{"id":8719,"date":"2024-05-25T12:33:40","date_gmt":"2024-05-25T09:33:40","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8719"},"modified":"2024-05-25T12:33:40","modified_gmt":"2024-05-25T09:33:40","slug":"uusi-tutkimushanke-arktisten-merialueiden-saastumisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/05\/uusi-tutkimushanke-arktisten-merialueiden-saastumisesta\/","title":{"rendered":"Uusi tutkimushanke arktisten merialueiden saastumisesta"},"content":{"rendered":"
\"\"
Risteilymatkailu kasvaa arktisilla vesill\u00e4. Risteilyalus Islannissa.<\/figcaption><\/figure>\n
\n

ICEBERG-hankkeessa tutkitaan merisaasteiden l\u00e4hteit\u00e4, tyyppej\u00e4 ja jakautumista sek\u00e4 niiden vaikutuksia arktisten yhteis\u00f6jen elinkeinoihin ja terveyteen.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Ilmastonmuutoksella ja ihmisen toiminnalla on monitahoisia vaikutuksia arktisen alueen maa- ja meriekosysteemeihin. Ihmisten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 toiminta alueella sek\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ja ikiroudan sulaminen vapauttavat saasteita, kuten muovia, raskasmetalleja ja haitallisia kemikaaleja, jotka uhkaavat alueen meriekosysteemej\u00e4 ja ihmisten terveytt\u00e4.<\/p>\n

Jotta EU voisi saavuttaa nollap\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteensa, tarvitaan syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 saastumisen ja ilmastonmuutoksen monimutkaisesta vuorovaikutuksesta ja niiden vaikutuksista arktisiin yhteis\u00f6ihin.<\/p>\n

Yhteis\u00f6jen osallistaminen hankkeen ytimess\u00e4<\/strong><\/p>\n

Hankkeessa tutkitaan arktisen alueen saastumiseen liittyvi\u00e4 haasteita ilmastonmuutoksen valossa ja soveltamalla One Health \u2013 Yhteinen terveys \u2013 l\u00e4hestymistapaa, jossa tunnustetaan ihmisten, el\u00e4inten, kasvien ja kokonaisten ekosysteemien terveyden keskin\u00e4inen riippuvuus.<\/p>\n

Hanke edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s n\u00e4iden haasteiden ratkaisemista kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 skenaarioita, strategioita ja suosituksia yhteisty\u00f6ss\u00e4 arktisten yhteis\u00f6jen kanssa kolmella alueella: Kalaallit Nunaat (Gr\u00f6nlanti), Islanti ja Huippuvuoret.<\/p>\n

Hankkeessa yhdistet\u00e4\u00e4n luonnon- ja yhteiskuntatieteet sek\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen ja paikallisv\u00e4est\u00f6n tiet\u00e4mys, ja siin\u00e4 sovelletaan eettist\u00e4, monitoimijaista ja sukupuolin\u00e4k\u00f6kohdat huomioon ottavaa l\u00e4hestymistapaa paikallisyhteis\u00f6jen vaikutusten, riskien ja haavoittuvuuden arvioimiseksi.<\/p>\n

Tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 paikallisyhteis\u00f6jen kanssa strategioita selviyty\u00e4 ilmastonmuutokseen ja merialueiden saastumiseen liittyvist\u00e4 haasteista sek\u00e4 laativat suosituksia ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista koskeviin hallintotapoihin.<\/p>\n

Huomio hallintoprosesseihin<\/strong><\/p>\n

ICEBERG-hanke kest\u00e4\u00e4 kolme vuotta, 2024\u20132026. Hanketta johtaa Oulun yliopisto.<\/p>\n

Lapin yliopiston Arktinen keskus johtaa hankkeessa ty\u00f6pakettia, joka k\u00e4sittelee ymp\u00e4rist\u00f6saasteiden l\u00e4hteiden hallintaa ja monitorointia sek\u00e4 erilaisia poliittisia, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, organisatorisia ja verkostoitumiseen liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, joilla pyrit\u00e4\u00e4n torjumaan arktisen ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista.\u00a0<\/p>\n

\u2013 Osallistumme my\u00f6s monitieteiseen tiedon yhteistuotantoon Gr\u00f6nlannin ja Islannin paikallisyhteis\u00f6jen kanssa ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 havaintoja saastumisesta ja suunnittelemalla yhdess\u00e4 yhteis\u00f6jen kanssa strategioita saastumisen vaikutusten torjuntaan ja ilmastonmuutokseen liittyen. Ryhm\u00e4mme tukee my\u00f6s osallistavan ja oikeudenmukaisen tiedon yhteistuotannon menetelmien kehitt\u00e4mist\u00e4 hankkeen toiminnassa, kertoo tutkija\u00a0Ilona Metti\u00e4inen<\/strong>\u00a0Arktisesta keskuksesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/strong><\/p>\n

Hankkeen verkkosivu:\u00a0www.arcticeberg.eu<\/a><\/p>\n

LinkedIn:\u00a0www.linkedin.com\/company\/arcticeberg<\/a><\/p>\n

Yhteyshenkil\u00f6t Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa:<\/p>\n

Timo Koivurova, tutkimusprofessori
\nLapin yliopiston Arktinen keskus
\ntimo.koivurova@ulapland.fi<\/a><\/p>\n

Adam Stepien, tutkija
\nLapin yliopiston Arktinen keskus
\nadam.stepien@ulapland.fi\u00a0<\/a><\/p>\n

\nYhteyshenkil\u00f6t Oulun yliopistossa:<\/p>\n

Project Scientific Coordinator
\nThora Herrmann, University of Oulu
\nthora.herrmann@oulu.fi\u00a0<\/p>\n

Project Manager
\nDr \u00c9lise L\u00e9py, University of Oulu
\nelise.lepy@oulu.fi\u00a0<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ICEBERG-hankkeessa tutkitaan merisaasteiden l\u00e4hteit\u00e4, tyyppej\u00e4 ja jakautumista sek\u00e4 niiden vaikutuksia arktisten yhteis\u00f6jen elinkeinoihin ja terveyteen.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8719","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8719","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8719"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8719\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8733,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8719\/revisions\/8733"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8719"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8719"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8719"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8719"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}