{"id":8497,"date":"2024-04-10T13:50:03","date_gmt":"2024-04-10T10:50:03","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8497"},"modified":"2024-04-10T13:50:03","modified_gmt":"2024-04-10T10:50:03","slug":"kunnallisen-jateveden-seuranta-paljastaa-kustannustehokkaasti-infektiotauteja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/04\/kunnallisen-jateveden-seuranta-paljastaa-kustannustehokkaasti-infektiotauteja\/","title":{"rendered":"Kunnallisen j\u00e4teveden seuranta paljastaa kustannustehokkaasti infektiotauteja"},"content":{"rendered":"

J\u00e4tevesiseuranta on tehokas ty\u00f6kalu infektiotautien esiintyvyyden seuraamiseen yhdyskunnissa. WastPan-hanke t\u00e4ht\u00e4si j\u00e4tevesiseurannan avulla pandemiavalmiuden parantamiseen. J\u00e4tevesi voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita taudinaiheuttajamikrobeja ja tarjoaa n\u00e4in mahdollisuuden tarttuvien tautien esiintyvyyden seuraamiseen.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Puhdistamattoman j\u00e4teveden kokooman\u00e4ytteet kattavat laajan v\u00e4est\u00f6pohjan, koska ne on ker\u00e4tty ja koostettu 24 tunnin aikana seurantaan osallistuvien j\u00e4tevedenpuhdistamoiden viem\u00e4riverkostojen alueelta. N\u00e4ytteet voivat paljastaa monia paikkakunnalla levi\u00e4vi\u00e4 taudinaiheuttajia, kuten hengitystieviruksia ja suolistopatogeenej\u00e4. Kunnallinen j\u00e4tevesi kokoaa yhteen kaikki paikkakunnalla esiintyv\u00e4t taudinaiheuttajamikrobit, jotka p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t viem\u00e4riin erilaisista kehon nesteist\u00e4, ulosteista, virtsasta, hengitys- ja nen\u00e4n eritteist\u00e4, syljest\u00e4 ja ihovaurioista. Taudin kantajat voivat olla eri tartuntavaiheissa: oireellisina, oireettomina, esioireellisina tai oireiden j\u00e4lkeisess\u00e4 tilassa.<\/p>\n

J\u00e4tevesipohjainen infektiotautiseuranta tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon v\u00e4est\u00f6tason seurantaan. Yksi analyysi j\u00e4tevesin\u00e4ytteest\u00e4 voi antaa varsin kattavaa tietoa koko yhdyskunnan infektiotautitilanteesta. Kustannuksiltaan se ei eroa paljoakaan yhdest\u00e4 henkil\u00f6st\u00e4 otetun kliinisen n\u00e4ytteen analyysikustannuksista, eik\u00e4 aiheuta yksityisyyden suojaan liittyvi\u00e4 ongelmia eik\u00e4 eettisi\u00e4 haasteita. J\u00e4tevesiseuranta ei kuitenkaan korvaa suoraan potilasn\u00e4ytteest\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 infektiotautien seurantaa, vaan antaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa infektiotautitilanteesta v\u00e4est\u00f6tasolla.<\/p>\n

Rajalliset resurssit tehokkaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/h2>\n

WastPan-hankkeessa ker\u00e4ttiin j\u00e4tevesin\u00e4ytteit\u00e4 kymmenelt\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamolta vuosina 2021\u20132023; t\u00e4m\u00e4 kattaa noin 40 prosenttia Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Hankkeessa kehitettiin j\u00e4tevesipohjaista taudinaiheuttajamikrobien ja mikrobil\u00e4\u00e4keresistenttien bakteerien ymp\u00e4rist\u00f6seurantaa.<\/p>\n

\u201dUseiden taudinaiheuttajamikrobien kiertoa eri paikkakunnilla voidaan seurata j\u00e4tevesi\u00e4 analysoimalla. Seurantakohteiden tarkka valinta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta rajalliset resurssit saadaan tehokkaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Seuranta tulee kohdistaa siten, ett\u00e4 huomioidaan epidemiologisen tiedon ja mikrobiologisen n\u00e4yt\u00f6n tarve kansallisella ja alueellisella tasolla\u201d, kertoo johtava asiantuntija\u00a0Tarja Pitk\u00e4nen<\/strong>.<\/p>\n

Terveysviranomaiset ja epidemiologit ovat j\u00e4tevesiseurannan tietojen p\u00e4\u00e4asiallisia loppuk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. J\u00e4tevesiseurannan kohdentamista on tarpeen priorisoida sellaisiin infektiotauteihin, joiden levi\u00e4misen varhainen havaitseminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niiden laajan levi\u00e4misen ehk\u00e4isemiseksi ja joiden havaitseminen on muiden seurantaty\u00f6kalujen avulla vaikeaa.<\/p>\n

”WastPan-hankkeessa olemme huomanneet, ett\u00e4 yhdell\u00e4 litran kokoomaj\u00e4tevesin\u00e4ytteell\u00e4 voi olla valtavan t\u00e4rke\u00e4 merkitys yhdyskunnan infektiotautitilanteen ajantasaisessa arvioinnissa. COVID-19-aikana kehitetty\u00e4 toimintamallia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden patogeenien seurannassa\u201d, tiivist\u00e4\u00e4 erikoistutkija\u00a0Ananda Tiwari<\/strong>.<\/p>\n

Tutkimus oli osa WastPan-konsortion hanketta, jonka THL toteutti yhteisty\u00f6ss\u00e4 Helsingin ja Tampereen yliopistojen kanssa. Se oli kolmivuotinen projekti, jota rahoittivat Suomen Akatemia, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Suomen vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahasto ja kansallinen huoltovarmuuskeskus.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n

WastPan-portaaliAvautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4<\/span>Linkki toiselle sivustolle<\/span><\/a><\/p>\n

WastPan-hankkeen tuloksia kokoava julkaisu:\u00a0
\nDeveloping wastewater-based surveillance schemes for multiple pathogens: The WastPan project in FinlandAvautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4<\/span>Linkki toiselle sivustolle<\/span><\/a><\/p>\n

Ananda Tiwari<\/strong>
\nerikoistutkija
\nTHL
\npuh. 029 524 7498
\netunimi.sukunimi@thl.fi<\/p>\n

Tarja Pitk\u00e4nen<\/strong>
\njohtava asiantuntija
\nTHL
\npuh. 029 524 6315
\netunimi.sukunimi@thl.fi<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4tevesiseuranta on tehokas ty\u00f6kalu infektiotautien esiintyvyyden seuraamiseen yhdyskunnissa. WastPan-hanke t\u00e4ht\u00e4si j\u00e4tevesiseurannan avulla pandemiavalmiuden parantamiseen. J\u00e4tevesi voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita taudinaiheuttajamikrobeja ja tarjoaa n\u00e4in mahdollisuuden tarttuvien tautien esiintyvyyden seuraamiseen.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8497","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8497"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8503,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8497\/revisions\/8503"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8497"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}