{"id":8065,"date":"2023-12-20T15:03:24","date_gmt":"2023-12-20T13:03:24","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8065"},"modified":"2023-12-20T15:04:31","modified_gmt":"2023-12-20T13:04:31","slug":"uusi-satelliitti-tuottaa-entista-tarkempaa-tietoa-lumesta-ja-jaasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2023\/12\/uusi-satelliitti-tuottaa-entista-tarkempaa-tietoa-lumesta-ja-jaasta\/","title":{"rendered":"Uusi satelliitti tuottaa entist\u00e4 tarkempaa tietoa lumesta ja j\u00e4\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n

Ilmatieteen laitos on mukana Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESAn hankkeessa, jossa kehitet\u00e4\u00e4n CIMR-satelliitille menetelmi\u00e4 lumipeitteen monitorointiin. Satelliitin avulla aikanaan ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tiedot parantavat kyky\u00e4mme seurata ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 planeettaamme entist\u00e4 tarkemmin.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Havainnekuva CIMR-satelliitista. Satelliitti kuljettaa mikroaaltoradiometri\u00e4, jonka avulla saadaan havaintoja muun muassa meren pinnan l\u00e4mp\u00f6tilasta ja suolapitoisuudesta. Kuvitus: Thales Alenia Space.<\/p><\/div>\n

\n
\n<\/div>\n
\u00a0<\/div>\n

<\/p>\n

Vuosina 2023\u20132027 toteutettavassa CIMR L2PAD -projektissa kehitet\u00e4\u00e4n maasegmentin prototyyppiprosessorit uudelle Copernicus Imaging Microwave Radiometer<\/em> (CIMR) -satelliitille. Satelliitti on tarkoitus laukaista avaruuteen 2020-luvun loppupuolella.<\/p>\n

Maasegmentin prosessorit muuntavat mittalaitteen mittaaman kompleksisen datan loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon. Ne ovat\u00a0satelliittihankkeessa keskeinen osa, jotta satelliitin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 dataa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkimuksessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksissa.<\/p>\n

Ilmatieteen laitos on mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 prosessoria ja vastaa lumipeitteen, lumen vesiarvon (eli lumipeitteen\u00a0sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n veden m\u00e4\u00e4r\u00e4n) sek\u00e4 maan j\u00e4\u00e4tymisen ja sulamisen seurannan algoritmeista.<\/p>\n

”CIMR-satelliitti tulee mullistamaan Maan kryosf\u00e4\u00e4rin eli lumen ja j\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4n alueen seurannan. Satelliitin avulla saadaan merkitt\u00e4v\u00e4sti tarkempaa\u00a0tietoa\u00a0maapallosta. Tarkemmasta\u00a0spatiaalisesta erotuskyvyst\u00e4\u00a0on hy\u00f6ty\u00e4 esimerkiksi vesivarojen seurantaan ja tulvien ennustamiseen”, kertoo Kari Luojus<\/strong> Ilmatieteen laitokselta.<\/p>\n

Projekti toteutetaan avoimesti ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti<\/h2>\n

Satelliitin avulla voidaan ker\u00e4t\u00e4 tietoa yli 20 geofysikaalisesta muuttujasta. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi merij\u00e4\u00e4, sen kattavuus, liike ja konsentraatio, merenpinnan l\u00e4mp\u00f6tila ja suolapitoisuus, merituuli, maanpinnan lumipeite, maan kosteus ja erilaiset kasvillisuusparametrit.<\/p>\n

Projektissa pyrit\u00e4\u00e4n mahdollisimman suureen avoimuuteen, johon EUn Copernicus-ohjelmassa on vahvasti sitouduttu.<\/p>\n

\u201dTarkoitus on avata data ja ohjelmistot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa loppuk\u00e4ytt\u00e4jille. Satelliittiin liittyv\u00e4t dokumentit kehitet\u00e4\u00e4n JupyterBook-teknologiaan perustuvina verkkosivuina, ja ohjelmistoissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n avointa l\u00e4hdekoodia ”, kertoo Thomas Lavergne<\/strong> Norjan Ilmatieteen laitoksesta.<\/p>\n

Projektia johtaa Norjan Ilmatieteen laitos, ja siin\u00e4 on mukana 12 kumppania, p\u00e4\u00e4asiassa Euroopasta. Mukana on tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja avaruusteollisuutta. Laaja yhteisty\u00f6 korostaa julkisten toimijoiden ja yksityisen sektorin kumppanuuden merkityst\u00e4 avaruustutkimuksen ja -teknologian edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Projektia valvoo Italian Frascatissa sijaitseva ESAn kaukokartoituskeskus ESRIN, joka vastaa ESAn kaukokartoitusohjelmasta, maasegmentin kehitt\u00e4misest\u00e4 ja hallinnoinnista. Muita ESRINin yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4 satelliitteja ovat esimerkiksi CryoSat, SMOS, Sentinel-1, Sentinel-2, Sentinel-3 ja CRISTAL.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:\u00a0<\/h2>\n

ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, TkT Kari Luojus, Ilmatieteen laitos, p. 040 505 8417, kari.luojus@fmi.fi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hde: Ilmatieteen laitos<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmatieteen laitos on mukana Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESAn hankkeessa, jossa kehitet\u00e4\u00e4n CIMR-satelliitille menetelmi\u00e4 lumipeitteen monitorointiin. Satelliitin avulla aikanaan ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tiedot parantavat kyky\u00e4mme seurata ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 planeettaamme entist\u00e4 tarkemmin. Havainnekuva CIMR-satelliitista. Satelliitti kuljettaa mikroaaltoradiometri\u00e4, jonka avulla saadaan havaintoja muun muassa meren pinnan l\u00e4mp\u00f6tilasta ja suolapitoisuudesta. Kuvitus: Thales Alenia Space. \u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8065","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8065","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8065"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8065\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8068,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8065\/revisions\/8068"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8065"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8065"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8065"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8065"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}