{"id":8571,"date":"2024-05-10T17:16:09","date_gmt":"2024-05-10T14:16:09","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8571"},"modified":"2024-05-10T20:00:29","modified_gmt":"2024-05-10T17:00:29","slug":"laivojen-rikkipesurit-kuormittavat-ymparistoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/05\/laivojen-rikkipesurit-kuormittavat-ymparistoa\/","title":{"rendered":"Laivojen rikkipesurit kuormittavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/div>\n
Laivojen rikkipesurit puhdistavat pakokaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ruiskuttamalla vett\u00e4 savukaasujen sekaan. T\u00e4ll\u00f6in mereen p\u00e4\u00e4tyy muun muassa metalleja ja orgaanisia yhdisteit\u00e4, jotka ovat haitallisia meriluonnolle.<\/strong><\/div>\n
\u00a0<\/div>\n
\u00a0<\/div>\n

<\/p>\n

Ylivoimaisesti suurimmassa osassa laivojen rikkipesureista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n merivett\u00e4 ep\u00e4puhtauksien pesemiseen ja pesuvesi lasketaan lopulta mereen.\u00a0 Rikkipesuriasennukset lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t voimakkaasti, kun vuonna 2020 tiukennettiin globaalien meripolttoaineiden rikkirajaa.\u00a0Laitteisto mahdollisti halvan korkearikkisen polttoaineen k\u00e4yt\u00f6n jatkamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6rajojen tiukennuttua merkitt\u00e4v\u00e4sti.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 rikkipesureihin investoiminen on maksanut itsens\u00e4 takaisin alle viiden vuoden aikana yli 95 % aluksista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi rikkipesureihin tehty\u00e4 miljoonainvestointia ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perusteluna hidastamaan pesurivesien s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Laitteiston k\u00e4ytt\u00f6 kuormittaa meriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kuin puhtaampiin polttoaineisiin siirtyminen.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Rikkipesuri on taloudellisesti eritt\u00e4in kannattava tilanteessa, jossa laivan vuosittainen polttoaineen kulutus on korkea ja hintaero korkea- ja v\u00e4h\u00e4rikkisen polttoaineen v\u00e4lill\u00e4 on suuri. T\u00e4llaisessa tapauksessa muutaman miljoonan euron investointi maksaa itsens\u00e4 takaisin hyvin lyhyess\u00e4 ajassa, jopa 1\u20132 vuodessa. Taloudellinen s\u00e4\u00e4st\u00f6 tapahtuu kuitenkin ymp\u00e4rist\u00f6n kustannuksella.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Tutkimuksessa tarkasteltiin globaalisti rikkipesureita k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 laivoja ja mallinnettiin yksitt\u00e4isten alusten vuosittainen polttoaineen kulutus aikav\u00e4lill\u00e4 2014\u20132022. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa arvioitiin korkea- ja v\u00e4h\u00e4rikkisten polttoainelaatujen hintaerosta vuosittain s\u00e4\u00e4stetty rahasumma, jonka rikkipesurin k\u00e4ytt\u00f6 mahdollisti. S\u00e4\u00e4stetty\u00e4 rahasummaa verrattiin pesurilaitteiston asennus- ja operointikustannuksiin ja laskettiin investoinnille aika, jonka j\u00e4lkeen pesurilaitteiston kustannus on kuoletettu.\u00a0<\/p>\n

Rikkipesurien ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia on tutkittu muun muassa Ilmatieteen laitoksen johtamassa H2020\/EMERGE-hankkeessa, jonka puitteissa on tutkittu my\u00f6s rikkipesuri-investointien takaisinmaksuaikaa.\u00a0<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/h2>\n

erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 919 5455, jukka-pekka.jalkanen@fmi.fi\u00a0<\/p>\n

Artikkeli vapaasti luettavissa osoitteessa: Strong economic incentives of ship scrubbers promoting pollution | Nature Sustainability<\/a><\/p>\n

Lunde Hermansson, A., Hassell\u00f6v, IM., Gr\u00f6nholm, T. et al.<\/em> Strong economic incentives of ship scrubbers promoting pollution. Nat Sustain<\/em> (2024). https:\/\/doi.org\/10.1038\/s41893-024-01347-1<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laivojen rikkipesurit puhdistavat pakokaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ruiskuttamalla vett\u00e4 savukaasujen sekaan. T\u00e4ll\u00f6in mereen p\u00e4\u00e4tyy muun muassa metalleja ja orgaanisia yhdisteit\u00e4, jotka ovat haitallisia meriluonnolle. \u00a0 \u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8571","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8571","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8571"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8571\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8582,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8571\/revisions\/8582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8571"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8571"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8571"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8571"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}