{"id":8087,"date":"2024-01-11T12:05:16","date_gmt":"2024-01-11T10:05:16","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8087"},"modified":"2024-01-11T12:05:16","modified_gmt":"2024-01-11T10:05:16","slug":"aalto-yliopiston-vesien-puhtautta-edistavalle-hankkeelle-satojen-tuhansien-rahoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/01\/aalto-yliopiston-vesien-puhtautta-edistavalle-hankkeelle-satojen-tuhansien-rahoitus\/","title":{"rendered":"Aalto-yliopiston vesien puhtautta edist\u00e4v\u00e4lle hankkeelle satojen tuhansien rahoitus"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Teknologiateollisuuden 100-vuotiss\u00e4\u00e4ti\u00f6 my\u00f6nsi yhteens\u00e4 2,1 miljoonaa euroa viidelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuella kehitet\u00e4\u00e4n muun muassa puhtaampaa vett\u00e4 uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Teknologiateollisuuden 100-vuotiss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Tulevaisuuden tekij\u00e4t -rahoitushaku j\u00e4rjestettiin nyt kahdeksatta kertaa, ja siihen l\u00e4hetettiin 49 tutkimusideaa. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 rahoittaa tutkimusavauksia, jotka uudistavat kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.<\/p>\n

\u201dRahoitusmy\u00f6nn\u00f6iss\u00e4 n\u00e4kyy, kuinka suuri merkitys teknologialla on puhtaamman tulevaisuuden ja Suomen kest\u00e4v\u00e4n kilpailukyvyn rakentamisessa. Tulevaisuuden tekij\u00e4t -ohjelmassa erityist\u00e4 on, ett\u00e4 rahoitusta voi hakea juuri sellaiseen aiheeseen, jonka itse kokee t\u00e4rke\u00e4ksi. Kun korkealaatuinen tiede, rohkea monialaisuus ja kunnianhimoiset tavoitteet yhdistet\u00e4\u00e4n, tulokset ovat erityisen hyvi\u00e4\u201d, sanoo s\u00e4\u00e4ti\u00f6n asiamies Antti Aarnio.<\/p>\n

Vuoden 2023 haussa 365 000 euron Tulevaisuuden tekij\u00e4t -rahoituksen sai Tomi Laurila Aalto-yliopistosta. Hanke\u00a0kehitt\u00e4\u00e4 puhtaampaa vett\u00e4 uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla. N\u00e4in j\u00e4tevesist\u00e4 voidaan tunnistaa nopeasti l\u00e4\u00e4kej\u00e4\u00e4m\u00e4t, mik\u00e4 helpottaa j\u00e4\u00e4mien poistamista ja puhdistuksen tulosten varmentamista. Uusi teknologia auttaa suojelemaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja helpottaa jatkuvasti pahenevaa vesipulaa.<\/p>\n\n\n\n\n
\n

Puhtaampaa vett\u00e4 biojohdannaisten nanomateriaalien avulla<\/strong><\/p>\n

Puhdas juomavesi on vaarassa loppua isosta osasta maailmaa v\u00e4est\u00f6nkasvun, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. T\u00e4m\u00e4n haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan sek\u00e4 poliittisia toimia ett\u00e4 uusia teknologisia ratkaisuja. J\u00e4teveden antibioottij\u00e4\u00e4m\u00e4t ovat vakava terveysriski, jotka saastuttavat juomavett\u00e4. Antibioottij\u00e4\u00e4m\u00e4t voivat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 juomaveteen johtuen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 j\u00e4tevedenk\u00e4sittelyst\u00e4, maatalouden valumista tai tihkumalla sakokaivoista tai karjatiloilta. Projektimme aihe on l\u00e4\u00e4kej\u00e4\u00e4mien s\u00e4hk\u00f6kemiallinen havaitseminen nanoselluloosan ja nanohiilen yhdistelm\u00e4materiaalilla. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa kohdennetun molekyylien talteenoton, jolla on laajoja sovelluksia my\u00f6s j\u00e4tevesisovellusten ulkopuolelle, kuten l\u00e4\u00e4ke- ja elintarviketeollisuudessa. Mikrosaasteiden tehokas poistaminen minimoi mikrobil\u00e4\u00e4keresistenssin ja turvaa antibioottien tehon ja ihmisten terveyden. Ratkaisumme on ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen, edullinen ja soveltuu alueille, joilla j\u00e4teveden k\u00e4sittely on rajallista, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Innovaatiomme mahdollistaa tulevaisuudessa my\u00f6s yhdisteiden selektiivisen hajoamisen, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 energiantarvetta ja k\u00e4sittelykustannuksia. Projektissa syntyv\u00e4 tietotaito tarjoaa liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle globaalisti. T\u00e4t\u00e4 uutta biopohjaista materiaalia on mahdollista valmistaa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Toisin kuin nykyiset muovipohjaiset kalvot, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t mikromuovisaastetta, materiaalimme on tehty uusiutuvista luonnonvaroista, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisia ja helposti kierr\u00e4tett\u00e4vi\u00e4. Projektin poikkitieteellinen l\u00e4hestymistapa yhdist\u00e4\u00e4 kokeelliset ja laskennalliset menetelm\u00e4t luoden perustan tieteellisille l\u00e4pimurroille. Esittelemme uuden l\u00e4hestymistavan materiaalien ominaisuuksien ymm\u00e4rt\u00e4miseen atomistisessa mittakaavassa tarjoamalla aiempaa tarkempaa tietoa pintakemiasta ja vuorovaikutuksista todellisissa nanomittakaavan ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa materiaaliemme rakenteen ja pintakemian r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innin kohdennettuihin sovelluksiin ja avaa tiet\u00e4 uudenlaiselle dataan perustuvalle nanomateriaalien suunnittelulle.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

Lis\u00e4tietoja:
\nTkT Tomi Laurila
\nAalto-yliopisto
\nS\u00e4hk\u00f6posti: tomi.laurila@aalto.fi
\nPuh. +358 50 341 4375<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:
\nAntti Aarnio
\nasiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotiss\u00e4\u00e4ti\u00f6
\npuh. 040 503 6634
\nantti.aarnio@teknologiateollisuus.fi<\/p>\n

Teknologiateollisuuden 100-vuotiss\u00e4\u00e4ti\u00f6 edist\u00e4\u00e4 teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukyky\u00e4. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teknologiateollisuuden 100-vuotiss\u00e4\u00e4ti\u00f6 my\u00f6nsi yhteens\u00e4 2,1 miljoonaa euroa viidelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuella kehitet\u00e4\u00e4n muun muassa puhtaampaa vett\u00e4 uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8087","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8087","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8087"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8087\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8089,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8087\/revisions\/8089"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8087"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8087"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8087"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8087"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}