{"id":8119,"date":"2024-01-25T15:19:02","date_gmt":"2024-01-25T13:19:02","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8119"},"modified":"2024-01-25T15:43:17","modified_gmt":"2024-01-25T13:43:17","slug":"tutkimus-suomalaisen-talousveden-laatu-on-hyva-veden-lampotila-ja-desinfiointitapa-vaikuttavat-bakteerien-maaraan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/01\/tutkimus-suomalaisen-talousveden-laatu-on-hyva-veden-lampotila-ja-desinfiointitapa-vaikuttavat-bakteerien-maaraan\/","title":{"rendered":"Tutkimus: Suomalaisen talousveden laatu on hyv\u00e4 \u2013 veden l\u00e4mp\u00f6tila ja desinfiointitapa vaikuttavat bakteerien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Talousveden laatu on Suomessa yleisesti ottaen hyv\u00e4, selvi\u00e4\u00e4 THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Siin\u00e4 talousvesist\u00e4 l\u00f6ydettiin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 esimerkiksi legionellasuvun bakteerien perim\u00e4ainesta, mutta ei juurikaan taudinaiheuttajabakteereita. Bakteerien perim\u00e4aines ei yksin aiheuta vaaraa.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Bakteerilajisto, lajiston runsaus ja taudinaiheuttajalajeja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t bakteerisuvut olivat eri kaupunkien vesiss\u00e4 erilaisia riippuen talousveden desinfiointimenetelm\u00e4st\u00e4, muista k\u00e4sittelyist\u00e4 ja veden tuotantoon k\u00e4ytetyst\u00e4 raakavedest\u00e4.\u00a0<\/p>\n

\u201dTutkittu vesi oli kaikkiaan hyv\u00e4laatuista, eiv\u00e4tk\u00e4 havaitut bakteerit aiheuta vaaraa kylm\u00e4n talousveden ja l\u00e4mpim\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6veden laadulle tai ihmisen terveydelle. Kokonaan bakteereista tai taudinaiheuttajista ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon talousvedess\u00e4 edes desinfioinnilla tai vain puhdasta pohjavett\u00e4 raakaveten\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Veden bakteeristo my\u00f6s muuttuu vesijohtoverkostossa kulkeutuessaan kauemmaksi vesilaitokselta sek\u00e4 kiinteist\u00f6jen putkistoissa\u201d, sanoo vieraileva tutkija\u00a0Sallamaari\u00a0Siponen<\/strong>.<\/p>\n

Tutkimuksessa havaittiin my\u00f6s, ett\u00e4 kylm\u00e4n talousveden ja l\u00e4mpim\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6veden bakteeristot erosivat toisistaan. L\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 useiden bakteerien tuottamaa perim\u00e4ainesta oli v\u00e4hemm\u00e4n kuin kylm\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 tutkittujen l\u00e4mpimien vesien l\u00e4mp\u00f6tilat olivat p\u00e4\u00e4asiassa yli 50-asteisia. Korkealla l\u00e4mpim\u00e4n veden l\u00e4mp\u00f6tilalla pyrit\u00e4\u00e4n juuri v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n bakteerien kasvua.\u00a0<\/p>\n

Veden desinfiointimenetelm\u00e4 vaikuttaa talousvesien laatuun<\/h2>\n

Tutkimuksessa selvitettiin sek\u00e4 desinfioitujen ett\u00e4 desinfioimattomien talousvesien laatua. Vett\u00e4 desinfioidaan yleisesti erilaisilla klooriyhdisteill\u00e4 ja ultraviolettis\u00e4teilyll\u00e4. Desinfioinnilla vedest\u00e4 tuhotaan bakteereita ja muita mikrobeja. Pintavedest\u00e4 eli j\u00e4rvi- tai jokivedest\u00e4 valmistettu talousvesi on aina desinfioitava. Suomessa l\u00e4hes 40 prosenttia talousvedest\u00e4 valmistetaan pintavedest\u00e4.<\/p>\n

Desinfioimattomia vesi\u00e4 on maailmalla tutkittu v\u00e4hemm\u00e4n, vaikka useissa maissa Suomi mukaan lukien pohjavedest\u00e4 tuotettua talousvett\u00e4 ei aina desinfioida.<\/p>\n

Desinfioitua vett\u00e4 jakelevissa verkostoissa bakteeriston lajirunsaus oli matalampi kuin desinfioimattomassa vedess\u00e4. Klooriamiinidesinfioiduissa vesiss\u00e4 typen kiertoon vaikuttavien bakteerien osuus oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4. N\u00e4m\u00e4 bakteerit eiv\u00e4t aiheuta tauteja, mutta voivat heikent\u00e4\u00e4 veden kemiallista laatua vesijohtoverkostossa. Klooriamiinidesinfiointia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti laajoissa vesijohtoverkostoissa, koska sen etuna on desinfiointikyvyn s\u00e4ilyminen putkiston vedess\u00e4 kauan.\u00a0<\/p>\n

Talousveden laadusta tulee pit\u00e4\u00e4 huolta oikealla l\u00e4mp\u00f6tilalla\u00a0<\/h2>\n

Vaikka taudinaiheuttajia ei juurikaan l\u00f6ydetty, on vesijohtoverkostojen laadusta ja kylm\u00e4n talousveden ja l\u00e4mpim\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6veden l\u00e4mp\u00f6tilasta rakennusten verkostoissa t\u00e4rke\u00e4 huolehtia. Kylm\u00e4n veden l\u00e4mp\u00f6tila tulee pit\u00e4\u00e4 alle 20-asteisena ja l\u00e4mpim\u00e4n veden l\u00e4mp\u00f6tila kauttaaltaan yli 55-asteisena joka puolella j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Tutkitun veden hyv\u00e4st\u00e4 laadusta huolimatta bakteerit voivat runsastua vedess\u00e4, ja t\u00e4ll\u00f6in suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 bakteereita voi aiheuttaa terveysriskin.\u00a0<\/p>\n

\u201dOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 veden laadusta huolta rakennuksiin meneviss\u00e4 vesijohtoverkostoissa ja verkostoissa rakennusten sis\u00e4ll\u00e4. L\u00e4mp\u00f6tilan lis\u00e4ksi veden laatuun vaikuttaa veden seisottaminen putkissa. Jos palaa kotiin esimerkiksi matkalta ja vesi on seissyt pitk\u00e4\u00e4n putkistossa, on vett\u00e4 hyv\u00e4 juoksuttaa ennen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d, sanoo johtava asiantuntija\u00a0Tarja\u00a0Pitk\u00e4nen<\/strong>.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tehtyjen bakteeriyhteis\u00f6tutkimusten perusteella ei voida sanoa tarkkaan, miten suuri osuus haitallisia bakteereita todenn\u00e4k\u00f6isesti aiheuttaa vedenlaadun ongelmia.\u00a0<\/p>\n

\u201dBakteerit toimivat monimutkaisessa ekologisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa niiden toimintaan vaikuttavat toiset bakteerit ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t. Jatkotutkimuksissa tulisi selvitt\u00e4\u00e4 bakteeriyhteis\u00f6n koostumuksen ja veden laadun ongelmien v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4\u201d, sanoo Siponen.<\/p>\n

Mikrobiyhteis\u00f6jen dynamiikka talousveden jakeluj\u00e4rjestelmiss\u00e4 (DWDSOME) -projektissa tutkittiin
\nbakteerien ja muiden mikrobien yhteis\u00f6j\u00e4 ja niihin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 Suomen talousvesiverkostoissa. Bakteeristot tutkittiin bakteerien geenitietoihin perustuvilla syv\u00e4sekvensointimenetelmill\u00e4 verkostoista eri et\u00e4isyyksilt\u00e4 kylm\u00e4st\u00e4 talousvedest\u00e4, l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6vedest\u00e4 ja putkistojen sis\u00e4pinnoilta ker\u00e4tyist\u00e4 n\u00e4ytteist\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Hankkeen rahoittajina olivat Suomen Akatemia, THL sek\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopisto. Hankkeen osana tehdyt bakteeritutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisess\u00e4 Water Research -julkaisussa.<\/p>\n

Viite<\/h2>\n

Siponen S, Jayaprakash B, Hokaj\u00e4rvi AM, Gomez-Alvarez V, Inkinen J, Ryzhikov I, R\u00e4s\u00e4nen P, Ikonen J, Pursiainen A, Kauppinen A, Kolehmainen M, Paananen J, Torvinen E, Miettinen IT, Pitk\u00e4nen T. Composition of active bacterial communities and presence of opportunistic pathogens in disinfected and non-disinfected drinking water distribution systems in Finland. Water Research. 2024 Jan 1; 248:120858. doi: 10.1016\/j.watres.2023.120858<\/a>.\u00a0<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n

Sallamaari Siponen<\/strong>
\nVieraileva tutkija
\nTHL
\np. 029 524 6514
\netunimi.sukunimi@thl.fi<\/p>\n

Tarja Pitk\u00e4nen<\/strong>
\njohtava asiantuntija
\nTHL
\np. 029 524 6315
\netunimi.sukunimi@thl.fi<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hde: THL<\/a><\/pre>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Talousveden laatu on Suomessa yleisesti ottaen hyv\u00e4, selvi\u00e4\u00e4 THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Siin\u00e4 talousvesist\u00e4 l\u00f6ydettiin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 esimerkiksi legionellasuvun bakteerien perim\u00e4ainesta, mutta ei juurikaan taudinaiheuttajabakteereita. Bakteerien perim\u00e4aines ei yksin aiheuta vaaraa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8119"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8119\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8127,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8119\/revisions\/8127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8119"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}