuksia. WWF:n sis\u00e4vesivastaava<strong>\u00a0Jenny\u00a0Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola<\/strong> on tyytyv\u00e4inen vuoden aikana tehtyyn ty\u00f6h\u00f6n, jolla pyrit\u00e4\u00e4n sek\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n ilmastonmuutosta ett\u00e4 sopeutumaan sen aiheuttamiin muutoksiin.<\/p>\n<p>\u201dPitk\u00e4t ja runsaat sadejaksot huuhtovat vesist\u00f6ihin runsaasti ravinteita ja kiintoaineita. Ne aiheuttavat sis\u00e4vesien ja It\u00e4meren rehev\u00f6itymist\u00e4 ja ovat merkitt\u00e4v\u00e4 syy vesist\u00f6jen tilan huononemiseen. Suoraksi kaivettujen ojien ja uomien ennallistaminen luonnonmukaisemmaksi sek\u00e4 vesivarastojen, kuten kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentaminen antaa vedelle tilaa uomaverkostossa sen sijaan, ett\u00e4 se nousisi pelloille\u201d, Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola kertoo.<\/p>\n<p>Jyrk\u00e4nkallio-Mikkolan mukaan Inkoonjoen varrelle t\u00e4n\u00e4 vuonna rakennettu, <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2023\/10\/kaivoimme-muinaisen-jarven-paikalle-15-kilometria-pitkan-uoman-nain-se-auttaa-vahentamaan-inkoonjoen-tulvia-ja-ehkaisemaan-itameren-ravinnekuormitusta-2\/\">huimat 1,5 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 kaksitasouoma<\/a> on esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 L\u00e4nsi-Uudenmaan alueella on saavutettu yksi pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n tavoitteista. Maanomistajat ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2023\/08\/itameren-tulevaisuus-ratkaistaan-maalta-kasin-tata-mahdollisuutta-olisi-saali-jattaa-kayttamatta\/\">vesienhallinnan merkityksen<\/a> ja osoittavat niiden suhteen niin suurta aktiivisuutta, ett\u00e4 tulevien vesienhallintakohteiden lista on liian pitk\u00e4 toteutettavaksi nykyisill\u00e4 resursseilla. Vesiensuojeluty\u00f6 kaipaisi tuekseen lis\u00e4\u00e4 rahoitusta, josta nykyinen hallitus haluaa leikata merkitt\u00e4v\u00e4n osan.<\/p>\n<h1>\u201dTuleva vuosi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4yteiselt\u00e4. Maanomistajien kiinnostus vesienhallintakohteita kohtaan on todella suurta, joten olisi s\u00e4\u00e4li j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4in hyv\u00e4 mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 rahoituksen puutteen vuoksi.\u201d<\/h1>\n<h3>\u2013 Jenny Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola<\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Ei mit\u00e4 tahansa l\u00e4t\u00e4k\u00f6it\u00e4 \u2013 kosteikkojen avulla my\u00f6s maisema kaunistuu<\/h3>\n<p>Vesienhallintakohteet on toteutettu kolmen WWF:n hankkeen toimesta: <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/alueet\/itameri\/metsalahde-hankkeessa-etsitaan-ratkaisuja-metsatalouden-vesistokuormituksen-vahentamiseen\/\">Mets\u00e4l\u00e4hde<\/a>, <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/alueet\/itameri\/rankku\/\">RANKKU<\/a> ja <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/alueet\/itameri\/valuta\/\">VALUTA 2<\/a>. Laajamittaisessa ja pitk\u00e4\u00e4n jatkuneessa ty\u00f6ss\u00e4 on l\u00f6ydetty entist\u00e4 paremmat toimintatavat ja yhteisty\u00f6kumppanit, joiden my\u00f6t\u00e4 syntyy uniikkeja vesienhallintakohteita. Viimeisin monivaikutteinen <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/alueet\/itameri\/kosteikot\/\">kosteikko<\/a> valmistui Raaseporin Korsuddarnaan merenrannan tuntumaan.<\/p>\n<p>\u201dToteutimme yhdess\u00e4 urakoitsija <strong>Carl-Erik\u00a0Gr\u00f6nroosin<\/strong> kanssa kosteikon, johon kolme linnunmuotoista saarta. Lopulliseen toteutukseen valikoitui sorsa, lent\u00e4v\u00e4 joutsen ja kosteikossa seisova kahlaajalintu. Kosteikot tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 vesi- ja kahlaajalinnuille, jotka voivat pesi\u00e4, kasvattaa poikasiaan, hankkia ravintoa ja lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 alueella\u201d, WWF:n meriasiantuntija <strong>Iiris\u00a0Kokkonen<\/strong> kertoo.<\/p>\n<p>\u201dOli kiinnostavaa ja luontevaa l\u00e4hte\u00e4 mukaan WWF:n RANKKU-hankkeeseen, kun kauan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ollut peltoalue osoittautui sopivaksi kosteikon perustamiselle. Yhteisty\u00f6 on ollut helppoa ja sujuvaa. Meille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kosteikko voi parantaa merenlahden vedenlaatua, lis\u00e4t\u00e4 luonnon monimuotoisuutta, hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kosteikoilla viihtyvi\u00e4 lintuja, sek\u00e4 tuoda vaihtelevuutta maisemaan\u201d, maanomistaja <strong>Marianne\u00a0Karlemo<\/strong> sanoo.<\/p>\n<h3>Vuonna 2023 toteutuneet kohteet<\/h3>\n<table style=\"width: 100%; border-collapse: collapse; background-color: #c1f5e5;\">\n<tbody>\n<tr>\n<td style=\"width: 100%;\">\n<p><strong>Mets\u00e4l\u00e4hde<\/strong><\/p>\n<p>Vesiensuojelukosteikko, Myllykyl\u00e4<br \/>\nVesiensuojelukosteikko, Nygrannas (osana L\u00e5ngbr\u00e5an kokonaisuutta)<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 100%;\">\n<p><strong>RANKKU<\/strong><\/p>\n<p>Kosteikko, Fiskb\u00e4ckvicken, Raasepori<br \/>\nKosteikko, K\u00e4rrby, Raasepori<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 100%;\">\n<p><strong>RANKKU 2<\/strong><\/p>\n<p>Meriajokkaan siirtoistutukset, Inkoo<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 100%;\">\n<p><strong>VALUTA 2<\/strong><\/p>\n<p>Kaksitasouoma ja pohjakynnyksi\u00e4, L\u00e5ngbro\u00e5<br \/>\nKaksitasouoma, Norrbyb\u00e4cken, Siuntio<br \/>\nKaksitasouoma, Vars, Inkoo<br \/>\nKosteikko, Viktr\u00e4sk, Siuntio<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>L\u00e4hde: https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2023\/11\/wwfn-vesienhallintatyon-kausi-huipentui-tana-vuonna-raaseporiin-kosteikkoa-koristaa-kolme-linnunmuotoista-saarta-2\/<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 yleistyneet leudot talvet runsaine sateineen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tulvien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 L\u00e4nsi-Uudellamaalla. WWF rakennutti yhdess\u00e4 maanomistajien kanssa alueelle t\u00e4n\u00e4 vuonna yhteens\u00e4 7 vesienhallintakohdetta, joiden avulla tulvia ja niist\u00e4 aiheutuvaa vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4 voidaan hillit\u00e4. Kausi huipentui Raaseporiin, jossa vuoden viimeisint\u00e4 kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8038","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8038"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8042,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8038\/revisions\/8042"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8038"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}