{"id":8373,"date":"2024-03-22T17:53:22","date_gmt":"2024-03-22T15:53:22","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8373"},"modified":"2024-03-22T17:54:52","modified_gmt":"2024-03-22T15:54:52","slug":"suomeen-ehdotettu-18-merkittavaa-tulvariskialuetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/03\/suomeen-ehdotettu-18-merkittavaa-tulvariskialuetta\/","title":{"rendered":"Suomeen ehdotettu 18 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tulvariskialuetta"},"content":{"rendered":"

\"\"ELY-keskukset ovat ehdottaneet Suomeen 18 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vesist\u00f6- ja meritulvien tulvariskialuetta. Ehdotukset ovat parhaillaan kuultavina 17.6.2024 saakka, ja niit\u00e4 voi nyt kommentoida. Ehdotuksessa ei ole mukana uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 tulvariskialueita, vaan kaikki ehdotetut alueet on nimetty merkitt\u00e4viksi jo aikaisemmin. Merkitt\u00e4v\u00e4 tulvariski on arvioitu poistuneeksi nelj\u00e4lt\u00e4 alueelta tulvariskien hallinnan toimien tai aikaisempaa tarkempien riskinarviointien ansiosta.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Tulvariskien arviointi on tehty kaikille vesist\u00f6- ja rannikkoalueille. Ehdotukset riskialueista on laadittu tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Siin\u00e4 tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskej\u00e4 muun muassa asutukselle, yhteiskunnan t\u00e4rkeille palveluille, ymp\u00e4rist\u00f6lle ja kulttuuriperinn\u00f6lle. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 nime\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t tulvariskialueet vuoden 2024 loppuun menness\u00e4. N\u00e4ille laaditaan tai p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n tulvakartat sek\u00e4 suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi. Tulvariskien alustavat arvioinnit, merkitt\u00e4vien tulvariskialueiden nime\u00e4minen, tulvakartat ja hallintasuunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 tulvariski poistui nelj\u00e4lt\u00e4 alueelta<\/h2>\n

Meneill\u00e4\u00e4n olevalla suunnittelukaudella ei ehdotettu uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 tulvariskialueita. Sen sijaan nelj\u00e4ll\u00e4 aikaisemmin nimetyll\u00e4 alueella ei katsottu en\u00e4\u00e4 olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tulvariski\u00e4. Kemij\u00e4rvi poistui ehdotuksista padon korotuksen valmistuttua. Riihim\u00e4ell\u00e4 puolestaan saatiin uusittua kaikki mitoitukseltaan puutteelliset tierummut putkisilloiksi, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huomattavasti tulvariski\u00e4. Lapualla uudet, tarkemmat tulvakartat osoittavat, ett\u00e4 tulvariskikohteita on aikaisempaa v\u00e4hemm\u00e4n. Loviisassa puolestaan tulvariskej\u00e4 est\u00e4v\u00e4t tai v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t toimenpiteet ovat toteutuneet tai niiden toteuttaminen on suunnitelmissa.<\/p>\n

ELY-keskukset huolehtivat vesist\u00f6tulvariskien hallinnan suunnittelusta my\u00f6s muilla kuin merkitt\u00e4vill\u00e4 tulvariskialueilla. Tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydess\u00e4 tunnistettiinkin my\u00f6s muita tulvariskialueita. N\u00e4ill\u00e4 alueilla tulvariskit ovat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4, mutta alueille on kuitenkin tarve tehd\u00e4 erilaisia toimenpiteit\u00e4, kuten tarkentaa niiden tulvakartoituksia. Muun muassa Raahessa sijaitsevat Pattijoen ja Haapajoen valuma-alueet tunnistettiin muuksi tulvariskialueeksi syksyn 2023 tulvien perusteella. Uudeltamaalta poistettiin puolestaan useita muita tulvariskialueita tulvia est\u00e4vien ja v\u00e4hent\u00e4vien toimien ansiosta, kuten s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn uusien lupaehtojen, uomien kunnostuksien ja teiden korottamisien my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Tulvariskien hallinta on ilmastonmuutokseen sopeutumista<\/h2>\n

Suomessa hyvin tiedostettu tulvien riskit, ja niiden hallintaa on tehty jo pitk\u00e4\u00e4n. Tulvariskien v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja tulviin varautumista on j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti yli kymmenen vuoden ajan ohjannut kansallinen tulvariskilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, mik\u00e4 pohjautuu EU:n tulvadirektiivin. Tulvariskien hallinnan suunnittelu on hyv\u00e4 esimerkki ilmastonmuutokseen sopeutumisty\u00f6st\u00e4. Prosessi toistuu kuuden vuoden v\u00e4lein. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on aina uusin tietopohja niin tulvariskeist\u00e4, ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin toimenpiteiden vaikuttavuudesta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset tulvariskien alustavat arvioinnit tehtiin vuonna 2011. N\u00e4m\u00e4 arvioinnit tarkistettiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2018. T\u00e4ll\u00f6in Salon kaupungin keskusta poistui merkitt\u00e4vist\u00e4 tulvariskialueista j\u00e4\u00e4npid\u00e4tysrakenteiden valmistumisen ansiosta. Jyv\u00e4skyl\u00e4 sek\u00e4 Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueet voitiin my\u00f6s poistaa merkitt\u00e4vist\u00e4 tulvariskialueista tarkemman riskinarvioinnin perusteella. Vuosien 2012\u20132013 tulvien seurauksena uusiksi merkitt\u00e4viksi tulvariskialueiksi nimettiin puolestaan Pyh\u00e4joen alaosa ja Lapv\u00e4\u00e4rtti. My\u00f6s Kemin rannikkoalue lis\u00e4ttiin tuolloin merkitt\u00e4v\u00e4ksi riskialueeksi tulvakartoituksien tarkentumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Onko merkitt\u00e4v\u00e4t tulvariskialueet tunnistettu?<\/h2>\n

Ehdotuksista tulvariskialueiksi sek\u00e4 tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ymp\u00e4rist\u00f6selostuksen valmistelusta on k\u00e4ynniss\u00e4 kuuleminen 15.3.\u201317.6.2024. Palautteen voi antaa s\u00e4hk\u00f6isen lausuntopalvelun kautta tai s\u00e4hk\u00f6postitse kyseess\u00e4 olevan alueen ELY-keskuksen kirjaamoon. Ep\u00e4virallisista palautetta voi my\u00f6s antaa suoraan digitaalisiin tulvariskien alustavan arvioinnin tausta-asiakirjoihin. Kuulemisaineistoa voi hakea kuntakohtaisesti\u00a0Tulvariskien hallinta -sivulta<\/a> (Vesi.fi).<\/p>\n

Hulevesitulvista eli taajamien rankkasateista ja sulamisvesist\u00e4 aiheutuvien tulvien riskien hallinta kuuluu kuntien teht\u00e4viin. Kunnat tarkistavat hulevesitulvariskien alustavat arvioinnit vastaavasti t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h3>\n

Kartta ehdotetuista (2024) ja nykyisist\u00e4 (2018) tulvariskialueista\u00a0<\/a><\/p>\n

Kartalla on esitetty rajaukset ehdotetuista merkitt\u00e4vist\u00e4 tulvariskialueista (punaisella) sek\u00e4 tunnistetuista muista tulvariskialueista (oranssilla). Kartalla on esitetty vertailuna my\u00f6s nykyiset, vuonna 2018 nimetyt merkitt\u00e4v\u00e4t tulvariskialueet (mustalla viivoituksella) sek\u00e4 tuolloin tunnistetut muut tulvariskialueet (harmaalla viivoituksella). Alueet on rajattu tulvakartoitustarpeen perusteella.<\/p>\n

Koostetaulukko ehdotetuista (2024) merkitt\u00e4vist\u00e4 tulvariskialueista\u00a0<\/a><\/p>\n

Taulukossa on esitetty koosteena ehdotettujen merkitt\u00e4vien tulvariskialueiden perustelut vahinkoryhmitt\u00e4in ja muine perusteineen.<\/p>\n

Artikkelin kirjoittajat<\/h3>\n

Kehitysinsin\u00f6\u00f6ri\u00a0Mikko Sane<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke)
\np. 0295 251 617, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Neuvotteleva virkamies\u00a0Lauri Ahopelto<\/strong>, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6
\np. 0295 162 094, etunimi.sukunimi@gov.fi<\/p>\n

Kuva: \u00a9 Kai Widell<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ELY-keskukset ovat ehdottaneet Suomeen 18 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vesist\u00f6- ja meritulvien tulvariskialuetta. Ehdotukset ovat parhaillaan kuultavina 17.6.2024 saakka, ja niit\u00e4 voi nyt kommentoida. Ehdotuksessa ei ole mukana uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 tulvariskialueita, vaan kaikki ehdotetut alueet on nimetty merkitt\u00e4viksi jo aikaisemmin. Merkitt\u00e4v\u00e4 tulvariski on arvioitu poistuneeksi nelj\u00e4lt\u00e4 alueelta tulvariskien hallinnan toimien tai aikaisempaa tarkempien riskinarviointien ansiosta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8373","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8373"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8373\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8388,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8373\/revisions\/8388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8373"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}